Nykyään kieliäänitteet myydään enimmäkseen cd-levyinä. Joistain kirjastoista löytyy esim. Carolyn Grahamin tekemä Longman children's picture dictionary with songs and chants (1 kirja + 2 cd-levyä). Tämä ei kuitenkaan valitettavasti kuulu Tuusulan tai muidenkaan Kirkes-kirjastojen kokoelmiin; voit halutessasi pyytää sitä kaukolainaksi (kaukolainamaksu on 6 €).
Joitakin vanhoja kirja + c-kasetti -paketteja on vielä saatavana. Jos kotoa löytyy kasettisoitin, näitäkin voi kysäistä kirjastosta.
Useimmiten pienille lapsille soveltuvia kielikursseja ilmestyy cd-romppuina, joita voi käyttää tietokoneella. Niissä ääni ja kuva toimivat yhdessä. Näitä ovat esim. Learn English! (sarjaa Eka kieliromppuni), Leiki ja opi englantia (sarjaa Jussi Jänö)...
Hei,
Löysin haastattelun, jonka mukaan uusi kirja on työn alla. Kirja kulkee kahdessa aikatasossa (1800- ja 1960-luvuilla), ja kertoo naista, joka muuttaa Englannista Yhdysvaltoihin). Suon villiä laulua hän kirjoitti kymmenisen vuotta, mutta tämä valmistunee lyhyemmässä ajassa. Hän on myös kirjoittanut miehensä kanssa muutamia muistelmakirjoja (Cry of the Kalahari, The Eye of the Elephant, Secrets of the Savanna). Odotellaan, milloin kirja valmistuu (jos valmistuu). Todennäköisesti kirja tullaan suomentamaan Suon villin laulun suosion siivittämänä.
Uudessa suomalaisessa nimikirjassa, ISBN 951-1-08948-X, on tietoa Iina-nimestä. Sen todetaan olevan useilla seuduilla toisinnos nimestä Iines. Toisaalta sitä pidetään lyhentymänä mistä tahansa (i)ina-loppuisesta nimestä, kuten Vilhelmiina.
Eipä juuri löytynyt. Lauri Viidan Kotitaival-runo on käännetty englanniksi ja sävelletty. Nuotti, Betonimylläri = Concrete man : lauluja Lauri Viidan runoihin = Songs to poems by Lauri Viita ; English versions by Aina Swan Cutler and Robert Shure (1993), löytyy Helmet-kirjastojen kokoelmista:
http://www.helmet.fi/
Ezra Poundin runon De Aegypto alkukieli lienee englanti. Se löytyy luettunakin esim. täältä:
http://wn.com/De_Aegypto_by_Ezra_Pound
Muista käännöksistä ei löytynyt tietoa. Runojen käännöksiä on etsitty alla olevista käännöstietojen tietokannoista:
http://dbgw.finlit.fi/kaan.php
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
http://portal.unesco.org/culture/en/ev.php-URL_ID=7810&URL_DO=DO_TOPIC&…
Bonanza-sarjaa on esitetty TV 2:ssa vuonna 1998 lauantaisin klo 10 ja vuonna 1999 keskiviikkoisin iltapäivällä. Lassie-sarjan esittämisestä en löytänyt tietoja 90-luvun tv-ohjelmatiedoista.
Lue lisää Bonanzasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Bonanza
ja Lassiesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Lassie
Kouvolan pääkirjastossa voi käydä itse tutkimassa vanhoja tv-ohjelmatietoja esim. Kouvolan Sanomista mikrofilmeillä. Aika tulee varata kirjaston lehtisalista puh. 020615 5238.
90-luvun alussa oli kolme pääkanavaa TV 1, TV 2 ja TV 3. TV 3:sta tuli MTV 3 vuonna 1993. Nelonen aloitti vuonna 1997.
Seikkailua, taikaa, huumoria ja villiä mielikuvitusta ruokkivia tarinoita löytyy esim. seuraavista kirjoista:
Krekelä, Katja : Hurjalinna ja Säihky
Lybeck, Sebastian: Latte-siili sarja
Parkkinen, Leena: Pikkuveli ja mainio harharetki
Clary, Julian: Me Ponnekkaat -sarja
Reeve, Philip: Oliver ja meriperuukit
Salmi, Veera: Mauri -kirjat
Kysy lisää lukuvinkkejä omasta kirjastostasi.
Leppäkertun pilkkujen määrä ja väritys määräytyy lajikohtaisesti: kullakin leppäkerttulajilla on omanlaisensa pilkkumäärä. Löydät helposti lisää tietoa asiasta vaikkapa Wikipediasta hakusanalla leppäkertut:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lepp%C3%A4kertut
Todellakin, monikon genetiivissä on kaksi erilaista taivutustapaa. Lapsi-sanan yhteydessä molemmat, lasten ja lapsien ovat mahdollisia ja aivan yhtä oikeita, vaikkakin lasten on niistä kahdesta yleisempi.
Martti Rapola on selittänyt näiden taivutusmuotojen eroja Kielikello-lehden artikkelissa vuodelta 1991. https://www.kielikello.fi/-/monikon-genetiivi
Puhujan tausta vaikuttaa valittuihin taivutusmuotoihin ja kuten oikein arvelitkin, murre myös. On kielemme rikkautta, että esimerkiksi lyyrikot voivat valita näistä kahdesta taivutusmuodosta sen, mikä kulloinkin poljentoon parhaiten sopii.
Ystävällisin terveisin,
Terveyskirjaston tietojen mukaan "identtiset kaksoset ovat aina keskenään samaa sukupuolta". http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lok00…
Turun kaupunginkirjaston Vaski-tietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=… löytyy hakusanalla riimukirjoitus esimerkiksi seuraavat ruotsinkieliset kirjat, joissa on esitelty erilaisia riimuaakkosia:
Enoksen, Lars Magnar: Lilla boken om runor (2008)
Rask, Lars: Runläseboken (1990)
Suomenkielistä tietoa riimukirjoituksesta löytyy internetistä muun muassa Runebergistä riimuihin -verkkoresurssista http://www.jyu.fi/gammalsvenska/runkunskap.htm joka liittyy samannimiseen verkkokurssiin. Sivustolta löytyy myös riimuavain http://www.jyu.fi/gammalsvenska/tekstit/riimuavain.htm
Kannattaa ottaa huomioon, että riimuaakkosia on monenlaisia, ja niitä voi keksiä itsekin. Esimerkiksi kirjailija J. R. R....
Intiaanipäälikön Seattlen puhe löytyy useammastakin teoksesta, mm. Äidinkielen sampo 2 (1983) s. 90-97, Vihreä maa (1987), Yläasteen elämänkatsomustieto 7 (1988), s. 113-114. Se on julkaistu myös Vartija-lehdessä 1988: nro 1 ja Suomen kuvalehdessä 1990: nro 8.
Mahtaisikohan kyseessä olla J. Alfred Tannerin vanha kupletti Haloska ja ne toiset muijat. Sen kertosäkeessä toistuvat säkeet "Ma luulen vaan, että johdossa, ei muussa, jos ei siin´! Niin sitähän minäkin oon tuumannut, että vika se on justiin siin´."
Teksti ja nuotit löytyvät kokoelmista :
Kuplettimestarit ja mestarikupletit / [Toimittanut] Lauri Jauhiainen. Musiikki Fazer, 1985.
Tanner, J. Alfred (säv.) : Kuolemattomat kupletit : sata ja kolme humoristista ja muutakin laulua. Kanervan Kustannusliike, 1966.
Sijainti- ja saatavuustiedot löytyvät HelMet -verkkokirjastosta http://www.helmet.fi
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastossa ei näytä olevan laulua äänitteenä, mutta se on kuunneltavissa Internetissä osoitteessa https://oa.doria.fi/...
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyvät esimerkiksi seuraavat laadullista tutkimusta ja sen eri menetelmiä esittelevät teokset:
Aaltola, Juhani & Valli, Raine (toim.): Ikkunoita tutkimusmetodeihin. II : Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. PS-kustannus, 2010.
Alasuutari, Pertti: Laadullinen tutkimus. Vastapaino, 1999.
Eskola, Jari: Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Vastapaino, 1998.
Kananen, Jorma: Kvali : kvalitatiivisen tutkimuksen teoria ja käytänteet. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 2008.
Koskinen, Ilpo: Laadulliset menetelmät kauppatieteissä. Vastapaino, 2005
Kylmä, Jari: Laadullinen terveystutkimus. Edita, 2007.
Metsämuuronen, Jari: Laadullisen...
Lasten mietelmiä rakkaudesta / häistä ei oikein löytynyt. Kirjassa:
VANHAT TÄDIT EIVÄT MUNI / MARK LEVENGOOD JA UNNI LINDELL ; SUOMEKSI TOIMITTANEET SEPPO BRUUN JA KIRSTI HAKKOLA
SCHILD, 2002,
on lasten keksimiä aforismeja, joista voisi löytyä joku sopiva.
Raija Maula on tehnyt lukuisia mietekirjoja lapsille, joissa on lapsenomaisia aforismeja, vaikka aikuisen kirjoittamia.
Tarkoitukseen sopivia aforismeja, vaikka ei lasten kirjoittamia tai sanomia, löytyy kirjoista:
SUURI VÄRSSYKIRJA / TOIMITTANUT VIRVE SAMMALKORPI
KARISTO, 1997
SORMUKSIN sinetöity rakkaus : hääkarkkirunoja / toimittanut Nina Ramstadius
Karisto, 2004
SYDÄN on löytänyt sydämen : värssyjä rakkauden juhliin / koonnut Nina Ramstadius
Gummerus, 2005
En löytänyt V. tai T. Sihvosta tietoa mistään musiikin nimimerkki tai salanimi-luetteloista. Sen sijaan monessa lähteessä ilmoitetaan ettei Tonttujen jouluyön suomentajaa tunneta. Laulu julkaistiin alun perin Ruotsissa vuonna 1898 Jultomten-lastenlehdessä. Säveltäjä oli Vilhelm Sefve-Svensson. Joten onhan se mahdollista että suomentaja väännettiin ruotsalaissäveltäjän nimestä. Jos edelleen toivot asiasta tietoa voihan tämän kysymyksen laittaa koko Suomen kirjastot käsittävälle tieto-listalle. Itse en kyllä enää keksi mistä asiaa pystyisi selvittämään.
Kuukkeli kuului samaan ennuslintujen joukkoon kuin esimerkiksi korppi, harakka, palokärki ja käki, joten vanha kansa seurasi tarkasti kuukkelien edesottamuksia ja lintuun liittyy koko joukko uskomuksia ja sanontoja. Kuukkelin maine on kaksijakoinen: se on sekä onnenlintu että epäonnen ennustaja. Siellä, missä kuukkeli on ollut tavallinen, se ennusti voittopuolisesti onnea; siellä, missä se on ollut harvinainen, siinä on herkästi nähty epäonnen enne. Tämä kaksijakoisuus näkyykin selvästi pohjoisten ja eteläisten kansanuskomusten erona. Ennusmerkkien maailma on kuitenkin kaikkea muuta kuin mustavalkoinen: kuukkelia onnenlintuna pitävässä Lapissakin onneton oli se, joka löysi kuukkelin pesän - häntä odotti kuolema.
Kaiketi juuri kuukkelin...
Heittiötä tai lurjusta merkitsevä hunsvotti on lainaa ruotsin samaa merkitsevästä sanasta hundsfott. Tämä alasaksasta lainattu sana on alkuaan ollut hyvin karkea herjaus, joka on sananmukaisesti tarkoittanut narttukoiran sukuelintä. Suomen kirjakielessä hunsvotti on ensi kertaa mainittu Kristfrid Gananderin sanakirjassa 1786 piipunrassin merkityksessä.
– Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Amelie tarkoittaa samaa kuin suomalainen nimi Amalia. Nimen alkuosana on vanhentunut sana "amal" työ, taistelutyö. Nimi on alkuaan goottilainen.
Isadora (Isidor)tulee Kreikan kautta egyptiläisestä Isis- jumalattaresta ja merkitsee "Isis-jumalattaren lahja".
Kummallakin nimellä palvottavia pyhimyksiä on roomalaiskatolisessa kirkossa.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet
