Laulua ei ole käsittääkseni levytetty suomeksi. Etsin mahdollisia versioita Suomen kansallisdiskografia Violasta, Fono.fi äänitetietokannasta, Discogsista sekä kirjastojen aineistoluetteloista. Levyllä "Shanty mereltä" (Troubadour Bureau & Studio, 2002) löytyi suomalaisten muusikoiden versio laulusta, mutta laulun nimi levyllä on englanniksi. Kansivihkossa mainitaan nimen suomalainen nimi "Sacramenton särkät".
Lähteitä ja vinkkejä musiikkitiedonhakuun:
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/kansallisbibliografiapalve…
http://www.fono.fi/
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1683416?lang=fin
Kyseisiin tuntomerkkeihin sopii ainakin vuonna 2005 valmistunut elokuva "Päivä ilman sotaa" (Joyeux Noël), jonka aiheena on ensimmäisen maailmansodan aikana vuonna 1914 pidetty yhden päivän jouluaselepo.
Elokuvan tiedot Elonetissä.
Elokuvan tiedot IMDB-tietokannassa.
Kyseisen tapauksen pohjalta tehtyjä elokuvia, näytelmiä ja lauluja on listattu vuosikymmenien varrelta myös englanninkielisen Wikipedian artikkelissa.
Kuuban kansallissankari ja runoilija José Martín runoja espanjaksi ja englanniksi käännettyinä löytyy osoitteesta:
https://allpoetry.com/Jose-Marti
Havanna esiintyy esimerkiksi runossa nimeltä El ennemico brutal.
Kirjallisuudentutkimuksessa realismilla tarkoitetaan toisaalta tiettyä kirjallisuudenhistoriallista aikakautta, toisaalta käsite taas viittaa kirjallisuuden suuntaukseen, jossa pyritään kuvaamaan todellisuutta objektiivisesti ja todenmukaisesti. Kuuluisia realismin edustajia ovat esimerkiksi Juhani Aho, Minna Canth, Charles Dickens ja Gustave Flaubert. Erinomainen johdatus aiheeseen on seuraava Tieteen termipankin artikkeli:
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:realismi
Realismi-käsitteellä on myös monia muita merkityssisältöjä. Filosofiassa realismi tarkoittaa ontologista kantaa, jonka mukaan on olemassa ihmisestä riippumaton ulkoinen todellisuus.
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:realismi...
Riku Rinteen kirja KK, äärirajoilla jatkaa tositarinaa Kari Korhosen elämästä. Alla tarkempi esittely kirjasta:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9515851203&qty…
Kari "KK" Korhosen ja Jukka Mäkisen Huutavat kivet on elämäkertakirja liittyen Korhosen elämään. Alla esittely:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789522520234&…
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Melindasta löytyy hakusanoilla "kuolemanrangaistus homoseksuaalisuus" seuraava lista aihetta käsittelevistä teoksista ja artikkeleista: MELINDA - Viitteet (kansalliskirjasto.fi)
Hämeenlinnan kirjaston kokoelmissa on teos: Laine, Matti: Johdatus kriminologiaan ja poikkeavuuden sosiologiaan (Tietosanomat, 1991). Halutessasi voit varata kirjan verkkokirjasto Vanamossa: https://www.vanamokirjastot.fi/
Hämeenlinnan kirjastossa ei valitettavasti ole muita listan teoksia.
Halutessasi voit pyytää teoksia lainaksi kaukopalvelumme kautta. Ohjeet löydät verkkokirjasto Vanamosta: https://www.vanamokirjastot.fi/kaukolainat?refId=BzVQuG&culture=fi
Wikipediasta löytyy aihetta...
Kun yksittäistä tapausta alkaa selvittää - oli sitten kysymyksessä muna tai lintu -, kannattaa varmaankin lähteä liikkeelle Uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevasta yleissopimuksesta (CITES) ja sen liitteistä, joissa kerrotaan mitkä pingviinit ovat uhanalaisia ja miten niiden kanssa tulee toimia tai olla toimimatta.
Ympäristöhallinnon verkkopalvelu (ymparisto.fi) antaa ohjeita, miten edetä lupa-asioissa. CITES on julkaissut verkossa listan linnuista, missä on lukuisia pingviinilajeja.
Ks sivustot
Tarvitsenko CITES-luvan tai EU-todistuksen? Ymparisto.fi
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_a…
Checklist of birds listed in the CITES appendices and in EC Regulation No. 338/97...
Kaipaamasi kirja voisi olla Hugh Scottin "Hirmuhiirten luola" (1990). Kirjassa Freddie selvittää serkkunsa kanssa kartanon maanalaisissa onkaloissa asuvien hirmuhiirten arvoituksen. Vastaan tulee mm. käärmettä muistuttavia otuksia. Kirjan kannessa on vehreä puutarha.
Kyseessä on Oiva Paloheimon runo Kristus ja kristitty kokoelmasta Pan kuuntelee virttä (1947).
Runo sisältyy myös esimerkiksi teokseen Suomen runotar 1 (1990, s. 650).
Äänitetietokanta Fono.fi:n hakutulosten mukaan kyseessä näyttäisi olevan kansanlaulu, joka äänitettynä tunnetaan esim. nimillä Matin muija, Matin Maija, Matin muijan kuolema, Sattui kerran vahingossa Matin muija kuolemaan ja myös Lehmän annan papille.
Yksi äänite löytyy Jyväskylän yliopiston arkistosta: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/32038 Yliopiston tietueesta löytyy esim. kyseisen version nuotinnos ja sanat: "Sattui kerran vahingossa Matin muija kuolemaan. Tuosta Matti pappilahan rovastille kertomaan."
Laulusta on kysytty palvelussamme aiemminkin. Kirjastonhoitajan aikaisempi vastaus kuuluu:
Matin muijan kuolema on suomalainen kansanlaulu. Painettuna se löytyy ainakin Johannes K. Lindstedtin kokoaman kirjan Laululipas : Suomen...
Senaatintorin historiasta on runsaasti tietoa erilaisilla verkkosivuilla. Myös painettuja lähteitä on saatavilla https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssenaatintori__Orightresult…
Torin mitoista on sen sijaan hankalampi löytää tietoa. Helsingin karttapalvelussa voi tarkentaa Senaatintorille ja käyttää palvelun mittaustyökalua. Tällä tavoin mitaten torin muodostaman suorakulmion mitat katualueen sisällä olisivat 59 metriä x 116,7 metriä.
Tarkemmin asiaa voisi tiedustella Helsingin kaupungin maanmittauspalvelusta https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/tontit/maanmittaus…
Toimitus ja toimittaminen ovat sangen moniulotteisia sanoja. Toimitusjohtajan tehtävänimekettä tarkasteltaessa ei tule ajatella niinkään (tavaran) toimitusta kuin toimitusta sanan merkityksissä 'tehtävä, toimenpide, toimi' tai 'kerrallaan, yhtäjaksoisesti suoritettujen toimenpiteiden sarja' (Nykysuomen sanakirja). Kun tätä taustaa vasten tarkastellaan yritystä ja sen toimintaan liittyviä tehtäviä suoritettujen toimenpiteiden sarjana, toimitusjohtaja asettuu terminä aiempaa ymmärrettävämpään valoon: hän johtaa yrityksen toimia, sitä toimenpiteiden sarjaa, joista yrityksen toiminta muodostuu. Lyhyesti – Kielitoimiston sanakirjaa lainaten – sanottuna, toimitusjohtaja on "liikeyrityksen tms. toimeenpaneva johtaja".
Kyseessä on Taisto Summasen runo, joka alkaa Kun ammutaan – onko se kipeää?. Runo on julkaistu mm. Punalippu-lehden numerossa 9/1984 (s. 74).
http://library.karelia.ru/kalendar2021/html/more_info/19061931.pdf
Kirjastolaki vastuuttaa kirjaston kokoelmien kartuttamisen ja hoitamisen kunnalle. Kunnan- ja kaupunginkirjastot päättävät itse, miten ne järjestävät aineistojen valinnan. Yleensä käytännön valinnat tekee kirjaston koosta riippuen yksi tai useampi kirjaston työntekijä, ja työtä ohjaavat kirjastossa sovitut valintaperiaatteet. Uuden aineiston valitseminen, samoin kuin vanhentuneen tai tarpeettomaksi käyneen poistaminen, on osa kirjastoammatillista työtä.
Kirjastot ottavat vastaan myös hankintaehdotuksia asiakkailta.
Esimerkkejä valintaperiaatteista:
Helsingin kaupunginkirjasto: https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Helsingin_kaupunginkirjaston_kokoelmal…
Tampereen kaupunginkirjasto: https://www.tampere.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/...
Hei!
Sana vähän sopii yllättävän moneen yhteyteen. Kysymyksessäsi mainitussa esimerkissä se on niin sanottu vahvistussana, jonka tehtävä on kirjaimellisesti vahvistaa lauseessa esiintyvää ilmausta. (Kielitoimiston sanakirja, viitattu 5.5.2022)
Vahvistussanojen roolia on pohdittu kattavammin esimerkiksi tässä Turun Sanomien kolumnissa (viitattu 5.5.2022), jossa esitellään muitakin sanoja, joita voidaan käyttää samalla tavalla nurinkurisesti kuin sanaa vähän.
Yrityksen tietoja on koottu Valokuvataiteen museon Kuka kuvasi? -tietokantaan:
http://kukakuvasi.valokuvataiteenmuseo.fi/tietuekortti/kuvaamo/1984
Tietojen mukaan yritys olisi perustettu vuoden 1917 tienoilla ja lopettanut vuoden 1981 tienoilla.
Kansalliskirjaston digitaalisesta lehtiarkistosta löytyy Keskisuomalaisessa 7.10.1922 julkaistu yrityksen mainos, jossa kerrotaan että Valokuvaamo Päijänne olisi avannut tänään valokuvaamon osoitteessa Torikatu 8:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1422746?term=Valo…
Harmaakarhuihin viitattiin aikoinaan adjektiivilla grisley. Sana voidaan tulkita kahdella tavalla. Nykyinen grizzly viittaa verbiin grizzle sen merkityksessä harmaantua. Harmaakarhun turkki on enimmäkseen ruskea, mutta varsinkin niskassa ja selässä on myös vaaleaa karvaa. Se näyttää ikään kuin osittain harmaantuneelta.
Toisen tulkinnan mukaan sana oli oikeastaan grisly eli kauhistuttava tai pelkoa herättävä. Tätä tulkintaa tukisi myös harmaakarhun tieteellinen nimi Ursus arctis horribilis, jolla viitattiin nimenomaan karhun luonteeseen.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Grizzly_bear
https://www.nwf.org/Educational-Resources/Wildlife-Guide/Mammals/Grizzl…
https://en.wiktionary...
Kuvien perusteella sanoisin, että kyseessä on kurtturuusu. Tarkemmat ohjeet kurtturuusun tunnistamiseen löydät Vieraslajit-sivustolta.
Lähteet ja lisätietoa:
Kurtturuusun tunnistaminen ja torjunta: https://vieraslajit.fi/ajankohtaista/i-1932
Kurtturuusu: https://vieraslajit.fi/lajit/MX.38815
Näytelmät.fi:ssä voi hakea näytelmiä erilaisilla rajauksilla, mm. näyttelijöiden määrällä sekä lajilla, http://www.naytelmat.fi/naytelmat. Sieltä löytyi mm. dramatisointi Anna-Leena Härkösen Häräntappoaseelle, se voisi kiinnostaa tuon ikäisiä nuoria. Se on tuoreempi.
Ehkä komedia voisi kiinnostaa? Maiju Lassilan Tulitikkuja lainaamassa on myös dramatisoitu ja se on aika iätön hauskuudessaan. Minna Canthin yhteiskunnallinen ote on aina ajankohtainen, esim. Kauppa-Lopo, Työmiehen vaimo.
Helmet.fi:n hakutulos klassikot ja näytelmät sisältää vaihtoehtoja, https://kirjtuo1.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=(Klassikot)%20and%20(Näytelmät)&searchscope=9&SORT=D.
Finna.fi:n hakutulos näytelmät, klassikot, https://www.finna.fi/...
