Itäkeskuksen kirjaston musiikkiosastolta näyttäisi löytyvän tällä hetkellä parikin levyä, joilla on australialaista didgerido-soittimella soitettua alkuperäiskansojen musiikkia.
Tässä levyjen nimet.
Didjeridoo : Musique aborigene d'Australie = The Australian aboriginal music
Jowandi: Bugarrigarra
White Cockatoo: White Cockatoo : featuring didjeridu legend David Blanasi
Peris, Phillip: Phillip Peris
Ennen kuin lähdette hakemaan levyjä, voitte pirauttaa musiikkiosastolle ja pyytää etsimään ja varaamaan levyt teille. Puhelinnumero on 09 310 85790.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Tietokonepelistä otetut ruudunkaappaukset tuottavat kuvia, jotka saattavat saada suojaa myös erillisinä kuvina. Täysin varmaa tämä ei ole, koska voidaan perustellusti kysyä, kenen "piirtämä" tai "maalaama" kuva on. Sehän muodostuu ohjelmointikoodien avulla, eikä siten ole aivan sama asia kuin perinteinen kuva. Ennakkotapauksia tuskin on olemassa.
Mitä yleisemmin tulee tällaiseen PR-käyttöön, siihen harvemmin kukaan puuttuu, vaikka se muodollisesti voisi luvatonta ollakin. Pelien valmistajat hyötyvät siitä, että heidän pelejään esitellään, joten heillä ei ole intressiä puuttua tällaiseen mainoskäyttöön. Jos haluaa pelata varman päälle, voi yrittää ottaa yhteyttä julkaisijaan ja pyytää käyttöluvan.
Jos peliä on valikoimaluettelossa esitelty...
Doria-tietokannassa on useita Kekkosen uudenvuodenpuheita tekstitiedostona, mutta jostain syystä vuoden 1972 puhetta siellä ei ole. Myöskään Ylen Elävässä arkistossa ei tätä puhetta näytä olevan. Yritin etsiä puhetta verkosta missä tahansa muodossa, mutta jostain syystä en kyennyt löytämään sitä edes mainintana.
Uskoisin, että puheen teksti on virallisesti arkistoituna, mutta suoraan netin kautta se näyttää vaikealta löytää. Eli ei osannut kirjastonhoitajakaan auttaa. Jos asia on tärkeä, kannattaisi ehkä ottaa yhteyttä Urho Kekkosen arkistoon (http://www.ukk-arkisto.fi/?page_id=92). Siellä todennäköisesti ainakin tiedetään, onko tämä puhe tallessa.
Heikki Poroila
Hei
Sinun kannattaisi ottaa yhteyttä suoraan Yleisradion arkistoon ja kysyä mahdollisuutta hankkia ko haastattelu. Ohjeita löydät tästä sivustosta
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/19/ylen-arkistosta-aarteita-loyda-…
Hei!
Tuo nykyisen nettikirjastomme ohjeistus on valitettavasti aika epäselvä. Kun unohdat salasanasi, ainoa tapa selvittää se on käydä henkilökohtaisesti kirjastossa, ota myös henkilöllisyystodistus mukaan. Emme lähetä salasanoja sähköpostitse tai puhelimella tietoturvasyistä.
Tuo "Unohditko salasanasi" koskee vain ns. toisia tunnuksia, jotka voit halutessasi luoda itsellesi verkkokirjastoa varten. Niillä onnistuu esim. kirjojen arvostelu, mutta mitenkään välttämättömät nämä toiset tunnukset eivät ole.
Mikko Piispan ja Mikko Salasuon teosta Taiteilijan elämänkulku. Tutkimus nuorista taiteilijoista 2000-luvun Suomessa (2014) ei ole Hämeenlinnan, Hattulan eikä Janakkalan kirjastoissa. Ei myöskään Glen Elderin teoksia. Muista Suomen kirjastoista kirjoja kyllä löytyy, joten voit jättää kaukolainapyynnön/kaukolainapyyntöjä. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kaukolainatilauslomake löytyy täältä: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainatilaukset . Jos haluat tilata useamman kirjan niin täytä jokaisesta pyynnöstä oma lomakkeensa. Kaukolainan hinta on 8 euroa.
Libanonilais-kanadalaisen kirjailija, näyttelijä ja ohjaaja Wajdi Mouawadin teoksia ei valitettavasti ole suomennettu lukuun ottamatta yhtä näytelmää, joka ei kuitenkaan ole lainattavissa yleisistä kirjastoista. Mouawadin tuotanto koostuu pääasiassa näytelmistä ja kuunnelmista. Lisäksi hän on kirjoittanut kolme romaania.
Näytelmäkulman tietokannasta löytyy Mouawadin suomennettu näytelmä, Poltto (Incendies, suom. Reita Lounatvuo). Näytelmä esitettiin Kansallisteatterissa syksyllä 2008.
https://finna.fi
http://www.wajdimouawad.fr/
http://www.dramacorner.fi/fi/naytelmakulma
http://ilona.tinfo.fi/
Kirjailija Kalle Veirtosta löytyy tietoa seuraavista kirjoista:
Helttunen, Anne: Mieli ja maisema : kirjailijoiden työhuoneita (Avain, 2015)
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4 (BTJ Kirjastopalvelu, 2004)
Internetistä löytyy tietoa mm. näiltä sivuilta:
Suomen Nuorisokirjailijoiden sivut: http://www.nuorisokirjailijat.fi/veirto-kalle.html
Kirjasampo.fi: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175944451072#.Whf…
Kariston sivut: http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?action=k…
Ilmoita kadonneesta kortista mahdollisimman pian mihin tahansa Helmet-kirjastoon. Sen jälkeen, kun korttisi on merkitty kadonneeksi, et ole enää vastuussa, mikäli korttia on käytetty väärin.
Uuden kortin saat odottaessa kirjastossa käydessäsi. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelmatilanteet(953)
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_kayttosaannot(37540)
http://www.helmet.fi/fi-FI
Osan sähköpostiohjelmista ja -palveluista voi säätää poistamaan tiettyjä sanoja sisältävät viestit tai siirtämään ne roskapostikansioon. Tuo kuitenkin riippuu kokonaan käytettävästä sähköpostiohjelmasta.
Viestin automaattinen poistaminen tietyn sanan perusteella voi olla kuitenkin ongelmia, sillä luettelemisia sanoja saattaa esiintyä myös aivan asiallisissa viesteissä. Siksi yksittäisiin sanoihin perustuvaa suodatusta kätevämpää on käyttää ohjelmaa, joka osaa luokitella roskapostia todennäköisyyksien perusteella. Silloin jos viestissä esiintyy vaikkapa sana laina, ohjelma ei välttämättä suoraan määritä sitä roskapostiksi, mutta jos siinä esiintyy monia potentiaalisia roskapostisanoja tai muita roskapostille tyypillisiä piirteitä, saattaa...
Etsitty kirja saattaisi olla K. Raition toimittama Esi- ja toinen lukukirja : kansakoulun valmistavan koulun sekä I ja II vuosiosaston tarpeeksi (WSOY, 1912). Siitä löytyy arvoituksia, kuvauksia eläimistä (esimerkiksi juuri kysymyksessä mainitut kettu, karhu ja susi esitellään), sekä taide- että kansansatuja - ja paljon muuta. Puuvati-nimisessä tarinassa kerrotaan poikansa ja tämän vaimon luona asuneesta vanhasta miehestä, joka "syödessään riputteli ruokaa vaatteillensa." Osa teksteistä on painettu fraktuuralla.
Jari Peltosen Kylmälän murhat : Sokea hieroja ja Kylmälänmurhat : Kyläkauppias katoaa ovat ilmestyneet tänä vuonna (2018) ja ovat lainattavissa myös oman kirjastoverkkoalueesi kokoelmissa. Mikäli teokset eivät löydy lähikirjastosi kokoelmista, voit tilata ne toisesta kirjastoverkon toimipisteestä.
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Valitettavasti näyttää siltä, ettei Savonlinnan laulua ole koskaan levytetty tai julkaistu nuottina. Ainakaan Viola-tietokanta ei tiedä laulusta tai sanoittaja Veikko Koivistosta mitään. Ikävä tosiasia on, että maailma on täynnä lauluja, joita ei ole levytetty tai julkaistu nuottina. On toki mahdollista, että laulu sisältyy johonkin vanhaan nuottikokoelmaan, joita kaikkia ei ole vielä ehditty avata Violaan, mutta tällaisia kokoelmia on paljon ja niitten selailu todella iso urakka.
Heikki Poroila
Lempikirjasi voisi olla joku näistä Jan Lööfin lastenkirjoista:
- Vaarini on merirosvo: http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=951313329X&qtype=b
- Romu-Roopen höyrylaiva: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9513037096
- Raitapukuinen mies osti omenan ja kuinka sitten kävi:https://www.bookcrossing.com/journal/14438794?
Kirjat ovat ilmestyneet suomeksi 1970-luvulla, mutta niistä on myös uudemmat painokset. Sekä vanhoja että uusia painoksia saa lainaan Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sa%3A%28jan%20l%C3%B6%C3%B6f%29%20%28vaarini%20%7C%20raitapukuinen%20%7C%20romu-roope%29%20f%3A1%20l%3Afin__Orightresult__U?lang=fin&suite=...
Varmasti tuollaisiakin palveluja löytyy.
Parhaimman asiatuntija-avun saat soittamalla Espoon seniorineuvontaan Nestoriin tai lähettämällä heille sähköpostia.
nestori@espoo.fi ja arkisin klo 9–15 puh. 09 816 33 333.
Fennican Suomen kansallisbibliografian hakupalvelun mukaan Häyren: Ainekirjoituskuvia on julkaistu 1912. Siihen kuuluu 2 arkkia ja 24 kuvaa https://www.finna.fi/Record/jykdok.637901 .Julkaisu on katsottavissa Jyväskylän yliopiston kirjastossa lukusalissa. Turun yliopiston ja Kansalliskirjaston tiedoissa tiedot myös näkyvät, mutta todennäköisesti niissäkin se on katsottavissa ainoastaan paikan päällä.Kansalliskirjaston digitoimassa aineitossa on maininta Ainekirjoituskuvista https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/940359?page=35&term… .
Helsingin kansakoulujen historiaa käsitteleviä teoksia Helmet-kirjastossa:
Urho Somerkivi, Helsingin kansakoulun historia, Helsingin kaupunki, 1977
Helsingin maalaiskunnan kansakoululaitos = Folkskolväsendet i Helsinge : 1866-1966 / toimittanut Lauri Leppänen, Helsingin maalaiskunta, 1966
Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelmassa on Helsingin kaupungin kansakoulut, toimintakertomuksia lukuvuodesta 1902-1903 lukuvuoteen 1914-1915. Teoksia ei lainata, mutta niitä voi tutkia Pasilan kirjastossa.
Lisäksi kiinnostavia voisivat olla teokset:
Kalevi Tamminen, Kansakoulun uskonnonopetus vuosisadan vaihteen murroksessa : maamme kansakoulujen uskonnonopetuksen asema, tavoitteet ja opetussuunnitelmat vuosina 1898-1912...
Merja Jalosta löytyy tietoa esim. Kirjasammon ja Kustantajan (WSOY) sivuilta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf6c4db79-57f6-49a5-ba78-8d1171e001ff
https://www.wsoy.fi/kirjailija/merja-jalo
Hänen lapsuudestaan näissä eikä myöskään kirjoissa juuri ole tietoa. Kirjasammon sivuilla hän kertoo, että hänelle voi kirjoittaa kustantajan kautta.
Ilmoitan eteenpäin linkkien toimimattomuuden, kiitos tiedosta.
Voisiko kyseessä olla jompikumpi näistä?
Eleonore Schmid: Musta lammas (Lasten Keskus 1977): https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9516262139; https://vaski.finna.fi/Record/vaski.151601
Unipuu-kirjassa (Gummerus 1975) on Musta lammas -niminen satu: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FphysicalWork_9512011107; https://vaski.finna.fi/Record/vaski.126927
"Yksikään kuolevainen ei voi tavoitella suuruutta ilman että tuho seuraa."
Käännös löytyy teoksesta Sofokles; Antigone (2011) s.46, ja sen on suomentanut Kirsti Simonsuuri.
