Kävisikö tämä? Toivottavasti äidin elämä ei olisi tänä päivänä enää ihan tällaista.
Kattila ja perunat (Kirsi Kunnas, 1972)
Oi olen aivan höyrypäinen,
ihan kiehun ja sihisen
kuin sähikäinen,
sanoi kattila
ja nosti hattua pshiih
ihan kiehun ja kihisen
ja puhisen, pihisen
syljen, sihisen
sähisen, kähisen
ja kiukusta rähisen,
sanoi kattila
ja nosti hattua pshiiih
Voi tätä hoppua hoppua hoppua
huusivat perunat, voi tätä hoppua
ei tule loppua loppua loppua
polkata täytyy polkkaa, polkata polkkaa
kiireistä aikaa, tulta on kengissä
laukata täytyy laukkaa, laukata laukkaa
ei ole tolkkua millään, ei ole tolkun tolkkua
kolkata täytyy kolkkaa, kolkata kolkkaa
hyvä jos pysymme hengissä, hengissä, hengissä
voi tätä...
Kyllä se oli Raimo Vilén. Tämä käy ilmi Helsingin Sanomien 1.9.1972 julkaisemasta urheilu-uutisoinnista. Lehden kuvassa pettynyt Vilén istuu radan pinnassa rinnassaan numero 227. Jutun mukaan Münchenissä 100 metrin alkuerässään aikaan 11.00 jäänyt Vilén sai lihaskrampin molempiin jalkoihinsa ja menetti mahdollisuutensa jatkoon.
Helsingin Sanomat 1.9.1972
Etsitty novelli lienee Italo Calvinon Mies ja vaimo valikoimasta Maailmankirjallisuuden mestarinovelleja. 2 (WSOY, 1969). Se on kolmen ja puolen sivun mittainen tarina Arturosta ja Elidestä, jotka kumpainenkin ovat tehdastyöläisiä – Arturo tekee yövuoroa, Elide käy työssä päivisin, ja kummallakin on tilaisuus toisen lähdettyä työvuoroonsa nauttia puolison lämmittämästä vuoteesta:
"Vuode oli sillään kuin se oli Eliden noustessa jäänyt, mutta hänen, Arturon puoli oli melkein koskematon, aivan kuin se olisi juuri sijattu. Hän kävi pitkäkseen omalle puolelleen, mutta sitten hän ojensi toisen jalkansa sille puolen, johon oli jäänyt hänen vaimonsa lämpö, kohta hän ojensi toisenkin jalkansa, ja niin hän pikku hiljaa hivuttautui kokonaan...
Kyse on ilmeisesti Vierumäen marssista. Se on säveltänyt ja sanoittanut U. Puurtinen. Marssini nuotti on julkaistu vuonna 1939.
Urho Puurtinen oli Vierumäen opiston tuolloinen taloudenhoitaja.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5018682
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1060623?term=opis…
Kyseisen kohta on William Shakespearen näytelmän Julius Caesar ensimmäisen näytöksen toisesta kohtauksesta.
Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1884 rivit kuuluvat näin:
On ihmisellä onnens' ohjat joskus.
Syy, rakas Brutus, kurjaan pienuuteemme
On itsessämme eikä tähdissämme.
https://www.gutenberg.org/cache/epub/18512/pg18512.html
https://www.gutenberg.org/files/1522/1522-h/1522-h.htm
Lauri Siparin suomennoksessa vuodelta 2006 (s. 57) sama kohta kuuluu näin:
Mies voi olla kohtalonsa herra:
jos olemme alamaiset, hyvä Brutus,
syy ei ole tähdissä vaan meissä.
Vaski-kirjastojen satukirjakokoelmaa pääsee tutkailemaan Vaski-verkkokirjaston kautta
https://vaski.finna.fi/#tapahtumanosto_kirjallisuus
Hakukenttään voi kirjoittaa esim ”suomal* sadut” (tähti katkaisee sanan)
https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=suomal*+sadut&type=AllFields&limit=20&sort=
ja hakutulosta voi rajata ja järjestää eri tavoin: oikeasta reunasta voi tulosta rajata esim kirjoihin, alkuteoksen kielen mukaan jne. Hakutuloksen voi järjestää relevanssi-kohdasta esim ”uusin ensin”.
Jos kirjoja hakee asiasanalla ”satukokoelmat”, saa toki jotain esille, mutta varsinkin vanhempien kirjojen kohdalla tietokannassa voi olla niukemmin tietoa. Esim vanhemman satukirjan kuvailutiedoista saattaa puuttua tuo sana,...
Tässä joitakin vinkkejä.
Ann-Christin Antell: Puuvillatehdas-sarja
Anu Joenpolvi: Rantakylä-sarja
Maija Kajanto: Kahvila Koivu -sarja
Tuija Lehtinen: Sumulaakson kartano -sarja
Veera Nieminen: Avioliittosimulaattori
Essi Paju: Koskenniska-sarja
Pirjo Tuominen: Rosa Örn -sarja, Viena Honka -sarja
Amanda Vaara: Majatalo Villa Venla -sarja
Yle Uutiset julkaisi vuonna 2015 artikkelin tutkimuksesta, joka kokosi tietoa siitä, mitä alueita ihmiset pitävät sopivina koskettaa, riippuen henkilöitten välisestä suhteesta. Tulosten perusteella pystyttiin muodostamaan kuva, joka antaa idean mitkä alueet ovat keskimäärin sopivia koskettaa. Tämä ei tietenkään tarkoita että jokainen ihminen on samaa mieltä. Jotkut ovat avoimempia kosketukselle, kun taas toiset eivät halua, että heitä kosketetaan missään olosuhteissa.
Jos ei itse pysty päättämään mikä tuntuu sopivalta, niin toiselta voi aina kysyä jos heidän mielestä suhde on sellainen, jossa voisi halata, kutittaa tai nipistää ilman että tarvitsee etukäteen siitä kysyä uudestaan. Tämä on positiivinen tapa ottaa huomioon...
Kun kortti menee hukkaan siitä on ilmoitettava välittömästi suoraan kirjastolle. Helmet-kirjastoissa tämän voi tehdä menemällä johonkin Helmet-kirjastoon tai poikkeuksellisesti soittamalla numeroon 09 3108 5309, esimerkiksi jos kirjasto on kiinni. Tiedot jotka soiton aikana pitää luovuttaa löytyvät usein kysyttyjen kysymysten joukosta. Kunnes tästä on ilmoitettu olet vastuussa siitä materiaalista jota lainataan ja kertyvistä maksuista.
Uuden kortin saa hukatun tilalle menemällä kirjastoon esittämään kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kirjaston asiakaspalveluun. Silloin vanha kortti ei enään toimi.
Itse asiassa SM-hiihtojen viestikilpailut käytiin vuonna 1977 Joutsassa. Kisojen kilpailuohjelmaa oli pilkottu useammalle paikkakunnalle. https://fi.wikipedia.org/wiki/Hiihdon_Suomen-mestaruuskilpailut_1977
Joutsan viestikisa, jossa Kuhmon Kiva voitti miesten sarjan 4x10 km viestihiihdon televisioitiin 12.2.1977 TV1-kanavalla klo 15.00.
Helsingin Sanomat 12.2.1977
Verkkokirjastosta voi hakea uutuuksia esimerkiksi laittamalla hakusanaksi kaunokirjallisuus ja samalla rajaamalla hakua kielen, aineistomuodon ja julkaisuvuoden perusteella. Tämän jälkeen saatuja hakutuloksia voi vielä rajata esimerkiksi aikuisten aineistoon tai tietyn päivän jälkeen ilmestyneisiin teoksiin. Halutessaan voi ottaa käyttöön uutuusvahdin, jolloin sähköpostiin tulee valinnan mukaisesti päivittäin tai viikoittain ilmoitus, kun verkkokirjastoon ilmestyy uusia hakuun sopivia teoksia.
Lisää uutuusvahdista:
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#newitems
https://www.kirjastot.fi/kysy/miten-uutuusvahti-toimii-vaskissa?languag…
Verkkokirjaston seuraamista kätevämpää saattaa olla kustantamoiden viestinnän seuraaminen, jolloin...
Fossen pääteoksiin julkaisuoikeudet hankkinut WSOY on ilmoittanut Morgon og kveld -romaanin suomennoksen ilmestyvän vuonna 2024. WSOY:n kevään uutuuksiin Fossea ei ole ennätetty saada mukaan, joten teoksen tarkempi julkaisuajankohta – ja saatavuus kaupoista ja kirjastoista – selvinnee viimeistään sitten, kun kustantamo tiedottaa syyskauden 2024 tulevista kirjoistaan.
WSOY julkaisee nobelisti Jon Fossen kirjoja suomeksi | WSOY (sttinfo.fi)
Goodreads on Amazonin omistama suosittu sivusto, jota pidetään lähtökohtaisesti turvallisena käyttää, mitä tulee esimerkiksi haittaohjelmiin ja viruksiin. Täältä voi lukea Common Sense Privacy Programin raportin Goodreadsin turvallisuudesta: Goodreads - Full Privacy Report (commonsense.org) Raportti pitää Goodreadsia monella tapaa turvallisena sivuna käyttää, mutta monien sosiaalisten medioiden tavoin sivusto sisältää tiettyjä kysymysmerkkejä koskien sitä, miten käyttäjän jakamia tietoja käytetään.
Aulikki Oksasen sanoittama Toni Edelmannin sävellys "Vilukukka" löytyy kokoelmalta Luhangan kylälaulukirja (Luhangan kunta, 2009) säestettynä sekakuorosovituksena. Lainattavissa on tällä hetkellä kaksi kappaletta. Niistä voi tehdä kaukovarauspyynnön.
Oikea kirjoitusmuoto on pahvinkeräys, kun puhutaan kierrättämisestä, sillä silloin on kyse juurikin kierrätyksestä eli tietystä käsitteestä. Sen lisäksi Kiertokaari esimerkillisesti kirjoittaa sanat yhteen: Pahvi - Kiertokaari Kielikellon Yhteen vai erikseen -artikkeli auttaa pohtimaan yhdyssanaongelmia: Yhteen vai erikseen? - Kielikello
Löysin Helsingin yliopiston sivuilla julkaistun uutisen, jossa Maija Vilkkumaa kertoo opinnoistaan. Hän sai pro gradu -tutkielmansa valmiiksi vuonna 2013. Uutisessa ei kerrota Vilkkumaan tutkielman aiheesta tai sisällöstä tarkemmin.Helsingin yliopistossa gradunsa tehneiden tutkielmat julkaistaan nykyään sähköisesti Helsingin yliopiston avoimessa julkaisuarkistossa Heldassa. Hakemalla Maija Vilkkumaan nimellä ei löydy hänen tutkielmaansa, joten en valitettavasti löytänyt vastausta kysymykseen siitä, minkä niminen tutkielma on tai mistä se kertoo.Kannattaa kääntyä Helsingin yliopiston kirjaston puoleen ja tiedustella asiaa suoraan sieltä. Voi hyvinkin olla, että julkisuuden henkilönä Maija Vilkkumaa ei ole halunnut tutkielmaansa julkaistavan...
Kirjoja kannattaa Google-haun sijasta hakea kirjasto-ja museoaineistojen tietokantahaulla. Niitä ovat mm. Finna (arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhdistetty haku), Melinda (kirjastojen kansallinen hakupalvelu) sekä Helmet (Pääkaupunkiseudun kirjastokimpan aineistohaku)
Finna-haku löytää parhaiten hakusanalla Muotkatunturi. Tuloksena kuusi tietokirjaa. Linkki hakutulokseen.
Kaunokirjallisuutta löytyy parhaiten tarkennetulla haulla ja kahdella asiasanalla Inari (paikannimenä) ja kaunokirjallisuus.
Melinda haku löytää 7 teosta. Linkki hakutulokseen
esim. Sisimmäinen/ MaijaHaavisto, Hitsaaja /Katja Kettu ja Kultarinta / Anni Kytömäki tai Koarvikoddsin noita / Matti Uurinmäki,
Helmet-haku löytää...
Tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla Hans Hornin vuonna 2006 ohjaama elokuva Open Water 2: Adrift.
Juonikuvauksen mukaan joukko nuoria aikuisia purjehtii avomerelle, jossa he hyppäävät alukselta uimaan. Kaikkien ollessa vedessä he kuitenkin havaitsevat, etteivät muistaneet laskea tikkaita ylösnousua varten, jonka jälkeen alkaa kamppailu selviämisestä.
Lisätietoja elokuvasta myös esimerkiksi englanninkieliseltä Wikipedia-sivulta.
Jos olet kirjoittanut kirjan ja se on lainattavana kirjastoissa, näet lainamääräsi kirjautumalla Sanaston asiakkuusjärjestelmään. Sanaston sivuilta on myös esim. vuoden 2019 lainatuimpien kirjojen listaus.
Helmet-kirjaston käyttämä kirjastojärjestelmä ei näytä lainamääriä asiakkaille (kuten esim. Pirkanmaan asiakasnäkymä). Lainamääriin on pääsy vain henkilökunnalla.
