Kuvien perusteella sanoisin, että kyseessä on kurtturuusu. Tarkemmat ohjeet kurtturuusun tunnistamiseen löydät Vieraslajit-sivustolta.
Lähteet ja lisätietoa:
Kurtturuusun tunnistaminen ja torjunta: https://vieraslajit.fi/ajankohtaista/i-1932
Kurtturuusu: https://vieraslajit.fi/lajit/MX.38815
Näytelmät.fi:ssä voi hakea näytelmiä erilaisilla rajauksilla, mm. näyttelijöiden määrällä sekä lajilla, http://www.naytelmat.fi/naytelmat. Sieltä löytyi mm. dramatisointi Anna-Leena Härkösen Häräntappoaseelle, se voisi kiinnostaa tuon ikäisiä nuoria. Se on tuoreempi.
Ehkä komedia voisi kiinnostaa? Maiju Lassilan Tulitikkuja lainaamassa on myös dramatisoitu ja se on aika iätön hauskuudessaan. Minna Canthin yhteiskunnallinen ote on aina ajankohtainen, esim. Kauppa-Lopo, Työmiehen vaimo.
Helmet.fi:n hakutulos klassikot ja näytelmät sisältää vaihtoehtoja, https://kirjtuo1.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=(Klassikot)%20and%20(Näytelmät)&searchscope=9&SORT=D.
Finna.fi:n hakutulos näytelmät, klassikot, https://www.finna.fi/...
meillä täällä Jyväskylässä on oppisopimuskoulutuksella opiskellut kirjastovirkailijoita. Kirjastonhoitajilla ja informaatikoilla on pääsääntöisesti jokin yliopistossa suoritettu tutkinto. Lainaan tässä aiempaa kysymystä tästä samasta palvelusta, missä käsitellään kirjastoalan koulutusta:
"Käytännössä suurin osa kirjastonhoitajan vakansseista edellyttää alempaa korkeakoulututkintoa sekä vähintään 60 opintopisteen laajuisia kirjasto- ja informaatioalan opintoja. Uusi kirjastolaki jättää kuitenkin paljon tulkinnan varaa rekrytoijalle, sillä selkeitä koulutuskriteerejä kirjastoalalle ei enää oikeastaan edes ole. Tästä johtuen myös kirjastonhoitajan vakansseihin voi tehtävänkuvasta riippuen liittyä hyvinkin erilaisia vaatimuksia."
"...
Sarja on Psychobitches. Sitä on esitetty Ylellä samalla nimellä vuosina 2015-2017.
Linkit:
IMDb Psychobitches: https://www.imdb.com/title/tt2889186/
Yle Areena: https://areena.yle.fi/1-2155089
RITVA-tietokanta: https://rtva.kavi.fi/program/search/seriesSearch/?search=psychobitches&…
Nimisampo.fi-palvelun mukaan Vantaalta löytyvät ainakin paikat Lindqvist, Blomqvist ja Nyqvistinalapuoli. Niistä kaksi ensimmäistä ovat talonnimiä, viimeisin pellon nimi.
Nimisampo yhdistää Kotimaisten kielten keskuksen nimiarkiston ja Maanmittaushallituksen paikannimirekisterin. Palvelu on vapaasti käytettävissä.
https://nimisampo.fi/fi
Vantaan paikannimiin ja niiden historiaan voi tutustua myös ainakin kirjassa:
Kepsu, Saulo
Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö
Helsinki, 2005
Sodanjälkeistä ajanjaksoa 1945–65 Yhdysvalloissa on luonnehdittu "huikean taloudellisen kasvun vuosiksi". Sota vaikutti 1930-luvun lamavuosien jälkeen Yhdysvaltain talouteen elvyttävästi. Sodan aiheuttama kysyntä antoi talouselämälle vauhtia ja sotaa seuranneet vuodetkin olivat nopean taloudellisen kasvun aikaa. Välittömästi toisen maailmansodan jälkeen amerikkalaisten tulot olivat korkeammat kuin yhdenkään toisen valtion asukkaiden.
Dwight D. Eisenhowerin presidenttikaudella (1953–61) Yhdysvaltojen hallitus koostui pääasiassa liikemiestaustaisista ministereistä, jotka painottivat talouspolitiikassa vahvaa julkista taloutta ja hyvää palkkakehitystä. Eisenhowerin Amerikassa julkisen sektorin vaikutus maan talouselämään tuntui läpi koko...
Nyt Helmet.fi-sivusto näyttäisi taas toimivan. Uusi Helmet löytyy osoitteesta https://helmet.finna.fi. Se toimii. Kirjastojen yhteystietoja voi etsiä Kirjastohakemistosta.
Hei,
olisiko kyse Tatu Pekkarisen laulamasta kappaleesta 'Laulu almanakasta'. Laulun sanat alkavat seuraavasti "Viisas kirja kun vietävä, on allakka kaekki tietävä. Tää Helsingissä on präntätty, ja tietoja tääteen päntätty. / Muut kirjat on turhia koruja, jonnijjoutavia loruja. Ne pilattu on paljolla hinnalla, mut ei ne riitä allakan rinnalla. / Allakka sannoo aejalleen, tähtein liikunnot laejalleen. Se tietää aaringon nousuista, enemmän kun riätäl housuista. ..." Sanat ovat savoksi.
Laulu on levyttänyt aikanaan 1900-luvun alkupuolella Tatu Pekkarinen. Nuotit ja sanat ovat mm. kirjassa 'Iloinen testamentti : 115 valittua laulua'. Kyseistä kirjaa voi kysyä lähimmästä kirjastostosta. Jos sitä ei ole lähikirjastossasi, niin sen voi tilata...
Hei,Kiitos kysymyksestä. Näistä asioista on käyty paljon keskustelua etenkin kun digipalveluiden opastaminen tuo paljon lisää samankaltaisa tilanteita, jolloin pitää olla selkeät rajat, mitä kirjaston henkilökunnan tehtäviin kuuluu kyseisissä tilanteissa. Oikeaksi todistamiseen on selkeä linjaus: Kirjaston henkilökunnalla ei ole valtuuksia todistaa oikeaksi asiakirjojen jäljennöksiä. Tämä koskee myös mainitsemaasi esimerkkiä.
Pohjoismaiden suurin vapaana virtaava koski on Ruotsin Älvsbynissä sijaitseva Storforsen. Lisätietoa löytyy Älvsbynin kunnan verkkosivuilta ruotsin kielellä: Storforsen | Älvsbyns kommun.
Selkokirjoja lukioikäisille S2-opiskelijoille löytyy esimerkiksi Selkokirjatietokannasta ja Celian kirjavinkeistä. Myös Lukemossa voi rajata hakuun selkokirjoja.
Oulun kaupunginkirjaston S2-diplomin kirjalistalle on valittu helppolukuista kirjallisuutta, mutta ei varsinaisesti selkokirjoja. Myös monikulttuurisuus on huomioitu aineiston valinnassa.
Yliluonnolliset, kummallisiksi mielletyt kokemukset ovat varsin yleisiä eivätkä ne liity välttämättä mielenterveysongelmiin.
M.-L. Honkasalo & K. Koski: Mielen rajoilla — Arjen kummat kokemukset (SKS, 2017)
Monissa yhteisöissä kokemukset pahoista hengistä tai paholaisesta sekä niiden valtaan joutumisesta ovat yleisiä. Täten myös paholaisen karkottamiseen liittyvät perinteet ovat yleisiä.
A. Pakaslahti & M. O. Huttunen (toim.): Kulttuurit ja lääketiede (Duodecim, 2010)
https://teologia.fi/2013/03/asiantuntijat-analysoivat-kirkon-demonipuhe…
Toisinaan yliluonnolliset uskomukset, kuten käsitys pahojen henkien tunkeutumisesta tai yliluonnollisista kyvyistä, voivat kuitenkin liittyä todellisuudentajun...
Kansalliskirjaston Doria-arkistosta löytyy digitoituna Uusi suomenkielinen wirsi-kirja: https://www.doria.fi/handle/10024/145227.
Vuoden 1701 virsikirja oli käytössä vuoteen 1886, jonka jälkeen sitä alettiin kutsua Vanhaksi virsikirjaksi. Tietoa virsikirjan historiasta esim. Hannu Vapaavuoren artikkelissa Suomalaisen virsilaulun kulmakivi (Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 86 (1996), Jyväskylä 1997: https://elektra.helsinki.fi/se/s/0356-0767/86/suomvapa.pdf).
Kappale on nimeltään "Tyttöni" ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Jussi Saksa. Sen on levyttänyt Saksa Brothers -yhtye, johon myös Jussi Saksa kuului. Yhtyeen esitys löytyy cd-levyltä "Kadonneet iskelmät : harvinaisia levytyksiä 1970- ja 1980-luvuilta. 4" (Rocket Records, [2019]) ja YouTubesta. Kappale sisältyy nuotteihin Saksa, Jussi: "Nuotit : Jussi Saksa" (Musiikkiympyrä Oy, [2019]) ja Kuoppamäki, Jukka: "Jukebox 2" (JKC Music, 1973).
Saksa Brothers: Tyttöni YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=z36TTl5vAu4
Kokoomus on perustettu 9.12.1918 Helsingissä ja on siten Suomen kolmanneksi vanhin puolue.
https://www.kokoomus.fi/tietoa-kokoomuksesta/kokoomuksen-historia/
Stephanie Dahle on tehnyt muitakin samankaltaisia kirjoja, kuten Mansikkahaltijatar: salaperäinen lahja sekä Lilia, pieni keijukaisprinsessa- ja Rosa Ruusunnuppu-kirjat. Muita samanlaisia, pienemmille lukijoille tarkoitettuja, ovat esimerkiksi Agathe Clairin Pikkukaverit-sarja, esim. Paulin paloauto tulipalossa, Kasperin kaivinkone työmaalla sekä Christine Riccin Doran eväsretki.
Kovin paljon tämäntyyppisiä kirjoja ei ole saatavilla. Kirjastojen tietokannoista niitä voi hakea asiasanalla kuvakielikirjat.
Ympäristötyön edistämisestä kirjastoissa voit lukea täältä: Vihreä kirjasto
Kirjastojen hiilijalanjälki -raportista tällä sivulla löydät vastauksen useimpiin esittämiisi kysymyksiin. Raportissa aihetta on käsitelty 13 erikokoisen kirjaston osalta. Huomiota on kiinnitetty myös ns. hiilikädenjälkeen, joka "kuvaa vältettyjä päästöjä eli kuinka paljon toimija on ratkaisullaan voinut auttaa muita vähentämään negatiivisia ilmastovaikutuksia". Raportin lopusta voit myös lukea tulevaisuuden tavoitteista hiilijalanjäljen pienentämiseksi ja vastaavasti kädenjäljen kasvattamiseksi.
Kirjastoilla on lisäksi olennainen tehtävä kasvattaa tietoisuutta ilmastonmuutoksesta nostamalla esiin ja tuomalla ihmisten ulottuville ...
Asiasanotoituksessa kuvataan kirjojen sisältöä, aihepiiriä, lajityyppiä ja joskus myös näkökulmaa. Naiskirjallisuus ei tarkoita pelkästään naisten kirjoittamaa kirjallisuutta vaan kirjallisuutta, jossa hyödynnetään erityisesti naisten kokemusta ja naisten kokemusmaailmaa. Kyse on yleensä emansipatorisesta kaunokirjallisuudesta. Ajatus erityisestä naiskirjallisuudesta perustuu näkemykseen, jonka mukaan naisen kokemus ja tapa hahmottaa maailmaa on perustavasti erilainen kuin miehen. Käsite syntyi 1900-luvun loppupuolella ja termiä on kritisoitu, mutta toistaiseksi sitä käytetään vielä kirjallisuudentutkimuksessa. Myös mieskirjallisuus on asiasana, jota käytetään samalla tavalla kuvaamaan yleensä kaunokirjallisuutta, joka kuvaa...
Asian selvittämiseksi tarvitsisimme lisätietoja, mitä runossa sanottiin. Iltalehti uutisoi, että "Satu lausui - - - tunteikkaan läksiäisrunon", mutta runon nimeä ei mainita.
