Hopea-alaa käsittelevistä kirjoistamme en löytänyt tietoa Helsingissä sijainneesta Hopeatakomo Oy:sta.
Esineistön kuvia on runsaasti sekä internetissä yleensä että Finnassa:
https://www.finna.fi/ (hakusanaksi Hopeatakomo)
Kansalliskirjaston digitoiduista aineistosta löytyy ainakin yrityksen mainoksia, mutta myös muuta:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=hopeatakomo&orderBy=RELE…
(Heikki Sepän englanninkielisessä haastattelussa on pieni pätkä (s. 9), jossa hän kertoo työstään Hopeatakomossa.
https://www.aaa.si.edu/download_pdf_transcript/ajax?record_id=edanmdm-A…)
Howard Thurmanin sitaatti on peräisin Gil Bailien kirjasta Violence Unveiled (1994). Bailie väitti kirjassa kuulleensa Thurmanin sanoneen tähän tapaan vuonna 1974. Em. kirjan vuoden 2000 painos löytyy mm. Varastokirjastosta ja se on saatavissa kaukolainana mihin tahansa kirjastoon. Kirjaa ei ole käännetty.
Alkuperäisessä muodossaan sitaatti oli tällainen:
"Don’t ask yourself what the world needs. Ask yourself what makes you come alive, and go do that, because what the world needs is people who have come alive."
Lähde
Quote Investigator
https://quoteinvestigator.com/2021/07/09/come-alive/
Vuonna 1942 Suomi jaettiin työvoimapiireihin ja käytännön työttömyyden torjuntaa hoitivat työvoimalautakunnat. Myöhemmin 1970-luvulla perustettiin valtiollinen Työnvälitystoimisto, nimi muuttui sittemminTyövoimatoimistoksi. 2000-luvulla tuli käyttöön nimi TE-toimistot ja nykyiset TE-toimistot perustetiin 2013, jolloin ne liitettiin ELY-keskusten yhteyteen. Jokaisen muutoksen yhteydessä uudistettiin nimen lisäksi palveluitakin.
https://www.ely-keskus.fi/web/suomi-100-taustat-ja-tarinat/mista-ely-ke…
Nykyisin Varsinais-Suomen TE-toimiston toimipaikat sijaitsevat Turussa, Salossa, Loimaalla ja Uudessakaupungissa, joten voi olettaa, että Loimaan työvoimapiiri on kuulunut jo alusta lähtien Varsinais-Suomen alueeseen. https://toimistot.te-...
Äiti ratissa on nimimerkin E. A. (luultavasti Ester Ahokainen) kirjoittama runo, joka löytyy esimerkiksi Väestöliiton vuosina 1941–70 julkaiseman äitienpäiväohjelmavihkosen Toukokuun toinen sunnuntai vuoden 1966 numerosta. Sen alkuperäistä, ennen kysymyksessä muisteltua äitienpäivää 1965 ilmestynyttä lähdettä en valitettavasti onnistunut paikantamaan.
Tilastokeskus julkaisee vuotta 2022 koskevat lopulliset väestörakennetiedot 31.3.2023. Tuolloin kysymäsi ikäryhmittäinen jaottelu yli 100-vuotiaista Suomessa 31.12.2022 tulee saataville taulukkoon 11rd -- Väestö iän (1-v. 0-112) ja sukupuolen mukaan, 1972-2021: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11rd.px/
Tällä hetkellä saatavilla on ennakkotieto sata vuotta täyttäneiden määrästä 31.12.2022, mutta siinä ei ole ikäryhmittäistä jaottelua: https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/ad06fddf-3194-44b6-8bf3-939266fe1bd2
Ohjeita Tilastokeskuksen tietokantataulukoiden käyttöön: http://www.stat.fi/tup/tilastotietokannat/kayttoohjeet.html
Bellatrix-nimen merkitystä on kysytty aikaisemminkin:
Mitä Harry Potter elokuvissa ja kirjoissa esiintyvän Bellatrix Lestrangerin etunimi Bellatrix nimi tarkoittaa ? | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Rajoitukset koskivat lähinnä sitä mitä saatiin myytäväksi. Kalahan ei ollut ostokorttien rajoittama tuote, mutta sitä saatiin huonosti saaliiksi sotatalvina. Selkävesille ja meren jäälle ei kukaan mielellään lähtenyt. Piti pysytellä saariston suojissa mutta sieltä ei saanut silakkaa, joka oli köyhän kaupunkilaisen pääasiallinen särvin. Meri ja Untamo Utrion kirjassa Pois pula, pois puute (Tammi, 1994) on kuva sivulla 19 Kuopion torilta, jolle oli saatu muikkua myyntiin. Jono oli todella pitkä. Ostokorttien aika jatkui vuodesta 1939 vuoteen 1953 asti. Pitkän säännöstelykauden aikanakorttien sisältö ja muoto muuttui.Sotavuosina lähes kaikki ostettava oli kortilla eli säännösteltynä. Vappuna 1940 tuli voimaan viljan ja leipomotuotteiden...
Sukunimen alkuperää voi lähteä selvittämään Suomen sukututkimusseuran verkkopalvelujen avulla.
Esimerkiksi SukuHaku -tietokannasta voi etsiä tietoja muun muassa sukunimen mukaan: https://sukuhaku.genealogia.fi/. SukuHaku palvelun sisällöt ovat Suomen sukututkimusseuran jäsenten käytettävissä.
Suku Forum on kaikille avoin ja maksuton keskustelupalsta, jossa voi esittää kysymyksiä. Keskustelupalstan selaaminen on kaikille avointa, mutta osallistuminen keskusteluihin vaatii rekisteröitymisen keskustelupalstan käyttäjäksi. https://suku.genealogia.fi/
Kaikki Suomen sukututkimusseuran verkkopalvelut: https://www.genealogia.fi/verkkopalvelut/
Valtakunnallisesta Finna-tietokannasta löytyy myös aineistoa sukunimien...
Tammerkoski-lehden numerossa 8/2001 julkaistun Tampereen yleiset saunat kaupunginosittain -listauksen perusteella Sandbergin sauna on toiminut osoitteessa Mustanlahdenkatu 14. Toisin kuin useimmille muille luettelon saunoille tälle ei ole löytynyt perustamis- eikä lopettamisvuotta – osoitteen lisäksi mainitaan vain nimet "Nattula, Grönlund, Sandberg". "Nattula" viittaa Mustanlahdenkatu 14:ssä sijainneeseen Finlaysonin rakennuttamaan kahdeksan työväenasunnon ryhmään. Tyko Varton Tammerkoski-lehteen 4/1939 kirjoittaman artikkelin perusteella saunaa on kutsuttu myös Nattulan saunaksi: "En ole edes Nattulan portista sisälle käynyt senjälkeen kun Nattulan sauna on ollut hävitettynä." Grönlund puolestaan lienee yksi Finlaysonin 1800-...
Kirjastojen yhteinen tietokanta Finna.fi löytää kaksi kirjaa Virginia af Forsellesista:
Juhani Kuuluvainen: Virginia af Forsellesin jäljillä: Strömforsin ruukkia kuvin ja sanoin (2009)
Strömfors Bruk: i de gamla mästarnas fotspår (2000, ei ilmeisesti suomennettu)
Tässä hakutuloksessa on mukana myös Forsellesia käsittelevä lehtiartikkeli ja opinnäytetyö:
forselles, virginia | Hakutulokset | Finna.fi
Kumpaakaan yllä mainituista kirjoista ei ole Jyväskylän kaupunginkirjastossa tai muissa Keski-kirjastoissa, mutta voit halutessasi tilata ne kaukolainaksi. Osa kirjastoista perii lähettämistään kaukolainoista maksun.
Strömforsin eli Ruotsinpyhtään ruukista yleisemmin kertoo muun muassa kirjanen Ruotsinpyhtään ruukki:...
Kyseessä on varmaankin Anne-Cath. Vestlyn lastenkirja Kahdeksan pientä, kaksi suurta ja kuorma-auto (Åtte små, to stoäe og en lastebil, suom. Kerstin Wialén, 1967)
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:
"Kahdeksanlapsinen perhe asuu kerrostalossa suuressa kaupungissa, isä ajaa kuorma-autoa ja äiti hoitaa kotia. Lasten nimet ovat: Pirkko Kaksitoista, Paavo Kymmenen, Pipsa Yhdeksän, Pentti Kahdeksan, Paula Kuusi, Päivi Viisi, Petra Neljä ja Pekka Pikkarainen – numero nimen perässä viittaa ikään. Koti on ahdas ja perhe elää niukkaa elämää, johon iloa tuo mm. mummon kaupungin-vierailu. Kirjan lopussa perhe pääsee muuttamaan metsätaloon, vanhaan huonokuntoiseen taloon johon kuuluu iso piha ja joka on metsän...
Ilmeisesti minkään tietyn oppilaitoksen ei voi katsoa jatkavan suoraan ko. koulun työtä. Oppilaitos koki monia nimenvaihdoksia ja yhdistymisiä muiden koulujen kanssa, mutta koulu lopetettiin vuonna 1977 eikä edes sen toimintaa jatkaneita kouluja Lönnbeckska skolan ja Tölö gymnasiet ole enää olemassa (Tölö gymnasiet -niminen koulu on olemassa, mutta nykyinen koulu on ilmeisesti eri kuin 1970-luvulla olemassa ollut).
Ks. https://www.skolhistoria.fi/laroverket-for-gossar-och-fickor-helsingfors/
https://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%B6nkan
Blogin perustamiseen on olemassa useampiakin eri alustoja ja vaihtoehtoja, joita vertaillessa kannattaa miettiä mitä blogiltaan tulevaisuudessa haluaa. Blogin pystyy perustamaan myös täysin ilmaiseksi, jos niin haluaa. Blogin perustaminen ja ylläpitäminen on yhtä turvallista kuin minkä tahansa sosiaalisen median käyttäminen, kun vain luo riittävän vahvan salasanan ja muistaa yleispätevät neuvot siitä, että kaikkia tietojaan ei kannata julkisesti jakaa.
Blogin perustamiseen löytyy hyvin ohjeita verkosta. Kannattaa kokeilla esimerkiksi hakusanayhdistelmää "blogin perustaminen".
Saman elokuvan voi tosiaan nähdä vuosikymmenten mittaan monilla eri suomenkielisillä ruututeksteillä. Se, onko taso yleisesti heikentynyt johonkin toiseen aikakauteen nähden, on kiistanalaista, mutta joitain yleisiä syitä "huonoihin" käännöksiin tulee mieleen.
Käännöksiä on tehty ja tehdään elokuvateattereihin, tallenteille, eri televisiokanaville ja suoratoistopalveluihin hyvin kirjavilla työehdoilla ja monenlaisten toimijoiden kautta. AV-alan työehtosopimuksen piirissä oleva kääntäjä tekee työtään erilaisilla ehdoilla kuin villin toimiston kautta freelancerina kääntävä. Suoratoistoalustoilla käännös ei välttämättä ole lainkaan ammattikääntäjän tekemä. Palkkauksen ohella myös työtahdin vaatimukset vaikuttavat...
Tästä omaelämänkerrallisesta romaanista on Suomen kirjastoissa saatavana suomenkielisten painosten lisäksi englanninkielinen ja saksankielinen laitos ja ne kaikki ovat kuvittamattomia.
Hei,Suomen etymologinen sanakirja (https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=main) selittää asiaa näin. Veto on siis sopimus (samaa taustaa on näiden perusteella myös eng. wedding)muinaisnorjan veðja ’vedota oikeudessa; lyödä vetoa; panna panos peliin, uskaltaa panna alttiiksi’, nykynnorjan vedde ’lyödä vetoa’ (gootin ga-wadjan ’kihlata’, anglosaksin weddian ’tehdä sopimus; luvata; avioitua’, keskialasaksan wedden ’maksaa sakko; ottaa pantiksi; tehdä sopimus; veikata, lyödä vetoa’, nykysaksan wetten ’lyödä vetoa’ < germaaninen *wadjōn).Miksi sitten nimenomaan lyödään vetoa. Kyseessä lienee käännöslaina, koska ruotsin kielessä lyödä vetoa on "slå vad".
Helsingin yleisissä kirjastoissa käteismaksumahdollisuus on Itäkeskuksen, Kallion, Malmin, Pasilan, Pohjois-Haagan Ja Töölön kirjastoissa sekä Keskustakirjasto Oodissa.https://helmet.finna.fi/
Kyseessä voisi olla matrikkelisarja Suomen rintamamiehet 1939-45, jossa on 21 osaa ja useita täydennysosia, joista viimeisin ilmestyi 1990. Ensimmäinen sarjan osa ilmestyi 1973. Rintamamiehet on sarjassa järjestetty kylläkin divisioonittain.Suomen rintamamiehet 1939-45 Vaskissa
