Viimeisin tällainen kokoelmateos suomalaisista kuunnelmista, joka Finnan tietokannasta löytyy, on tosiaan tuo Solja Kievarin toimittama Suomalaisia kuunnelmia 1978-1981 vuodelta 1982 https://finna.fi/Record/vaski.127628. Tätä aikaisempia valikoimia löytyy kuitenkin myös, mm. Kievarin vuosien 1970-1974 kokoelma vuodelta 1976 https://finna.fi/Record/vaski.120447 ja vuosien 1975-1977 kokoelma vuodelta 1978 https://finna.fi/Record/vaski.127251, sekä Jyrki Mäntylän toimittamat kokoelmat 1952-1963 (2 osaa https://finna.fi/Record/heili.475024 ja https://finna.fi/Record/lukki.60766) vuodelta 1964, 1964-1965 vuodelta 1966 https://finna.fi/Record/rutakko.47876, Kahden vuoden äänet : suomalaisia kuunnelmia 1966-1967 vuodelta 1969 https://finna....
Kysyimme upseerisaappaista asiantuntijoilta Lappeenrannan Rakuunakilta ry:ssä, josta kerrottiin seuraavaa:
"Upseerisaappaita ei varmaan kukaan enää valmista pois lukien ammattitaitoinen suutari. Yksi syy tähän on varmasti se, ettei maavoimien henkilökunnan paraatipuvun kanssa käytetä saapashousuja saappaineen.
Lähin vaihtoehto on nykyään nahkaiset ratsastussaappaat. Niiden osalta Suomessa on kysyntä vähäinen, niin niitä toimitetaan ainoastaan erikseen tilatessa. Hyvälaatuisista miesten nahkaisista ratsastussaappaista saa maksaa 500-600 euroa.
Joskus saattaa kuitenkin tulla vastaan upseerisaappaita tori.fi:ssä, huuto.net tai erilaisilla militaria-aiheisilla palstoilla. Jonkin verran liikkuu markkinoilla myös venäläisiä aika hyviä...
Kielitoimiston sanakirjan vastine unisexille on yksinkertaisesti 'uniseksi': "Pukeutuivat uniseksiin." Jos tämä tuntuu vieraalta omassa suussa, voi turvautua Otavan uuden sivistyssanakirjan sananselitykseen ja puhua 'molemmille sukupuolille sopivasta'.
Metabolomiikka on tutkimusväline ja analyysimenetelmä, jota on mainittu myös uudeksi tieteenalaksi. Se näyttää liittyvän moneenkin perinteiseen tieteenalaan: lääketieteeseen, elintarvike- ja ravitsemustieteisiin, farmakologiaan, kemiaan, biokemiaan, solu- ja molekyylibiologiaan, genetiikkaan ja kasvibiologiaan. Mainittavia metabolomiikkaa käyttäviä tutkimuskeskuksia Suomessa on ainakin Suomen Biokeskuksen yhteistyöyliopistoissa, Helsingin, Itä-Suomen (Kuopio), Oulun, Turun, Tampereen ja Åbo Akademian yliopistoissa.
https://www.biocenter.fi/, https://researchportal.helsinki.fi/fi/equipm…
https://www.elixir-finland.org/metabolomiikka-mittaa-ja-analysoi-sairau…
Minusta näyttäisi, että osoite, jonka olet löytänyt, ei ole enää voimassa. En löytänyt sitä sivuiltamme enää. Ohjeet löytyvät täältä: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/omat-tiedot/ohjeet-ja-palvelut/
"Omien tietojen muuttaminen ja poistaminen, tiedotteiden ja muiden tilausten peruminen: kirjaudu rekisteröityneen käyttäjän tunnuksillasi Kirjastot.fi:hin sisään (sivun vasen alapalsta), valitse sen jälkeen vasemmasta alapalstasta "Omat tiedot” tai ”Omat tilaukset", muuta tai poista tietosi tai poista rastit niiden tilausten kohdalta, jotka haluat peruuttaa. Tallenna."
Kyllä vain. Muistilistat, tähdet ja kirjoitetut arvioinnit eivät tällä hetkellä näy HelMetissä asiakkaan Omissa tiedoissa. Nimekkeen tiedoissa tähdet ja arvioinnit näkyvät normaalisti. Ongelmaa tutkitaan.
Pahoittelemme häiriöstä aiheutuvaa haittaa.
Kysymäsi kirja ei kuulu Herttoniemen kirjaston kokoelmaan. Voit kuitenkin varata sen sinne helmet.fi-sivuston kautta. Varaaminen on maksutonta.
Tässä linkki, josta näet, missä kirjastoissa teosta on (tällä hetkellä siis hyllyssä vain Vantaalla Pointin kirjastossa):
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1849024__Sv%C3%A4linehuoll…
Teos on Helmet-kirjastojen kautta saatavana myös e-kirjana:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2030933__Sv%C3%A4linehuoll…
Helmet-kirjastoihin voi palauttaa ainoastaan niiden omaa aineistoa. Eri kirjastokimppojen välillä ei muutenkaan ole olemassa tällaista palautusten lähetyspalvelua. Teidän kannattaa varmastikin lähettää kirjat Hämeenlinnaan, ellei teillä satu olemaan käyntiä muuten siellä.
Materiaalin täytyy olla stl-tiedostomuodossa. Alla linkki Helmet-sivulle, jossa lisää tietoa kirjastojen 3D-tulostuksesta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/Juttuj…
Sähköpostien lähettämisessä saattaa toisinaan olla häiriöitä, mutta ne ovat poikkeustilanteita, eivätkä siis selitä sitä, jos sinulle on toistuvasti jäänyt saapumatta ilmoituksia.
Jonkin verran lähetettyjä ilmoituksia tietysti aina palaa takaisin perille saamattomina, kirjastosta riippumattomista syistä. Tavallisimmat syyt ovat:
- roskapostisuodatin lajittelee viestit roskapostiksi
- postilaatikko on täynnä
- automaattiset poissaoloviestit
- väärä sähköpostiosoite
Helmet-ohjeissa opastetaan seuraavasti:
”Jos et saa kirjastolta ilmoituksia sähköpostiisi, tarkista, oletko valinnut Omissa tiedoissasi ilmoitustavaksi sähköpostin ja onko sähköpostiosoitteesi oikein. Varmista lisäksi, ettei sähköpostilaatikkosi ole täynnä ja...
Ilmatieteen laitoksen sivuilla sanotaan, että Tuntuu kuin -lukemassa otetaan huomioon tuulen viilentävä vaikutus ja ilmankosteus. Niin ollen olet varmasti oikeilla jäljillä: jos maitopurkki on suojaisessa paikassa, se todennäköisesti tuntee lähemmäs -4 asteen lämpötilan ja avoimella, tuulisella paikalla se on kylmemmässä lämpötilassa. Jos ihan lähellä on ikkuna tai ovi, sekin voi vaikuttaa maitopurkin lämpötilaan, koska yleensä ne eivät ole täysin tiiviitä.
Jotta kysymykseen voisi mielekkäästi vastata, pitäisi tietää, puhutaanko ihmiskunnan historian kaikista kirjailijoista vai pelkästään suomalaisista ja kattaako kysymys myös ns. tietokirjailijat. Myös sana "merkkivuosi" on mielivaltainen. Suomalaisessa kulttuurissa juhlitaan yleensä vain syntymäpäiviä, mutta myös esimerkiksi 200 vuotta kuolemasta voi olla merkittävä tapahtuma.
Jos esimerkiksi rajataan kysymys koskemaan vuonna 2019 satavuotissyntymäpäiväänsä viettäviä Suomessa yleisesti tunnettuja kirjailijoita, voidaan mainita J. D. Salinger (Sieppari ruispellossa), Richard Scarry (lastenkirjojen tekijä), Doris Lessing ja Kalle Päätalo. Vähemmän tunnettuja on tietenkin paljon enemmän, pelkästään suomalaisia Wikipedian tunnistamia Oiva...
Hei,
Kiva, että olet pitänyt Sammon vartijoista. Timo Parvelan kirjoista elokuviksi on tehty ainoastaan Ella ja kaverit ja Ella ja kaverit 2 - Paterock. Tulevista elokuvista löytyy ennakkotietoa ainakin Suomen elokuvasäätiön (https://ses.fi/) sivuilta, josta Tukitoiminta-linkin kautta löytyy mm. käsikirjoitustukea saaneet, mikä kertoo, että aiheesta on tekeillä elokuva.
Ulkomaita Sammon vartijoiden tarina tuskin kiinnostaa, koska se liittyy niin vahvasti Suomen kansalliseen kulttuurihistoriaan. Ella-kirjojen universaalimpi lasten maailma on sen takia otollisempi aihe elokuville. Lisäksi Sammon vartijoista tulisi todennäköisesti kalliimpi leffa, riippuen kuinka paljon elokuvaan tarvitaan erikoistehosteita. Silloin se vaatii myös suuremman...
Näin äkkisältään vaikuttaa siltä, ettei Goudelinia (tai Godolinia) juurikaan ole englanniksi käännetty. Maailman kirjallisuustietokannasta WorldCatista löytyy kyllä viitteitä, että vain englanninkielinen mukaelma yhdestä Goudelinin sonetista olisi alla mainitussa teoksessa.
The humours of New Tunbridge Wells at Islington : a lyric poem : with songs, epigrams, & c, also imitations from French, Gascoon, Italian, Latin, and Chinese poets : and an ode, from a manuscript of Mr. de Voltaire.
Ote sisältötiedoista: Sonnet / tiré des œuvres de Pièrre Goudelin, poëte toulousain = Sonnet / from Goudelin, a celebrated Gascoon poet --
Kirja on painettu Lontoossa vuonna 1734, ja sitä on ainoastaan muutamissa Iso-Britannian ja...
Eläinten maailma : Otavan iso eläintietosanakirja. 1, Aarnikotka-Iibikset (Otava, 1977) kertoo hakusanan fossiili alta löytyvässä fossiilisia kaloja käsittelevässä tekstiosuudessa, että panssarikalat (Placodermi) olivat leuallisten yläluokkaan kuuluvan rustokalojen luokan alkeellisimpia edustajia.
Wikipediaan on tosiaan kopioitu käännös, joka löytyy teoksesta Arto Kivimäen ja Pekka Tuomiston Rooman keisarit. Löydän toisen käännöksen ja sille tekijänkin, mutta omista luentomuistiinpanoistani. Ne ovat peräisin Tuomo Pekkasen Rooman keisariajan runoutta käsittelevälltä luentokurssilta. Se on ymmärtääkseni Tuomo Pekkasen oma käännös.
Sieluni häilyväinen, hieno,
ruumiini vieras ja seuralainen,
nyt sinä poistut kalpeaan, kylmään, alastomaan paikkaan,
etkä enää laske leikkiä tapasi mukaan.
Jos käännös on julkaistu jossakin, se on todennäköisesti joko jossain antologiassa tai mahdollisesti artikkelissa. Kanava-julkaisussa oli Klassikko-osasto, jossa julkaistiin artikkeleita, joihin usein sisältyi käännöksiä antiikin teksteistä. En...
Keskiaikaisista soihduista löytyy mielenkiintoinen artikkeli Janne Harjula, Valoa ja varjoa Keskiaikainen soihtu Åbo Akademin päärakennuksen tontinkaivauksista (Julkaistu teoksessa Maasta, kivestä ja hengestä - Earth, stone and spirit Markus hiekkanen Festschrift, https://www.academia.edu/1056014/Valoa_ja_varjoa_keskiaikainen_soihtu_%…).
Siinä kerrotaan palamatta jääneen keskiaikaisen soihdun rakenteesta: varsi on puuta, sen yläosaan on kiedottu tekstiiliä ja kasvikuitua. Samoissa kaivauksissa soihdun lähistöltä löydettiin puuvati. Sekä soihdussa että vadissa on jäänteitä tahnamaisesta aineesta, joka analyyseissa paljastui mäntytervaksi. Samaisesta artikkelista kannattaa lukea millaisista muista materiaaleista...
Lena Karlinin ja Inger Edelfeltin kuvakirja Häät Marsipaanimaassa on julkaistu suomeksi vuonna 1986 Irmeli Järnefeltin suomentamana.
Oman kirjastoverkkosi kokoelmiin kirja ei kuulu, mutta voit tilata sen kaukolainana lähikirjastoosi sitten, kun kirjastot taas avataan.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3292326
https://finna.fi/Record/eepos.41457
Kirja on sen verran vanha, että omaksi sen voi hankkia vain antikvariaateista. Kannattaa tutkia nettivantikvariaattien sivuja.
Tottahan käännöstä kannattaa tarjota kustantamolle. Kannattaa aloittaa siitä kustantamosta, joka on julkaissut alkuperäisen kirjan. Jos se ei ole suomalainen kustantamo, niin kannattaa yrittää samanlaiseen genreen suuntautunutta kustantamoa.
Kavereille jakamisessa olisin varovainen. Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto kertoo tekijänoikeuksista näin:
"Tekijänoikeus tuottaa tietyin rajoituksin yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen. Näitä oikeuksia tekijä voi luovuttaa osittain, kokonaan,...
