Musiikin syntymäpäiväkalenterissa kerrotaan, että Jorma Panulan koulunkäynti jäi kesken oppikoulussa, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/08/10/kapellimestari-jorma-panula-ol…. En ainakaan löydä tietoa, että hän olisi myöhemmin jatkanut.
Jorma Panulan elämästä voi lukea seuraavista kirjoista:
Almila, Atso & Panula, Jorma: Vaistoa on vaikia opettaa. Teos. Juva 2010.
Konttinen, Anu: Panulan luokka. Otava. Keuruu 2003.
Sirén, Vesa: Suomalaiset kapellimestarit. Sibeliuksesta Saloseen, Kajanuksesta Franckiin. Otava. Keuruu 2010.
Taajamaa, Bruno: Jorma Panula. Maestron muotokuva. Recallmed. Klaukkala 2002.
Ylen 90-vuotisohjelman esittely, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/12/14/itse-asiassa-kuultuna-jorma-pa…,
Suomesta löytyy ainakin yksi kirjamuseo, Pukstaavi, joka on Sastamalassa. http://www.pukstaavi.fi/fi/info/suomalaisen-kirjan-museo-pukstaavi.html
Kirjoja voi myös tarjota erilaisille divareille. Esimerkiksi Finlandia Kirja ottaa vastaan ja ostaa vanhoja kirjoja. https://www.finlandiakirja.fi/fi/ostamme-kirjoja/
Hei,
Kyseessä on todennäköisesti Sirpa Tabetin esikoisromaani Punainen metsä. Kolarin seurauksena nuori nainen siirtyy ajassa sata vuotta taaksepäin maaseudulle.
Tapa varmaan liittyy keittosuolaliuoksen eli fysiologisen suolaliuoksen valmistamiseen. Liuoksen lääketieteellisen käyttö aloitettiin jo 1831 tienoilla. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fysiologinen_suolaliuos
Tampereen yliopistollisen sairaalan sivuilla neuvotaan, miten sitä voi valmistaa itse. https://www.tays.fi/fi-FI/Ohjeet/Potilasohjeet/Syopataudit/Keittosuolataitosten_kaytto_artyneella_s(13649)
Agricolasta (http://agricola.utu.fi ), joka on Suomen historiaverkko, löytyy kohdasta "Historian äärelle" tietoa Suomen historian tapahtumista kronologisesti järjestettynä. Agricolasta löytyy myös linkkejä muihin historian arkistoihin. Mikäli kysymyksessä on Helsinki, niin Helsingin kaupungin tietokeskuksen Lähde- ja arkisto-oppaasta (http://www.hel.fi/tietokeskus/1945/11 ) löytyy Helsingin historiaa vuodesta 1945. Useat historian teossarjat kertovat sanoin ja kuvin suomalaisten elämästä ja arkipäivästä. Näitä ovat esimerkiki: Kotimaamme kuva; Elämäni vuodet; Suomalaisten tarina sekä Suomen historian pikkujättiläinen. Tosin näissä teoksissa vuosi 1945 ei ole yhtä vahavasti esillä kuin vuosi 1946. Ehkä eniten tietoa vuodesta 1945 löytyy...
Ihan samannimistä asiaa en löydä, mutta olisikohan kysymyksessä laulu "Humppaa pumppaa kuningas jumppaa", joka on laulukirjasssa nimeltään Olin laulukirja, Otava 2000. Tämä julkaisu löytyy varmasti monista kirjastoista.
Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan Evelina on latinalainen asu muinaisgermaanin Avi-nimen hellittelymuodosta Aveline. Normannit toivat nimen Englantiin, missä se oli yleinen 1100- ja 1200-luvulla.
Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa mainitaan, että nimi eri muotoineen on useissa kielissä katsottu Eevan johdannaiseksi, mutta sitä on pidetty myös muunnoksena muinaisgermaanisesta nimestä Aveline (pähkinäpuu), jonka normannit toivat Brittein saarille.
Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmissa ei ole Ljuko Dashvarin kirjoja suomeksi eikä englanniksi. Tarkistin kansallisbibliografia Fennicasta, joka on luettelo suomalaisesta julkaisutoiminnasta, eikä sieltä löytynyt Dasvarin kirjojen suomennoksia, joten niitä ei ole suomennettu. Tarkistin myös maakuntakirjastojen ja yliopistokirjastojen kokoelmat ja ikävä kyllä niistä ei löytynyt Dashvarin kirjoja englanniksi.
Kirja löytyy esim. Kuopiossa sijaitsevasta Varastokirjastosta. Jos haluat noutaa kirjan Kiimingistä, tee kaukolainapyyntö lomakkeella https://webkake.kirjastot.fi/wtil/tilaa?pa_ulid=5 . Kaukolainan toimitusmaksu on 1 euro.
Aino Kontulasta löytyy tietoja esim. teoksesta
Kotimaisia nykykertojia. 7 / Anna Pihlajaniemi & Katri Riihivaara
Nettilähteitä ovat esim. Kirjasampo
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175934154848
Blogit logit ja artikkelit on tiedonrippusia hänen elämästään.
Esim. https://johiltunen.wordpress.com/2012/05/17/aino-kontula-takaisin-ylaas…
Perheestä ja lapsuudesta eivät monet halua kovin tarkkoja tietoja nettiin. Kontula ei ole vielä kirjoittanut muistelmiaan.
Kustantamo Gummeruksen kautta voisi ottaa yhteyttä Kontulaan ja kysellä lapsuusajoista häneltä suoraan.
info@gummerus.fi
Kaikkia Facebook-julkaisuja ja vastaavia muita ympäristöjä koskevat samat tekijänoikeusmääräykset kuin muutenkin. Myös suljetut ryhmät ovat julkista toimintaa. Artikkelit nauttivat suojaa 70 vuotta kirjoittajansa kuoleman jälkeen, samoin kaikki piirrokset ja maalaukset.
Valokuvilla on erityinen asema laissa. Kaikki valokuvat nauttivat suojaa, joka kestää 50 vuotta valokuvan ottamisesta, myös kenen tahansa nappaama maisemakuva, Sen lisäksi valokuva, jota pidetään taiteellisesti omaperäisenä teoksena, saa normaalin 70 vuoden suojan ottajansa kuolemasta, Tästä syystä valokuvien tekijänoikeudellisen suojan pituus on joskus tulkinnanvarainen. Yleensä kuitenkin lähdetään siitä, että jos kuvaaja on sitä mieltä, että hänen teoksensa on...
Selvityksemme mukaan olet ilmeisesti hoitanut varauksesi siirron jo puhelimitse eilen. Kirja on siis varattu nimellesi Turun pääkirjaston vastaanottoon. Valitettavasti tässä palvelussa ei ehditty reagoida asiaan eilisen iltapäivän aikana. Kiireellisissä varausasioissa kannattaakin aina olla puhelimitse yhteydessä vastaanottoon (02-2620624).
Kyseessä on Pierre Paulin suunnittelema Orange Slice tuolimalli. Palvelussa on kysytty niistä aikaisemminkin ja laajempi vastaus löytyy täältä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/teilla-turun-paakirjaston-tieto-osastolla
Kysymys on vain suomen kielen löysästä käytöstä kaupallisessa viihdeohjelmassa. Ilmaisu "vanhimmasta nuorimpaan" viittaa ihmisiin ja ehkä erikoistapauksissa myös eläimiin. Korrekti ilmaisu elokuvista puhuttaessa olisi juuri "vanhimmasta uusimpaan". Myös ilmaisu "laita elokuvat ikäjärjestykseen" ilmaisisi saman asian.
Tietyllä abstraktiuden tasolla voidaan puhua elokuva-alan "nuoruudesta" ja "keski-iästä", mutta yksittäisen elokuvateoksen kohdalla se on huonoa suomea. Yksittäinen elokuva voi olla "uusi" tai "vanha" (tässä uuden vastakohtana), mutta ei "nuori". Arkikielessä tätä "nuoruutta" kyllä käytetään aika paljon, puhutaan esimerkiksi että "päivä on vielä nuori". Tällöinkään ei tarkoiteta ikää tai mitään muutakaan täsmällistä.
Heikki...
Lapsen tiedot löytyvät meidän rekisteristä, joten uuden kortin saa heti ja toivottavaa olisi että lapsella olisi huoltaja mukanaan. Meillä on omatoimiaika kello 9-10 jolloin lainauksessa ei ole ketään vastaamassa puhelimeen.
Lasten liikennelaulun on säveltänyt Georg Malmsten. Emme löytäneet tietoa, että säveleeseen olisi sanoitettu toinenkin laulu. Monestihan musiikkikappaleissa on toisiaan muistuttavia osia, vaikka sävel ei olisikaan sama.
