Yrityksen tietoja on koottu Valokuvataiteen museon Kuka kuvasi? -tietokantaan:
http://kukakuvasi.valokuvataiteenmuseo.fi/tietuekortti/kuvaamo/1984
Tietojen mukaan yritys olisi perustettu vuoden 1917 tienoilla ja lopettanut vuoden 1981 tienoilla.
Kansalliskirjaston digitaalisesta lehtiarkistosta löytyy Keskisuomalaisessa 7.10.1922 julkaistu yrityksen mainos, jossa kerrotaan että Valokuvaamo Päijänne olisi avannut tänään valokuvaamon osoitteessa Torikatu 8:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1422746?term=Valo…
Vastaajan omien muistikuvien perusteella kyseessä voisi olla 100 eläinsatua, jonka ensimmäinen painos on vuodelta 1978. Kirjasta otettiin useita painoksia, ja ainakin yksi niistä oli keltakantinen. Sadut ovat alun perin ranskalaisia, ja suomeksi ne on kertonut Anja Leppänen.
Valitettavasti en saa kirjaa käsiini että voisin tarkistaa asian, mutta kannattaa tiedustella kirjaa joko oman kirjaston kokoelmasta tai kaukolainaksi esim. Varastokirjastosta.
Avioeroa käsitellään esimerkiksi seuraavissa kuvakirjoissa:
Weninger, Brigitte: Nähdään taas (2008)
Gray, Kes: Rakkausliima (2010)
Maisa Tonteri – Virpi Talvitie: Okko Oravan kaksi pesää (2011)
Riina Katajavuori – Jenny Lucander: Kaksi kotia (2020)
Måns Gahrton – Johan Unenge: Sonjan kaksi myssyä (2022)
Sinimarja Saarenvirta – Peteri Ponsimaa: Älkää huutako! : satu perheen ero- ja muutostilanteisiin (2004)
Katinka Tuisku: Kuun ja Auringon lapset (2008)
Marie-Hélenè Delval: Pikku Mäyrän kaksi kotia (helppolukuiset, 2008, kirjassa paljon kuvitusta)
Voit myös itse etsiä Helmetistä lisää aihetta käsitteleviä kirjoja hakusanoilla ”avioero lastenkirjallisuus”. Klikkaamalla teoksen kuvaa aukeaa usein lyhyt kuvailu teoksen...
Pohdimme useampaakin kirjavaihtoehtoa, joissa käsitellään mopoja ja ihastumista. Näissä kaikissa olisi myös punertava ja sinertävä kansi. Jyri Paretskoin Shell´s Angles -kirjasta kerrotaan Kirjasammossa seuraavasti: Henri, Rudi ja Samu päättävät perustaa mopojengin, sillä mikä olisikaan hienompaa kuin ajella jengiliivit päällä mopolla, kaunis tyttö tarakalla? Tosin kellään ei ole tyttöystävää, eikä idean isällä Henrillä ole vielä sitä mopoakaan... Koska kuolematon idea syntyy huoltoaseman kulmilla notkuessa, nimeksi keksitään valtavan hieno ja vain kohtalaisen naurettava Shell's Angles. Liiviprojektiin värvätään mukaan myös Henrin salainen ihastus Milla, ja niin Shell's Angles on valmis ratsastamaan... Shell´s Angles on vuodelta 2013, ja...
Tarkempaa tietoa kyseisestä lasimallistosta ei löytynyt kohtuullisessa ajassa kirjaston hakuteoksista tai verkkohauilla, mutta tässä vinkkejä jatkotiedonhaun avuksi:
Pääkaupunkiseudulla taideteollista kirjallisuutta ja tiedonlähteitä on koottu Aalto-yliopiston kaikille avoimeen kirjastoon ja oppimiskeskukseen: https://www.aalto.fi/fi/oppimiskeskus Oppimiskeskus tarjoaa myös apua tiedonhakuun.
Suomen lasimuseon verkkosivuilla on varsin hyvä katsaus alan kirjallisuudesta, lasimuseoista maailmalla ym. mahdollisista tiedonlähteistä: Tietoa lasialasta.
Suomen lasimuseo tekee myös maksullisia lasiesineisiin liittyviä selvityksiä; maksullisen tietopalvelun minimiveloitus on 50 €/h, ja vastausaika on 7...
Rajoitukset koskivat lähinnä sitä mitä saatiin myytäväksi. Kalahan ei ollut ostokorttien rajoittama tuote, mutta sitä saatiin huonosti saaliiksi sotatalvina. Selkävesille ja meren jäälle ei kukaan mielellään lähtenyt. Piti pysytellä saariston suojissa mutta sieltä ei saanut silakkaa, joka oli köyhän kaupunkilaisen pääasiallinen särvin. Meri ja Untamo Utrion kirjassa Pois pula, pois puute (Tammi, 1994) on kuva sivulla 19 Kuopion torilta, jolle oli saatu muikkua myyntiin. Jono oli todella pitkä. Ostokorttien aika jatkui vuodesta 1939 vuoteen 1953 asti. Pitkän säännöstelykauden aikanakorttien sisältö ja muoto muuttui.Sotavuosina lähes kaikki ostettava oli kortilla eli säännösteltynä. Vappuna 1940 tuli voimaan viljan ja leipomotuotteiden...
Mitä ilmeisimmin luondu-sana on tullut viron kautta suomen kieleen ja sieltä edelleen saameen. Tiina Södermanin artikkelissa* Viron rantamurteiden suomalaissanat (1996) sanotaan, että "Viron Kolgan luondu on SKES:n mukaan peräisin suomesta, ja suomen luonto on lainautunut myös saameen (SSA)".
*Linkki avautuu PDF:nä
Katso myös SKES eli Suomen kielen etymologinen sanakirja.
Eduskuntatalon ravintolasta saatu vastaus:
Eduskuntatalon ravintolalla on pitkä yhteistyö Omnian kanssa ja se mahdollistaa valtiopäivien avajaisissa ainutlaatuisen työharjoittelukokemuksen ryhmälle tarjoilijoita.
Tarjoilijoita ohjaavat ja tukevat ravintola-alan ammattilaiset.
Valtiopäivillä tarjottavat kahvileivät ovat pääsääntöisesti Eduskunnan omasta keittiöstä, mutta joidenkin tuotteiden osalta ravintola tekee yhteistyötä kotimaisten
kumppaneiden kanssa. Tarjoiluissa painottuu aina kotimaisuus.
Astioiden osalta ravintolalla on yhteistyökumppani, joka toimittaa astiat suuriin tilaisuuksiin.
Hissien ohjausjärjestelmät olivat alkuun nykyistä monimutkaisempia, minkä vuoksi hissinkuljettajat olivat tarpeen. Vähitellen hissialalla tapahtunut huomattava tekninen kehitys muutti tilannetta, ja vuonna 1960 ilmestyneessä Kone-yhtiön historiikissa todetaankin: "Hissinkuljettajia käytetään nykyään tuskin muualla kuin tavarataloissa, joissa tarvitaan yleisön opastajia."
Lähde:
Kirsti Herlin, Kone Osakeyhtiö 1910–1960
Tein kuvalla Google kuvahaun ,mutta en saanut varmaa tulosta. Saisitko toukasta tarkemman kuvan? Kokeile sen jälkeen tehdä kuvahaku. Ohjeet löydät täältä: Kuvalla hakeminen Googlesta - Tietokone - Verkkohaku Ohjeet Nyt keväällä varsinkin vanhossa taloissa ryömii esiin kaikenlaista, eikä toukka välttämättä ole huolestuttava tuholainen, mutta voi toki ollakin.
Gustav Djupsjöbackan mukaan Oskar Merikannon yksinlaulun ”Skogsduvors toner”, op47, nro 1, sanoitus on peräisin tanskalaisen kirjailijan Jenny Blicher-Clausenin romaanista ”Farbror Frans : en stilfærdig historie” (1901), johon sisältyy myös runoja. Tämä runo, joka päätyi Merikannon laulun sanoitukseksi, on romaanin loppuvaiheessa. Laulun on suomentanut Ilta Koskimies nimellä ”Metsäkyyhkyset”. Laulun suomenkielinen sanoitus ei ole suoraan romaanin suomennoksesta, vaan erillinen käännös. Ruotsinkielisen sanoituksen alkuperästä ei ole tietoa.
Blicher-Clausen kirjoitti romaaninsa tanskaksi. Tanskankielistä alkuteosta en pääse näkemään, mutta se on saatavissa kaukolainaksi esimerkiksi Varastokirjastosta. Romaanin on kääntänyt ruotsiksi...
Ennen 2021 julkaistua värikuvitettua laitosta ilmestyneissä Peppi Pitkätossun tarinoissa sivut 7–106 sisältävät Peppi Pitkätossu -kirjan 11 lukua (Peppi muuttaa huvikumpuun – Peppi viettää syntymäpäivää). Sivuilla 107–201 on luvut 2–9 kirjasta Peppi aikoo merille (Peppi käy kaupoissa – Peppi nousee laivaan). Avausluku Peppi asuu yhä Huvikummussa puuttuu yhteislaitoksesta. Sivujen 202–[292] 12 lukua sisältävät Peppi Pitkätossu Etelämerellä -kirjan kokonaisuudessaan (Peppi ja talon ostaja – Peppi Pitkätossu ei tahdo tulla isoksi).
Verkosta löytyy erilaisia suomennoksia "Vierasmaja"-nimellä. Runoa käytetään etenkin elämäntaitoa ja mindfulnessia käsittelevissä yhteyksissä. Verkosta löytyvien suomennosten alkuperää on haastavaa selvittää ilman kääntäjätietoja. Mahdollisesti suomennoksia on tehty englanninkielisen käännöksen pohjalta.Runon suomennosta on selvitetty palvelussa myös aiemmin, eikä sitä tiettävästi ole julkaistu suomenkielisissä runoteoksissa.Jaakko Hämeen-Anttila on suomentanut Rumin tekstejä persian kielestä, mutta tätä kyseistä runoa ei löydy hänen kääntämistään teoksista:https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-jaakko-hameen-anttila-suomentanut?language_content_entity=fiRunosta on suomennos ainakin tietokirjassa Juhani Laakso: Mielen taito. Suomennos on...
Valitettavasti en löytänyt kysymykseen varmaa vastausta.Suomalaisia entisiä poliiseja, sittemmin dekkarikirjailijoita, ovat mm. seuraavat. Voisiko kyseessä olla joku näistä?Matti Yrjänä JoensuuMarko KilpiPetri KangasTotti KarpelaKale PuontiJari RaatikainenNiko RantsiChristian RönnbackaLisätietoa kirjailijoiden teoksista esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi.
Google Maps -kartan mukaan Säveltäjänpuistossa sijaitsee ainakin MLL Perhetalo Unikko ja Säveltäjänpuiston monitoimisali. Mahtaisitko kuitenkin tarkoittaa Pukinmäen kartanoa, joka sijaitsee osoitteessa Rälssintie 15 eli muutama sata metriä etelään Vantaanjoen suuntaan? Kartano on punainen puurakennus.
Kyllä voi. Lainatun materiaalin voi palauttaa Turun kaupunginkirjaston pää- tai lähikirjastoihin. Sen palauttaminen muihin Vaskikirjastoihin on maksullista.
Ainakaan kevään 2011 kirjoissa ei ole Aino Räsäseltä mitään. Mahdollisista uusista painoksista voi kysyä kustantajalta, Karistolta http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/yhteystiedot/ .
Kirjan toimitus valitsemaasi kirjastoon riippuu siitä, mistä kirja tulee. Helsigin sisällä kirja toimitetaan yleensä parissa, kolmessa vuorokaudessa, hiukan riippuen tietenkin siitä, onko välissä viikonloppu. Jos kirja tulee Espoosta, Vantaalta tai Kauniaisista, toimitus voi kestää jopa viikon.
Saat ilmoituksen joko kirjeitse tai sähköpostitse sen mukaan, kumpi postivalinta tiedoissasi on. Voit myös tarkistaa omista tiedoistasi varausten kohdalta, joko kirja odottaa noutoa. Kirjaa säilytetään sinulle varattuna kahdeksan arkipäivää.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Tv-sarjaa Gränsfall ei löydy Suomen kirjastoista dvd:nä eikä vhs:nä. IMDb:ssä http://www.imdb.com/title/tt1146195/ ei mainita, että dvd tai vhs olisi olemassa. Yle Areenassa sarja on ollut katsottavana, mutta sillä ei enää ole katseluoikeuksia. Yle Fem kanavalle voi laittaa toiveen, että näyttäisivät sarjan uusintana http://yle.fi/aihe/yleisradio/palautetta-ja-toiveita-ylelle .
