Valtaosa Wikipedian artikkeleista pitää paikkansa.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/03/voiko-wikipediaan-luottaa-tark…
https://www.savonsanomat.fi/teemat/tiede/Voiko-Wikipedian-artikkeleihin…
Tähän kuten useimpiin muihinkin kysymyksiin sukupuolten erilaisesta edustuksesta eri ammateissa voi vastata viittaamalla historialliseen painolastiin. Monien eri sosiaalisten syiden takia miehillä on historiallisesti jyrkkä yliedustus myös sellaisissa ammateissa, joissa ei ole suoranaisesti kysymys tarvittavasta lihasvoimasta tai vastaavasta yksinkertaisesti fyysisestä ominaisuudesta. On vaikea keksiä mitään muuta luonnollista selitystä "kuuluisien mieskokkien" lukumäärään kuin sen, että tällaisen ravintolakokin ammatti on perinteisesti kuulunut vain miehille. Jos naispuolisia ravintolakokkeja on vähän, on epätodennäköistä, että heitä olisi kuuluisuuksien joukossa suhteellista osuuttaan paljon enemmän. Tosin tässäkin on muistettava, että...
1960-luvun ohjelmia on harvakseen tallella.
Eikä niistä juurikaan ole sisältöselvityksiä.
Valsitunut arvauksemme on Spede Show tai Speden saluuna, jotka pyörivät 1960-luvulla.
Tai VEK. Jukka Virtasen, Aarre Elon ja Matti Kuuslan VEK-ryhmä oli 60-luvun Yle-viihteen ydinporukkaa.
Jatkamme selvittelyä.
Lähteitä:
Annala, Jukka
Toopelivisio
Helsinki : Teos, 2006.
Marjamäki, Tuomas
Spede, nimittäin
Jyväskylä : Docendo, 2017
Elävä arkisto: Jukka Virtanen & Matti Kuusla 80 vuotta
http://vintti.yle.fi/yle.fi/teema/ohjelmat/juttuarkisto/elava-arkisto-j…
VEK oli 1960-luvun viihteen voima-trio
https://yle.fi/aihe/kategoria/elava-arkisto/vek-oli-1960-luvun-viihteen…
Jean-Paul Sartren L' être et le néant löytyy myös englanniksi Being and nothingness. Löysin pro gradu -tutkielman häpeästä ilmiönä, sitä kannattaa tutkiskella sekä sinänsä että myös siksi, että siinä analysoidaan häpeä-tutkimusta. Myös sen lähdeluetteloa kannattaa tutkia, siihen on koottu teoreettista tutkimusta aiheesta. Samuel Salovuori, Häpeän fenomenologiaa – Itseyden rakenteen ja ja sosiaalisen ulottuvuuden analyysi. Pro-gradu tutkielma 2015, Helsingin yliopisto.
Helmet-kirjastojen ainoa kappale Mötley Cruen englanninkielisestä teoksesta The Dirt on kadonnut. Teosta näyttää olevan muualla Suomessa, joten teoksen voi tilata kaukolainaan. Kaukopalvelu on maksullista. Hinnaston näet alla olevasta linkistä. Voit tehdä kaukopalvelu pyynnon alla olevan linkin kautta, jos sinulla on voimassa oleva kirjastokortti. Voit tehdä tilauksen myös käydessäsi kirjastossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalvelumaksut(7861)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalvelupyynto
https://finna.fi/
Hei!
Voisikohan kyseessä olla Taisto Wesslinin ja Pentti Lasasen 20 kauneinta joululaulua kitaralle ja huilulle, joka nimestään huolimatta sisältää kappaleita myös kitaralle ja klarinetille sekä kitaralle ja saksofonille sovitettuna. Levyn ilmestymisvuodeksi on lähteestä riippuen merkitty joko 1994 tai 1996, joten ajallisesti levy olisi myös mahdollinen ehdokas. Levyä löytyy vielä muutamasta kirjastosta, joten sitä on mahdollista saada kaukolainaksi.
Fono.fi -äänitetietokannan tiedot kyseisestä äänitteestä löytyvät täältä: http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=20+kauneinta+joululaulua+kitaralle+ja+huilulle&ID=342ba181-1747-4a58-8e82-a9962bfbbca0
En löytänyt täsmällistä EU:n säädöstä tästä asiasta (sellainen oletetettavasti on ja uskoisin merkintätavan olevan juuri siitä seurausta). Minusta 0 on erittäin merkitsevä ja kiistaton numero. Tässä tapauksessa se on ilmoitus ja sitoumus, että tuote ei sisällä hitustakaan laktoosia. Purkin kyljessä oleva iso teksti "Laktoositon" on mainosilmaisu, kun taas "laktoosia 0 g" on täsmällinen ilmaisu siitä, että tuote ei sisällä laktoosia. Kuten totesin, mitä todennäköisimmin juuri EU:n jokin säädös edellyttää, että asia ilmaistaan näin täsmällisesti eikä vain yleisenä mainosilmaisuna. Voihan sitä turhanakin pitää, mutta tuskin disinformaatiota eli vääränä informaationa - paitsi jos siinä sitten onkin hitunen laktoosia jostain tulleena.
Heikki...
Tutkin kirjaston kokoelmia ja kysyin asiaa vielä suoraan Otto Latvaltakin, mutta cecaelia-merihirviölle ei ilmeisesti ole olemassa vakiintunutta suomenkielistä nimitystä. Suomentajalla on siis mahdollisuus keksiä itse sopivalta kuulostava nimitys olennolle.
Molemmissa kysyjän esittämissä tapauksessa maalauksen omistusoikeus on siirtynyt ostajalle/löytäjälle, koska kyseessä ei ole ns. löytötavara eli omistajan tahattomasti hukkaama esine. Vähintään satavuotiaat tai sitä vanhemmiksi arvioidut esineet, joiden omistajaa ei tiedetä, kuuluvat kuitenkin lain mukaan Museovirastolle. Tätä pykälää tuskin sovellettaisin kaatopaikkaromuun. Löytötavara täytyy toimittaa poliisille. Jos omistaja ei 3 kuukauden sisällä tule omaansa hakemaan, se siirtyy löytäjän omaisuudeksi.
Kirpputorilta ostetun taulun omistaa ilman muuta, jos se on myyty laillisesti eli kyseessä ei ole esimerkiksi varastettu taulu. Jälkimmäisessä tapauksessa omistusoikeus raukeaa, mutta vastuu on enemmän myyjällä kuin ostajalla. Tämän...
Englanninkielisissä ääntämisohjeissa New Jerseyn Newark neuvotaan ääntämään NEW-erk (paino ensimmäisellä tavulla) ja Delawaren Newark New-AHRK (paino jälkimmäisellä tavulla). Painotuksen vuoksi ensin mainittu ääntämistapa lyhenee paikallisten suussa usein muotoon 'Nirk'. Jälkimmäinen ääntämys taas korostaa sanan kaksitavuisuutta.
Ääntämistapojen eron voi kuunnella täältä: https://www.dictionary.com/browse/newark.
Seinäjoen kaupunginkirjastossa on vanhat Ilkka-lehdet mikrofilmattuna. Niitä voi tulla lukemaan Aallon kirjaston aukioloaikoina. Halutessanne voitte varata ajan etukäteen numerosta 06 416 2638. Aukioloajat voi tarkistaa kirjaston sivulta https://kirjasto.seinajoki.fi/kirjastot/.
Lähes kaikissa HelMet-alueen kirjastoissa voi skannata omia dokumentteja sähköpostiin. Skannausmahdollisuuden voi tarkistaa seuraavasti: Helmet.fi -sivustolta valitaan "Kirjastot ja palvelut", jonka jälkeen klikataan kohtaa "Valitse palvelu". Tämän jälkeen avautuvasta valikosta voi valita "Skannerit". Kirjaston henkilökunta opastaa tarvittaessa.
Omid on yleinen iranilainen nimi. Se on persiaa ja tarkoittaa toivoa.
Nimi voi esiintyä translitteroituna myös muodoissa Omeed, Ohmeed, Omead, Omied tai Umeed.
https://en.wikipedia.org/wiki/Omid_(name)
Taru-nimi on mahdollisesti käännetty suomeen ruotsinkielisestä nimestä Saga (satu, taru). Joidenkin arvioiden mukaan nimi voisi olla muunnos venäjän Darja-nimestä, jonka lähtökohtana on kreikan mahtavaa tarkoittava Darius-nimi .
Marja on Marjatan kantamuoto ja liittyy siten myös Maria-nimeen. Maria pohjautuu heprealaisperäiseen nimeen ”Mariam”. Nimen alkuperää ei varmuudella tiedetä, mutta sen on arveltu tarkoittavan ’toivottua lasta’, ’näkijätärtä’ tai ’herratarta’. Marja-nimellä on tietenkin myös yleiskielen kasvin marjaan viittaava merkitys.
Hannele-nimi kuuluu Johanneksesta ja Johannasta lähtöisin olevaan nimiryhmään ja samaa juurta on siis myös Hanna-nimi. Heprean kielen sana hannah tarkoittaa armoa. Johannes puolestaan on...
Laulussa lauletaan rakkaudesta Belgradissa Balkanilla.
Eri käännöksissä yksityiskohdat on käännetty hieman eri tavalla.
Lähde: https://www.letssingit.com/milan-stankovi%C4%87-lyrics-ovo-je-balkan-english-qfkqzdd
Vieraskielisten laulujen sanoja voi helposti kääntää myös itse Google Kääntäjän avulla:
https://translate.google.com/
En löytänyt tietoa siitä, kirjoittiko Paavo Fossi Nyyrikki-lehteen. Juri Nummelinin kirjassa Unohdetut kirjailijat 2 (BTJ. 2007) sanotaan Paavo Fossin olleen 1950- ja 1960-luvuilla aktiivinen aikakaus- ja lukemistonovellisti. Hän kirjoitti muun muassa Lukemista Kaikille -lehteen, Yllätyslukemistoon, Kansan Kuvalehteen, Viikonloppuun, Apuun ja Seuraan. Fossin ensimmäisen julkaistun novellin arvellaan olevan ”Irja, sotamies ja luutnanttien luutnantti”, jolla kirjoittaja voitti Lukemista Kaikille -lehden rakkauskertomuskilpailun vuonna 1944.
Jos haluat selata vanhoja Nyyrikki-lehtiä, voit tilata niitä mikrofilmattuina kaukolainaksi oman kirjastosi kautta:
https://www.virrat.fi/vapaa-ajan-palvelut/kirjasto/aineistot-ja-...
Kyseessä voisi olla vuonna 2004 valmistunut Juoksuhaudantie, joka perustuu Kari Hotakaisen kirjaan. Elokuvassa Matti Virtanen eroaa vaimostaan, mutta yrittää kaikin keinon saada vaimonsa ja lapsensa takaisin. Hän haluaa ostaa perheelleen rintamamiestalon ja uskoo sen ratkaisevan kaiken, mutta se vaatii rahaa. Perustyönsä lisäksi Matti aloittaa hierontatyöt, jotka muuttuvat hyvin nopeasti eroottisiksi. Lisäsitietoja elokuvasta antaa Elonet https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1246068
Ohjeissamme neuvotaan pääsääntöisesti julkaisemaan tietopalvelukysymykset vastauksineen. Siinä tapauksessa, että kysyjä on kysynyt henkilökohtaisia asioita ja kysymys sisältää kysyjän tai muun henkilön henkilökohtaista tietoa, vaikkapa nimen, kirjastokortin numeron tai vastaavaa, kysymystä ei julkaista. Tekijänoikeudet ja tietosuoja on otettava huomioon vastauksia julkaistaessa. Myöskään jos kysymys ja vastaus eivät sisällä muille lukijoille hyödyllistä tietoa, tallennetaan kysymys ja vastaus suljettuun arkistoon. Vastaukset ovat julkisia siitä syystä, että tiedonhakijat voisivat saada niistä apua vastaavanlaista tietoa tarvitessaan. On siis myös mahdollista, että samaan kysymykseen on vastattu useammin, eikä kaikkia vastauksia...
