En valitettavasti onnistunut selvittämään asiaa. Kirjastosta löytyvästä paikannimistöä käsittelevästä kirjallisuudesta ei ollut apua. Turun museokeskus saattaa osata auttaa asian selvittämisessä. Museokeskuksen yhteystiedot:https://www.turku.fi/asiointikanavat/turun-museokeskus#service-channel-contacts-section Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilta löytyy runsaasti tietoa suomalaisista paikannimistä:https://kotus.fi/nimistonhuolto/nimisto-ja-sen-huoltaminen/paikannimet/
Kyseessä on P. Mustapään (ks. esim. Internet http://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Haavio) runo Kahden. Se ilmestyi kokoelmassa Laulu ihanista silmistä (v. 1925, Otava); runo on myös mm. Mustapään Kootuissa runoissa. Piki verkkokirjastosta voitte tarkastaa teosten saatavuuden (http://kirjasto.tampere.fi/Piki).
Ranskan asevoimien miesvahvuus
1939 900 000
1940 2 680 000
Romania
sodan alussa 686 000
sodan lopussa 1 225 000
Bulgaria
sodan alussa 160 000
sodan lopussa 450 000
Tiedot teoksesta John Ellis, The World War II Databook, 1993
Iran
125 000 (army)
Tieto internetistä, Library of Congress
A Country Study: Iran. Armed Forces. Historical Background (http://lcweb2.loc.gov/frd/cs/irtoc.html)
Hei!
Diojen skannaus dvd:lle tai cd:lle onnistuu Hämeenlinnan pääkirjastolla tai tällä hetkellä myös Lammin kirjastossa kiertävällä digitointilaitteella. Pääkirjaston editointitilaa voi varata, Info-pisteen puh. 621 3040. Ensikertalainen voi varata myös opastuksen. Palvelu on maksutonta. Lammin kirjastosta voi tiedustella aikaa kiertävälle laitteelle puh. 621 3641,
Kuvia saattaa löytyä Museoviraston kuvakokoelmista. Pikahaku ei tuota tuoksia, mutta kaikkia Museovirastojen kuvia ei ole rekisteröity. Voit halutessasi mennä selaamaan historia kuvakokoelmien henkilökortistoa. Mikäli etsit jonkun tietyn henkilön kuvaa, voit tiedustella asiaa puhelimitse tai sähköpostilla.
https://www.kuvakokoelmat.fi/sites/home
Helmet-hakuun ei valitettavasti ole saatu sellaista hakurajoitinta, jolla saisi esille juuri tällä hetkellä tietyn kirjaston hyllyssä olevan tietyntyyppisen aineiston. Tästä on kyllä tehty kirjastojärjestelmän toimittajalle kehitysehdotuksia.
Valmista listaa noista Helmetin käyttämistä koodeista ei ole, koska niitä ei ole varsinaisesti tarkoitettukaan hakijan käytettäviksi, vaan Helmet itse muuntaa hakijan antamat hakurajoittimet kirjain- ja numerokoodeiksi ja niistä koostuvaksi hakulausekkeeksi. Kaikki käytettävissä olevat hakurajoittimet näkyvät tarkennetun haun lomakkeella.
Jos kuitenkin itse koet nopeammaksi hakutavaksi käyttää kirjaimista ja numeroista rakennettua hakulausetta kuin pudotusvalikoissa olevia rajoittimia, saat tietysti...
Tähän kysymykseen ei todennäköisesti löydy vastausta mistään yhdestä lähteestä vaan voi joutua tutkimaan useita. Ilmatieteen laitoksen asiantuntijat lupasivat ottaa asian selvitettäväksi mutta ilmoittivat että aikaa voi kulua enemmänkin näin kesälomakaudella.
Patentti- ja rekisterihallituksen kirjastosta kerrottiin, että yrityksen perustajn iän mukaan ei kerätä tietoja, joten tällaisia yrityksiä ei ole mahdollista listata. Yrityksiä ei myöskään tilastoida perustajan iän mukaan.
Virre-palvelun kuulutushaun kautta voi hakea maksutta esim. eilen rekisteröidyt uudet yritykset (valitsemalla rekisteröintilajiksi perustaminen ja antamalla aikaväli–kenttiin päivämäärätiedot). Tämä tieto ei tietysti vielä kerro mitään yrityksen perustajan iästä. Alla linkki palveluun:
https://www.prh.fi/fi/saatiorekisteri/palvelut/virre.html
Suomen kielen sanakirjat eivät tunne mainitsemiasi sanoja. Mikäli olet nähnyt tällaiset sanat jossain, kyse on ollut kaiketikin jonkinlaisesta puhekielisestä kontaminaation tyyppisestä ilmiöstä eli eri sanoista peräisin olevien ainesten yhdistymisestä epäsäännönmukaisesti yhdeksi sanaksi (esimerkiksi: notkahtaa + ratkaisu > notkaisu).
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Nykysuomen sanakirja (WSOY, useita painoksia)
Hyvin yleisellä tasolla käsitettä "juntti" käytetään kai ilmaisemaan jonkinlaista maalaisuutta, rahvaanomaisuutta vastakohtana kaupunkilaiselle, hipsterimäisyydelle tms. Mielestäni ilmaisu "junttibändi" on täysin hihasta tempaistu mielipide, jonka esittäjän mielestä jokin bändi ei esitä tarpeeksi "hienoa" musiikkia. Musiikkikirjastonhoitajana olen jyrkästi tällaisten ilmaisujen käyttöä vastaan, koska se ei liity mitenkään itse musiikkiin, on ehkä loukkaavaksi tai ainakin vähätteleväksi tarkoitettu ja joka tapauksessa täysin mielivaltainen. Henkilökohtaisesti ei olisi tullut mieleenkään, että joku kutsuu Yötä tuollaisella nimellä, sehän on tyypillinen suomirockin bändi, alkuaikoinaan ehkä vähän myös uutta aaltoa. En tiedä, mistä olet moisen...
Helmetissä ilmestyvän halutuimmat-listan laatija kertoi seuraavaa: Helmetin tietokannasta suoraan tämän tutkiminen on teknisesti tällä hetkellä mahdotonta, koska haku on liian laaja. Tämä on hankala kysymys, asiaahan voi lähestyä hyvin monella tapaa. Itse olen lähestynyt niin, että olen laskeskellut teosten varausjonoja + nidemääriä jollain tietyllä hetkellä, jolloin huipputeokset ylittävät 3000 varauksen/asiakkaan rajan ja tällöin nyt ilmestynyt Hotakaisen Kimi -teos on kaikkien aikojen pisimmän jonon kerännyt nimeke.
Tuntematon Kimi Räikkönen, Jussi Valtosen He eivät tiedä mitä tekevät ja Sofi Oksasen Kun kyyhkyset katosivat on nähdäkseni top-3 jonon pituuden mukaan.
Helmetin halutuimmat löytyvät täältä,...
Sellaista lähdettä ei varmastikaan ole, sillä tietääkseni mikään palvelu ei laske artikkelien palstamillimetrejä aiheiden mukaan. Missään palvelussa ei edes ole kaikkia Suomessa ilmestyviä sanomalehtiä paitsi Kansalliskirjastossa, jossa sielläkin lehdet ovat varastoituina eivätkä sellaisessa muodossa, että niistä voisi laskea palstamillimetrejä muuten kuin selaamalla joka lehden käsin. Fennica-tietokannastakaan ei saa edes lehtien sivumääriä, palstojen pituuksista puhumattakaan.
Ongelmaksi tulisi myös sen määrittäminen, milloin jutun laskettaisiin käsittelevän julkkiksia. Riittäisikö, että julkkiksen nimi mainittaisiin? Vai pitäisikö koko jutun käsitellä julkkista? Laskettaisiinko kirjailijan kirjaa arvosteleva juttu mukaan, jos siinä...
Kymenlaakson kirjastoissa siirryttiin Kyyti-Finnaan syyskuun alussa. Finna on Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) asiakasliittymä, joka avattiin testikäyttöön vuoden 2012 lopussa ja varsinaiseen käyttöön lokakuussa 2013.Finna-hakupalvelu kokoaa Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistot ensimmäistä kertaa yhteen. Finnaa ylläpitää Kansalliskirjasto.
Kyyti-Finnan hakuohjeita löytyy osoitteesta: https://kyyti.finna.fi/Content/help.
Mikä käytössä tuntuu erityisen sekavalta? Verkkokirjaston sisältöä karsittiin melkoisesti ennnen Kyyti-Finnaan siirtymistä juuri sen vuoksi, että sivujen rakenne saataisiin selkeämmäksi.
Tässä joitakin suosituksia.
Niina Hakalahti kirjoittaa kiinnostavia ja sujuvia romaaneja ihmiselämän ja ihmisten välisten suhteiden kiemuroista (esim. Sydänystävä, Aavasaksa). Hakalahti on kirjoittanut myös viihteellisempää romaanisarjaa nimellä Amanda Vaara (Pientä fiksausta vailla, Yösähköä).
Kirjailija Pauliina Vanhatalon "toinen minä" on Veera Vaahtera, jonka nimissä hän on kirjoittanut viisi viihderomaania. Niistä ensimmäinen on nimeltään Onnellisesti eksyksissä, mutta kirjat ovat itsenäisiä, joten lukujärjestyksellä ei ole väliä.
Pirjo Rissasella on laaja tuotanto, ja hänet tunnetaan sekä sujuvasta kielestä että uskottavasta ihmiskuvauksesta. Rissaselta voisi kokeilla vaikka teoksia Paju pieni tai Sun ystäväsi armaasi....
Tuntomerkit sopisivat amerikkalaisen kirjailijan Dalton Trumbon romaaniin Sotilaspoika. Se tosin sijoittuu ensimmäisen maailmansodan aikoihin. Sairaalassa makaava haavoittunut, jalaton ja kädetön sotilas opettelee kommunikoimaan tuntoaistillaan, morsettamalla päällään. Alkuteos ilmestyi vuonna 1939 ja Pentti Saarikosken suomennos 1973.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sotilaspoika_(romaani)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub1fa88b5-10da-4188-a78e-0fc48f13f8dd
Euroopan unionin päästökaupassa kullekin päästökauppakaudelle on määritelty päästöjen maksimimäärää vastaava päästöoikeuksien kokonaispotti. Potti jaetaan eri jäsenvaltioille, joiden kansalliset päästökauppaviranomaiset jakavat maakohtaisen kiintiön teollisuus- ja energiantuotantolaitoksille. Päästöoikeuksien määrä markkinoilla on rajattu ja niiden määrää pyritään edelleen vähentämään.
Hiilivoimalla tuotetun energian päästöoikeudet ovat kallistuneet ja se kannustaa osaltaan luopumaan hiilivoimaloista. Ylen verkkouutisen mukaan Saksassa sähköntuotanto kivi- ja ruskohiilellä romahti kesäkuussa 2019 noin 40 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.
Jos yksittäinen hiilivoimala suljetaan jossakin maassa...
Muuttaisin seuraavat kohdat:
"Eri eläimillä, mukaan lukien ihmiset, on samat sosiaalisen käyttäytymisen tyypit: ryhmään kuuluminen ja aggressio [pilkku pois] sekä hierarkian ja alueellisuuden luominen".
Jos "ryhmään kuuluminen" ja "aggressio" kuuluvat samaan pakettiin, voi niiden väliin laittaa pilkun "ja"-sanan sijaan.
Arvid Lydeckenin Kevätlaulun voi löytää esimerkiksi Aukusti Salon Uudesta aapisesta, josta ilmestyi toistakymmentä painosta vuosina 1919-55.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927392?term=Kev%C3%A4tlaulu&term=Lydecken&page=67
