Lapsen tiedot löytyvät meidän rekisteristä, joten uuden kortin saa heti ja toivottavaa olisi että lapsella olisi huoltaja mukanaan. Meillä on omatoimiaika kello 9-10 jolloin lainauksessa ei ole ketään vastaamassa puhelimeen.
Lasten liikennelaulun on säveltänyt Georg Malmsten. Emme löytäneet tietoa, että säveleeseen olisi sanoitettu toinenkin laulu. Monestihan musiikkikappaleissa on toisiaan muistuttavia osia, vaikka sävel ei olisikaan sama.
Monipuolisesta arkistosivustosta finna.fi ("Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden aarteet samalla haulla.") löytyi kaksi kuvaa nimenomaan Punavuoren kirjaston lukusalista.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=per%C3%A4miehenkatu+kirjasto&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=per%C3%A4miehenkatu+kirjasto&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
Ystävyyden ongelmakohtia, rohkeutta ja puolensa pitämistä voisi pohtia esimerkiksi näiden tunnetaitoja käsittelevien lastenkirjojen kautta:
Juusola, Mervi: Kuinka minusta tuli rohkea : opi tunnetaitoja (Otava, 2018)
Kirkkopelto, Katri: Molli ja kumma (Lasten Keskus, 2018)
Kirkkopelto, Katri: Piki (Lasten Keskus, 2016)
McDonald, Avril: Jukka Hukka ja hirveä harmi (PS-kustannus, 2018)
Noronen, Paula: Supermarsun rohkeuskirja (Tammi, 2018)
Mervi Juusola on kirjoittanut myös yhdessä aikuisen kanssa tutkittaviksi sopivia tunnetaitojen harjoituskirjoja. Minä en suostu kiusattavaksi! (Voimakirja, 2015) valmentaa tunnistamaan omat ja toisten tunteet, löytämään omat vahvuudet, erottamaan hyvät ja epäreilut ystävyyssuhteet sekä käyttäytymään...
Tämä varis, joka kertoo haaveensa: Kyllä joku iso ihan ikioma raato olisi kova sana! löytyy albumista Kamala luonto Anna haukku!, s.53 (Arktinen banaani 2015).
Iltasanomista löytyy Kamala luonto -strippejä, mutta juuri tätä en löytänyt. https://www.is.fi/kamalaluonto/.
Kamala luonto -sarjiksella on myös omat nettisivut, http://kamalaluonto.fi/.
Metsästysmuseosta saimme tällaisen vastauksen: Eipä ole tällaista esinettä Metsästysmuseonkaan kokoelmissa, enkä muista nähneeni vastaavaa muuallakaan. Mutta jos jotakin olisi pakko arvailla, niin veikkaisin että kyseessä on suustaladattavan nallilukkoaseen tarvikkeet - toisessa putkilossa on voinut olla pienikaliiperisen lintu- ja oravapyssyn pyöreitä palloluoteja, ja toisessa aseen nalleja. Molemmat tarvikkeet kätevästi saatavilla puutulpilla suljetuissa nahkapulloissa. Yleensä nämä luoti- ja nallikukkarot tai -pullot roikkuivat metsästäjän kaulalla nahkahihnassa, jossa oli lisäksi ruutisarvi tai -pahka, ruutimitta ja ehkä joku rautainen työkalukin. Itäisessä Suomessa tällaista ampumatarvikesatsia kutsuttiin nimellä pyssynporohkat....
Ensimmäinen elokuvan on Le notti bianche / Nuits blanches /Valkeat yöt / Vita nätter / ). Italia / Ranska 1957. Ohjaus: Luchino Visconti. Käsikirjoitus: Luchino Visconti, Suso Cecchi d’Amico – F.M. Dostojevskin novellista ”Valkeat yöt” (”Belyje notshi”, 1848, suom. mm. 1981 Eila Salminen kokoelmassa Valkeat yöt. "Mies on yksinäinen sosiaalisista syistä: hän on muukalainen ja vastatullut. Tyttö on yksinäinen, koska hän on aina elänyt eristettynä, vieläpä keskellä kaupunkia, ja lisäksi hän tahallaan korostaa yksinäisyyttään, koska hän rakastaa miestä, jonka hän ei koskaan odota palaavan mutta joka jatkuvasti hallitsee hänen elämäänsä niin että muille suhteille ei ole tilaa. Uskomatonta kyllä, elokuvan lopussa rakastaja palaa. Tyttö saa...
Kansallisarkistoon valtion viranomaiset siirtävät 40 vuotta vanhemmat pysyvästi säilytettävät asiakirjansa. Esim. Kansallisarkistossa Hämeenlinnassa säilytetään valtion alue- ja paikallishallinnon virastojen ja laitosten arkistoja, kirkollisia ja eräitä kunnallisia arkistoja, yksityisiä arkistoja sekä asiakirjajäljennöksiä (mikrofilmitallenteita).
Vaalimainontaa - ehdokaslistoja ja vaalimainoksia - kerätään ja säilytetään Kansalliskirjaston Pienpainatekokoelmassa. Sivulta https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/pienpainatteet löytyy linkki Luettelo pienpainatekokoelman ryhmistä.
Alexandra Marinina Kamenskaja-sarjan kirjat ovat ilmestyneet ssuomeksi sen verran kauan sitten, että kirjakaupoista niitä ei enää saane. Sinun kannattaa etsiä teoksia antikvariaateista. Helpoimmin sen käy nettiantikvariaateissa, joihin voi myös usein jättää etsimiään teoksia puutelistalle.
Alexandra Marinina Dekkarinetissä http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=MarininaAlexandra
Tässä hyviä lähteitä Usko Kempin tuotantoon: Usko Kemppi -seura, populaarimuseo Pomuksen sivut ja Suomen äänitearkiston sivusto (tietoa sekä sävellyksistä että sanoituksista). Alla linkit lähteisiin:
https://www.uskokemppi.fi/
http://pomus.net/001492
http://www.aanitearkisto.fi/firs2/saveltaja.php?Id=Kemppi+Usko
http://www.aanitearkisto.fi/firs2/kaantaja.php?Id=Kemppi+Usko
Runon on säveltänyt P. J. Hannikainen. Joissakin nuoteissa laulu on nimellä "Soihtu käteen". Esimerkiksi nuotissa "Kansakoulun lauluja : Uno Cygnaeuksen 100-vuotispäiväksi sepitettyjä" (1910) laulun nimi on "Kansanopettajain marssi". Nuotissa sanoittajaksi on merkitty I. H. Matti Vainion kirjoittaman P. J. Hannikaisen elämäkerran mukaan sanoittaja on Immi Hellén: "Sanat Immi Hellén 16.6.1910/1916".
Lähde:
Vainio, Matti: P. J. Hannikainen : säveltäjä, runoilija, suomalaisuusmies (Minerva, 2004, s. 291)
Ensimmäisen kohdan löysin jälkimmäistä en, mutta kirjaa on hyvin saatavilla kirjastoista, joten voitte helposti hakea kohdan itse. Ensimmäinen menee näin " sillä he olivat eläneet yhdessä riittävän kauan todetakseen että rakkaus oli rakkautta aina ja kaikkialla mutta sitä kestävämpää mitä lähempänä kuolema."
Ainoa mikä minusta viittasi kahtia jakamiseen oli kohta " kansan vaisto jakoi heidät heidät kahteen ryhmään: pahoihin kiinalaisiin ja hyviin kiinalaisiin.
Wikipediaan on tosiaan kopioitu käännös, joka löytyy teoksesta Arto Kivimäen ja Pekka Tuomiston Rooman keisarit. Löydän toisen käännöksen ja sille tekijänkin, mutta omista luentomuistiinpanoistani. Ne ovat peräisin Tuomo Pekkasen Rooman keisariajan runoutta käsittelevälltä luentokurssilta. Se on ymmärtääkseni Tuomo Pekkasen oma käännös.
Sieluni häilyväinen, hieno,
ruumiini vieras ja seuralainen,
nyt sinä poistut kalpeaan, kylmään, alastomaan paikkaan,
etkä enää laske leikkiä tapasi mukaan.
Jos käännös on julkaistu jossakin, se on todennäköisesti joko jossain antologiassa tai mahdollisesti artikkelissa. Kanava-julkaisussa oli Klassikko-osasto, jossa julkaistiin artikkeleita, joihin usein sisältyi käännöksiä antiikin teksteistä. En...
Kyseessä on epäilemättä Dean Koontzin teos nimeltä Näkijä. Kirja on ilmestynyt vuonna 1977 ja käännetty suomeksi vuonna 1995. Teoksen saatavuuden Vaski-kirjastoista näet täältä:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.272963
Mikäli tietojasi ei ole enää reksterissämme, saat uuden kortin, kun käyt missä tahansa Helmet-kirjaston toimipisteessä. Ota mukaan voimassa oleva henkilötodistus. Saat kortin odottaessa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Nimelle Vicki ei ole virallista nimipäivää, mutta oheisen internet-sivuston kautta voi ehdottaa nimipäivättömille nimille sopivaa nimipäivää.
https://www.nimipaivat.fi/vicki.html
https://www.nimipaivat.fi/nimikone/
https://www.nimipaivat.fi/
Vaikuttaisi siltä, ettei Theravada-buddhalaisuuden Samyutta Nikaya -tekstiä ole käännetty suomeksi. En ainakaan onnistunut löytämään suomennoksia siitä tai sen osista.
Google -kirjoista löytyy englanninkielinen käännös Samyutta Nikayasta: https://books.google.fi/books?id=MEA6AwAAQBAJ&printsec=frontcover&hl=fi…. Mainitsemasi lainaus näyttäisi löytyvän kyseisen julkaisun sivulla 712.
En ole ihan varma, mitä tarkoitat, mutta jos etsit ihmisiä, jotka ovat aloittaneet koulun Konalan alakoulussa tuolloin, tietoa voisi löytyä koululta koulun arkistosta, https://www.hel.fi/peruskoulut/fi/koulut/konalan-ala-aste/ tai jos niitä ei enää ole koulussa Kansallisarkistossa, täällä ohjeita http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Koulut ja tässä arkiston yhteystiedot, https://arkisto.fi/fi/info/yhteystiedot
Koulukaverit-sivustosta, https://www.koulukaverit.com/, löytyy sellaisia luokkakavereita, jotka ovat vieneet itse tietonsa palveluun, https://www.koulukaverit.com/kouluk/934/2