1930-luvulla elettii kovia aikoja. Suuri lama-aika alkoi USA:sta ja levisi ympäri maailmaa.
Bruttokansantuotteella mitattuna olivat rikkaimmat maat kuitenkin melko samat kuin nykyisinkin.
USA, Kiina, Saksa, Britannia, Neuvostoliitto, Intia, Ranska, Italia, Japani ja Espanja olivat maailman 10 suurinta. https://www.youtube.com/watch?v=4-2nqd6-ZXg
Laman hetkellisiä menestyjiä olivat mm. Argentina ja Belgia, vaikkeivät ne kovin suuria olletkaan BKT:n kannalta. https://en.wikipedia.org/wiki/Great_Depression#/media/File:Graph_charting_income_per_capita_throughout_the_Great_Depression.svg
https://en.wikipedia.org/wiki/Economic_history_of_Argentina
Aikojen vertailu Suomen kohdalla ei ole kovin helppoa,...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei välitä intimiteettisuojan piiriin kuuluvia tietoja yksittäisistä ihmisistä, elleivät ne ole vapaasti kenen tahansa saatavana. Se kuitenkin tiedetään, että Rauli Tuomi oli naimisissa Rakel Linnanheimon kanssa viisi vuotta ennen kuolemaansa 1949.
Heikki Poroila
Liskojen saalistukseen kuuluu usein suussa olevan saaliin voimakas ravistelu. Edestakainen liike lienee toimituksen tärkein osa, ei niinkään saaliin hierominen maata vasten. Jos liskon saaliina on perhonen, ravistelemalla se saa siivet irrotettua ennen nielemistä. Jostakin syystä liskot kuitenkin ravistelevat myös sellaista ravintoa, jossa ei ole ennen ruokailua poistettavia osia. Kyseessä voi olla pelkkä saalistukseen liittyvä refleksi tai sitten ravistelusta on eläimelle jotakin hyötyä saaliin lamaannuttamisessa.
Antti Koli, Suomen matelijat ja sammakkoeläimet
Osa Pompeijin uhreista koteloitui ja kun vulkaaniseen ainekseen jäänyt ontelo täytettiin kipsillä, näin saadusta kolmiulotteisesta mallista saatiin röntgenkuvauksella niin yksityiskohtainen kuva ruumiista, että siinä näkyy myös luusto.
Lisätietoa seuraavista Tieteen Kuvalehden ja Historia -lehden jutuista:
https://tieku.fi/menneisyys/historia/pompeji-osa-pompejilaisista-sai-tallin-paahansa
https://historianet.fi/sivilisaatiot/rooman-valtakunta/vesuvius-kylvi-tuhoa-ja-kuolemaa-pompeji-pimeni
Vaski-kirjastojen eräpäivämuistutus on mahdollista saada vain sähköpostina. Oletusarvoisesti sähköpostin ei pitäisi mennä roskapostiin, mutta voit tarkistaa asian omasta postistasi. Mene G-mailin valikon kautta kohtaan roskaposti ja mikäli roskapostista löytyy kirjaston eräpäivämuistutus, mene sen kohdalle kursorilla ja klikkaa hiiren oikeaa puolta ja valitse "ei roskaposti". Voimme testata tätä nyt myös siten, että lähetämme järjestelmästä viestin sinulle. Mikäli se menee roskapostiin, voit yllä mainittuja ohjeita noudattaen muuttaa kirjaston lähettäjänä "ei roskapostiksi". Mikäli viesti tulee normaalisti, roskapostista ei ole huolta.
Juhani Ahon lastu Kello (1884) on julkaistu useammassakin kokoelmassa ja sivumäärä riippuu niteen koosta.
Vuonna 1904 ilmestyneessä kokoelmassa Lastuja.Viides kokoelma Kello-lastu on 24 sivua pitkä (ss. 57 - 80).
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100437/Lastuja_viides_kokoelma.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Vuonna 1918 julkaistuissa Juhani Ahon Koottujen teosten ensimmäisessä nidoksessa Kello-lastussa on 16 sivua (ss. 32 - 47).
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100655/Kootut_teokset-1_nidos.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Vaski-kirjastoissa asiakas voi itse kytkeä päälle lainaushistorian tallentamisen verkkokirjaston Omat tiedot-välilehdellä. Lainaushistoria alkaa tallentua siitä hetkestä lähtien kun asetus on laitettu päälle. Kirjaudu ensin omilla tunnuksillasi Vaskiin https://vaski.finna.fi/ oikeasta ylälaidasta. Mene sen jälkeen valikosta Omiin tietoihin. Sieltä löytyy alhaalta kohta Tallenna lainaushistoria. Lainaushistorian saa näkyviin harmaan Omat tiedot -palkin oikealla puolella olevasta kohdasta Omat palvelut, jonka valikosta löytyy myös lainaushistoria.
Vanhoja Helsingin Sanomia on luettavissa kirjastoissa HS Aikakone -palvelussa ja Ilta-Sanomia mikrofilmeinä Pasilan kirjastossa. Myös Helsingin Sanomat on mikrofilmattu.
Pasilan kirjastossa on käytössä digitaalinen mikrofilmien lukulaite. Laitteella voi skannata mikrofilmattuja lehtiä ja tallentaa tiedostoja pdf- ja jpeg-muodossa muistitikulle. Mikrofilmatuista lehdistä voi ottaa kopioita, joiden hinta on 0,50 €/kpl ja koko A3. Laitteessa ei ole internet-yhteyttä. Lukulaitteen voi varata Varaamosta. Sähköpostitse artikkeleja ei lähetetä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Lehdet_mikrofilmit_tietokoneet(27239)
Viherlaakson kirjastossa on myös käytössä HS Aikakone –palvelu.
Nils-Aslak Valkeapään teoksen Ruoktu váimmus (1985, engl. Trekways of the wind) osien nimet ovat englanninnoksessa White spring nights (Giđa ijat čuovgadat), Bluethroat, twitter, sing ja Streams' silver veins.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3796766#toc
https://finna.fi/Record/helka.1267467
Seksuaalisen suuntautuminen on joustava ilmiö, joka määritellään tavallisesti tunteiden kohteen ja oman sukupuolen perusteella. Seksuaalinen suuntautuminen kertoo siitä, mihin sukupuoleen seksuaalinen vetovoima kohdistuu, mutta se ei kuitenkaan ole välttämättä suoraan suhteessa seksuaalisen käyttäytymiseen tai määrittele laajemmin yksilön seksiin liittyviä mieltymyksiä.
Lähde ja lisätietoa: https://seta.fi/sateenkaaritieto/seksuaalinen-suuntautuminen/
Koulujen, päiväkotien ja muiden laitosten Helmet-kirjastokortit eivät ole kaupunkikohtaisia, vaan niitä voi käyttää samalla tavoin missä tahansa pääkaupunkiseudun yleisessä kirjastossa kuin henkilökohtaisia Helmet-korttejakin.
https://www.helmet.fi/fi-FI
eläinlajeista joiden uroksilla olisi erikseen kiima-aika en löytänyt viitteitä. Uroskoiristakin todetaan, että ne ovat käytännössä kiimassa aina tultuaan murrosikään eli noin 6 kuukauden ikäisinä.
Asiaa voitte halutessanne ehkä tiedustella vielä yliopistolta, joka järjestää myös yleisölle luontoillan joka kesä Konnevedellä. Tänä vuonna 15.8. Alapuolelta löytyvän linkin kautta löytyy myös lisätietoja tapahtumasta sekä yhteystiedot kysymyksille.
https://www.jyu.fi/science/fi/konneveden-tutkimusasema/tapahtumat/luontoilta/konneveden-tutkimusaseman-piolookisen-luontoilta-4-7-2017-klo-18-00-alkaen
Laulussa lauletaan rakkaudesta Belgradissa Balkanilla.
Eri käännöksissä yksityiskohdat on käännetty hieman eri tavalla.
Lähde: https://www.letssingit.com/milan-stankovi%C4%87-lyrics-ovo-je-balkan-english-qfkqzdd
Vieraskielisten laulujen sanoja voi helposti kääntää myös itse Google Kääntäjän avulla:
https://translate.google.com/
Varmaa tietoa tien nimen synnystä ei löytynyt, mutta se voisi olla peräisin Mäntsälässä sijainneesta Yli-Ollilan tilasta. Tietoa esim. Ohkolan vuoden 2020 kyläkalenterista
https://www.ohkola.fi/wp-content/uploads/sites/38/2020/05/Ohkola_kalent…
Mäntsälä-Seurasta voisi löytyä lisätietoa:
https://kotiseudut.fi/mantsalaseura
Kirjastojen luettelointitiedoista ei selviä kirjan kovakantisuus, joten sitä kautta emme voi asiaa selvittää. Egmont Kustannuksen sivuilla kerrotaan, että ensimmäiset albumit ilmestyivät 1960-luvulla tosiaan kovakantisina, ja että 2010-luvulla ilmestyi taas uusia kovakantisia painoksia:
https://egmont.fi/2011/08/31/asterix-heraa-uuteen-eloon/
Kauppa.acv.fi-sivustolla on myynnissä mm. Asterix-sarjakuvakirjoja. Näistä kolmen kohdalla on maininta "1. painos, kovakantinen". Kirjat ovat Asterix gladiaattorina (1. p. 1969), Asterix ja Kleopatra (1. p. 1969) ja Asterix legioonalaisena (1. p. 1970). Ilmeisesti ainakin nämä kolme ovat ilmestyneet myös kovakantisina:
https://kauppa.acv.fi/index.php?route=product/category...
Kävin läpi Helmet-kirjaston luetteloa sekä Helsingin sanomien arkistoja. Tässä joitakin tekemiäni löytöjä.
Englannin kielestä käännetty John Hirstin "Euroopan lyhin historia" (Kustantamo S&S, 2017) olisi tosiaan tuore käännöskirja, jota on kehuttu paljon mediassa. Mutta en löytänyt Hesarin arkistosta kirjan arvioita:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2277876?lang=fin
Saksasta käännetty Philipp Therin "Euroopan historia vuodesta 1989" (Vastapaino, 2019) keskittyy Euroopan tuoreempaan historiaan, mutta tästäkään ei löytynyt Hesarin arviota:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2393393?lang=fin
Norjasta käännetty Karsten Alnæsin neliosainen "Euroopan historia" (Otava, 2004-2007) on arvostettu teossarja,...
Hänestä on olemassa erinomainen puolankielistä lähdettä hyödyntävä Wikipedia-artikkeli:https://fi.wikipedia.org/wiki/Anna_Karolina_OrzelskaMutta muuten hänestä ei löytynyt tietoja suomeksi tai englanniksi. Englanninkielisen wikipedia-artikkelin lähteetkin olivat kaikki puolankielisiä. Finnan kautta myöskään löytynyt mitään tietoa:https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Anna+Orzelska&type=AllFieldsAnnan isästä August Väkevästä on ilmestynyt Alfred Schirokauerin kirjoittama romaani "August Väkevä" (Karisto, 1927). Tässä sivutaan ehkä myös hänen tytärtään, mutta se ei tosiaan ole tietokirja:https://www.finna.fi/Record/helmet.1499313Vuonna 1925 on ilmestynyt suomeksi San Salvatoren elämäkertateos "Huvittelijakuningas ja hänen hovinsa...
Tähtipokkarit-sarja alkoi ilmestyä vuonna 1990 Sanomaprintin kustantamana. Vuoden 1993 jälkeen sarjan kustantaminen siirtyi Sanoma Oy:n tytäryhtiöksi perustetulle Helsinki Medialle, joka jatkoi sitä vuoteen 1997. Vuodesta 1998 loppuun saakka (2004/2006) Tähtipokkareita kustansi Sanoman osittain omistama Egmont.
Sanomaprint julkaisi Tähtipokkarit 1-22 (1990-93), Helsinki Media Tähtipokkarit 23-30 (1995-97) ja Egmont Tähtipokkarit 31-58 (1998-2004). Numerosta 35 (1999) lähtien sarjan rinnakkaisena nimenä oli Karvinen-pokkarit. Karvinen-pokkarien numerointi noudatteli Tähtipokkarien numerointia, vaikka kaikki tähän saakka sarjassa julkaistut kirjat eivät olleetkaan Karvis-tarinoita. Jo tätä ennen sarja oli pitkään keskittynyt yksinomaan...
