Kyseessä on tosiaankin Celian tarjoama palvelu. Celia tuottaa ja välittää kirjallisuutta äänikirjoina ja pistekirjoina ja Celian palveluita voivat käyttää kaikki, joille tavallisen kirjan lukeminen on lukivaikeuden, sairauden, vamman tai vastaavan syyn vuoksi vaikeaa.
Celian asiakkaaksi rekisteröityminen on mahdollista Sellon kirjastossa Leppävaarassa. Asiakkaaksi voi kirjautua Espoossa myös Entressen, Ison Omenan, Kalajärven, Karhusuon, Kauklahden, Otaniemen, Pikkulaivan ja Soukan kirjastoissa.
https://www.celia.fi/
https://www.celia.fi/tietoa-celiasta/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
https://www.helmet.fi/fi-FI
Venäjää ja karjalan kieltä tunteva tuttava kertoi, että sana on laina venäjän kielestä, ja tarkoittaa valurautaa. Karjalan kielen sanakirjan mukaan sanalla on karjalan kielessä useita merkityksiä: harkko-, valurauta; rautaharkko., rautapelti, tai rautapata:
http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=ts%CC%8Cukuna&b=1&ha=tsukuna
Uskomus olennon tosinimen käyttämisestä tätä itseään vastaan juontaa antiikin aikaan ellei vieläkin kauemmaksi. Esimerkiksi joissain juutalaisyhteisöissä Jumalan nimen katsottiin olevan niin voimallinen, ettei sitä uskallettu käyttää, ettei Jumala vihastu. Homeroksen eepoksessa Odysseus varoo paljastamasta omaa nimeään jättiläiselle, jotta tämä ei saisi hänestä valtaa. Raamatussa niinikään Jaakob on hävitä painissa enkelille, koska enkeli tietää hänen nimensä muttei suostu kertomaan hänelle omaansa. Kun Jaakob ottaa uuden nimen, hän pääsee niskan päälle.
Pahoja henkiä vastaan tämä sen sijaan on nähty käyttökelpoisena keinona. Kristillisessä perinteessä manaaminen perustuu osaltaan paholaisen/...
Tässä tietoa kustannuspaikoista:
Melody Beattie: Irti läheisriippuvuudesta - Miten lopetan muiden holhoamisen ja alan huolehtia itsestäni. WSOY. Kustantajan kotipaikkakunta on Helsinki
Janne Viljamaa: Hirveä häpeä! Suomalainen häpeä ja miten siitä pääsee eroon. Atena. Kustannuspaikkakunta on Jyväskylä.
Ani Kellomäki: Kosteusvaurioita - kasvukertomuksia pullon juurelta. Atena. Kustannuspaikkakunta on Jyväskylä.
Kalevi Koukkunen: Atomi ja missi. Vierassanojen etymologinen sanakirja. WSOY. Kustannuspaikkakunta on Helsinki.
Heinrich Schurtz: Kulttuurin alkuhistoria. WSOY. Tämä kirja on julkaistu vuonna 1915. WSOY:n justannuspaikkakunta oli tuolloin Porvoo.
Craig Nakken: Minä ja riippuvuus. Kirja...
Ilmeisesti 2. kausi on tällä hetkellä saatavana vain Complete set -julkaisussa, jonka tekstityskielenä englanti. Toisesta kaudesta on ollut julkaisu, jossa on ruotsin- ja norjankielinen tekstitys, mutta se näyttäisi olevan loppuunmyyty.
Peruskoulun historian, maantiedon ja yhteiskuntaopin kirjat ovat parhaimpia lähteitä 10-vuotiaalle, mutta kyllä muutakin aineistoa on olemassa. Suosittelisin Suomen historiaan ja yhteiskuntaan liittyvissä asioissa tänä vuonna ilmestynyttä kirjaa "Suomen historia : koululaisen pikkujättiläinen" (Readme.fi, 2020):
https://kirjtuo1.helmet.fi/record=b2413956~S1*fin
Maailmansodista on olemassa runsaasti kuvitetut Simon Adamsin teokset "Ensimmäinen maailmansota" ja "Toinen maailmansota" (Sanoma Magazines, 2002):
https://kirjtuo1.helmet.fi/record=b1127545~S1*fin
https://kirjtuo1.helmet.fi/record=b1625966~S1*fin
Neuvostoliitosta on hankalampi löytää koululaisille suunnattua kirjaa, mutta historian oppikirjojen tueksi voi ottaa aikuisille...
Teekkarihuumorista on tässä palvelussa kysytty myös pari vuotta sitten. Alla linkki tähän vastaukseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-teekkarihuumori-on-niin-harskia?lan…
Pikalevyllä tarkoitetaan suoratallennuksella kertaluontoisesti taltioituja äänilevyjä. Tavallisesti kyseessä oli lakkakerroksella päällystetty alumiininen kiekko. Ääniura kaiverrettiin suoraan lakkapintaan. Niitä käytettiin esimerkiksi radio-ohjelmien tallentamiseen, elokuvanteon apuvälineinä tai lehtihaastattelujen nauhoittamiseen.
Yleisradio hankki pikalevyjen tallennuslaitteet 1930-luvulla. 1950-luvulla Helsingissä toimi ainakin pari pikalevyjä valmistavaa äänitysstudiota. Pienessä mittakaavassa niitä tuotettiin muuallakin Suomessa.
Petri Kuljuntausta on kirjoittanut aiheesta kiinnostavan artikkelin Lähikuva-lehden numeroon (1/2020). Hän kertoo, että pikalevyjä ei koskaan luetteloitu systemaattisesti tai...
Runo on osa Aulikki Oksasen kirjoittamasta Rauhan äiti -kantaatista. Kantaatin teksti sisältyy teokseen Maallisia lauluja : laulutekstejä vuosilta 1964-74 (1974). Kantaatin on säveltänyt Kaj Chydenius.
Lastenkirjavuosi-blogissa on selkeä listaus, mukana esimerkiksi ilmainen englanniksi ja ruotsiksi saatavilla oleva e-kirja. Lastenkirjavuosi: Koronavirus ja muut pöpöt lastenkirjoissa
Mainitun blogin lista perustuu Tuula Korolaisen ja Ida-Lina Nyholmin tekemään laajempaan listaan, joka löytyy Pro lastenkirjallisuus ry:n sivuilta. http://prolastenkirjallisuus.fi/vieraspalsta/popot-tutuiksi-kirjoja-viruksista-bakteereista-ja-sairastamisesta/
Kirjoja tulee koko ajan lisää, esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunginkirjastoon on hankinnassa lääkäri Sonja Sulkavan 35-sivuinen kirja Akseli ja koronavirus (2021).
Timo Parvelan ja Bjørn Sortlandin alakoululaisille suunnatun Kepler62-sarjan viides osa Virus (2017) ja kuudes osa...
Helsingin Sanomia ei lainata kotiin missään Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteessä, eikä ilmeisesti kesäliitettä ole laitettu erikseen lainattavaksi. Useimmat kirjastot säilyttävät Helsingin Sanomia vain melko lyhyen ajan, mutta Pasilan kirjastossa niitä pidetään pysyvästi mikrofilmaukseen asti. Pasilan kirjastosta voisi siis kysyä liitettä kirjastossa luettavaksi tai itselle kopioitavaksi tai skannattavaksi.
Itäkeskuksen ja Pohjois-Haagan kirjastoissa Helsingin Sanomia säilytetään kuluva kuukausi ja kaksi edellistä kuukautta, joten sieltäkin olisi vielä mahdollista kysyä kesäliitettä. Muuten toukokuun lehdet ja luultavasti liitteet niiden mukana lienee jo poistettu kirjastoista.
Helsingin Sanomat löytyy myös ainoastaan kirjastossa...
Vaikka vihurirokko sairautena on vähäpätöinen - oireet ovat lieviä, kestävät vähän aikaa ja tauti paranee jälkiä jättämättä - rokotus sitä vastaan on katsottu tarpeelliseksi, koska kohdunsisäinen vihurirokkoinfektio on haitallinen sikiölle. Vihurirokkorokotuksen ensisijaisena päämääränä on sikiövaurioiden esto, minkä vuoksi vihurirokkorokotus liitettiin 11-13-vuotiaiden koulutyttöjen rokotusohjelmaan vuonna 1975.
Koska ensisijaisena tarkoituksena on suojata sikiötä, pidettiin tärkeänä rokottaa ainakin hedelmällisessä iässä olevat naiset. Yksiselitteistä vastausta siihen, mikä olisi paras ja taloudellisin menetelmä päämäärän saavuttamiseksi, ei välttämättä ole olemassa, ja eri maissa päädyttiinkin erilaisiin ratkaisuihin...
Pirjo Bergströmin emännöimä musiikkilainoja ja sävelmaailman hassutuksia pursunnut sarja oli nimeltään En minä mutta pojat. Sarjan puolituntiset jaksot esitettiin TV2:n ohjelmistossa perjantai-iltoina 27.12.1990, 4.1.1991 ja 11.1.1991. Ohjelmassa Bergström pohti vastauksia itse keksimiinsä musiikillisiin kysymyksiin flyygelin takana ja orkesterin edessä. Sarjan 11. tammikuuta esitetyssä kolmannessa jaksossa 'Laina soi' tehtiin "kokeiluluontoinen sukupuolenvaihtoleikkaus" Kesäillan valssille ja Säkkijärven polkalle.
Karjaranta alkoi muodostua 1700-luvulla maankohoamisen ja lietteen kertymisen myötä. Tulvaherkästä alueesta muodostui luontaista laidunmaata keskustan alueella asuneiden karjanomistajien käyttöön. Laidunkäyttö jatkui aina 1800-luvun loppuun saakka, josta alkoi teollisuusaikakausi, ja nyt sitten mainitusti alueesta on muodostunut asuinalue. Nimi lienee siis peräisin ensimmäisen käyttötarkoituksen ajoilta.
Lähteet
Satakunnan ammattikorkeakoulu. Karjarannan historiaa – tehdasalueen tilalla nyt moderni asuinalue.
Wikipedia.fi. Karjaranta.
Hei
Lappeenrannan kirjastolla on aikuisten ja lasten padel mailoja lainattavana. Voit katsoa saatavuuden osoitteesta heili.finna.fi osoitteesta, kun haet hakusanalla padelmaila.
Rakennuksen nimi on ollut Ainola jo silloin, kun kauppaneuvos Åströmin suku lahjoitti huvilan Oulun kaupungille vuonna 1910. Lahjoituksen ehtona oli, että rakennuksen tuli toimia kirjastona ja museona. Nimi Ainola periytyi myös puuhuvilan tilalle rakennetulle kivirakennukselle. Atte Kalajoki kertoo kirjassaan Totta ja tarua (2001), että Ainola on nimetty Hemming ja Maria Åströmin tyttären Hannan mukaan. Hän oli perheen ainoa lapsi - siitä siis nimi Ainola.
Museon edessä kasvava puu on ehkä saarnivaahtera.
Ainolasta voi lukea lisää näistä teoksista:
Maija-Liisa Bäckström: Pohjois-Pohjanmaan museoyhdistys r.y. 1896-1976 (1976)
Kaarina Niskala: Hurmaavat Hupisaaret (2005)
Anne Helaakoski: Ainola juhlii koko viikon. Kaleva 5.10.2011, s. 17.
