Kyseinen "keksijä" oli Michael Faraday (1791-1867), eräs sähkömagnetismin historian suurista nimistä.
"Kun Englannin pääministeri oli kysäissyt, mitä hyötyä Faradayn keksinnöistä oli, tämä oli vastannut: 'Jonakin päivänä te voitte kerätä niiden avulla veroja.'" (Ismo Lindell, Sähkön pitkä historia. Otatieto, 2009)
Tarinan varhaisin kirjallinen lähde, W. E. H. Leckyn Democracy and liberty (1889) nimeää kysyjänkin: William Gladstone (1808-1898). Pääministeri Gladstonesta tosin tuli vasta Faradayn kuoleman jälkeen. Tämän eläessä Gladstone toimi sen sijaan valtiovarainministerinä, mihin Faradayn viittaus sähköön mahdollisten verotulojen lähteenä arvatenkin liittyy.
Kuvauksesi sopisi Hans Killianin teokseen Voittojen varjossa : kirurgina itärintamalla : 1941-1943 (WSOY, 1966, Im Schatten der Siege, suom. Markku Kahri).
Tietoa ilotulitteiden myynnistä löytyy Turvallisuus- ja kemikaaliviraston sivuilta. Siellä myyntikieltoajaksi ilmoitetaan 1.-26.12. Ovatkohan kyseessä olleet F1-luokan ilotulitteet, joita myyntiaikarajoitus ei koske? Valtioneuvoston asetuksessa 709/2015 määritellään F1-luokkaan "ilotulitteet, jotka aiheuttavat erittäin vähäisen vaaran ja ovat melutasoltaan merkityksettömiä ja jotka on tarkoitettu käytettäviksi rajatulla alueella tai asuinrakennuksissa."
Ilotulitteiden myyntiä valvoo pelastuslaitos.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa toimii yli 70 kirjastoa, jotka järjestävät vastaamisen ja vastaajat palveluun itsenäisesti. Suuremmissa kunnissa vastaamiseen osallistuvat joko kaikki vuorollaan tai osa väestä, pienemmissä, joissa henkilökuntaa saattaa olla vain muutama, osallistuvat useimmiten kaikki.
Nyttemmin, kun kirjastot järjestävät paljon tapahtumia, tarjoavat digineuvontaa sekä monenlaista opastusta, tietopalveluun jää yhä vähemmän aikaa ja vastaajien määrä on vähentynyt. Myös aika, jota heillä on käytettävissään vastaamisen parissa, on monin paikoin hyvin rajallinen. Etenkin pääkaupungissamme tilanne on erittäin vaikea.
Vastaamme kysymyksiin perinteisen kirjaston tietopalvelun periaattein. Päätarkoitus on...
Voisiko kyseessä olla jompikumpi näistä?
Eleonore Schmid: Musta lammas (Lasten Keskus 1977): https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9516262139; https://vaski.finna.fi/Record/vaski.151601
Unipuu-kirjassa (Gummerus 1975) on Musta lammas -niminen satu: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FphysicalWork_9512011107; https://vaski.finna.fi/Record/vaski.126927
Franklin kirja ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1978. Osmo Jokisen ja Eila Sandborgin suomennos perustuu Franklin teoksen vuonna 1963 julkaistuun laitokseen, jonka esipuheen on kirjoittanut Gordon W. Allport. Kirjan alkukieliseen laitokseen 80- ja 90-luvulla tehdyt lisäykset tai Harold S. Kushnerin uusi esipuhe eivät näin ollen sisälly Ihmisyyden rajalla -kirjan suomenkieliseen laitokseen: kirjasta otetut uudet painokset ovat täsmälleen vuonna 1978 julkaistun ensipainoksen mukaisia.
Japan PI =private investigation eli yksityisetsivätoimiston sivuilta löytyy kirjoitusta, kuinka löytää henkilö Japanissa, https://www.japanpi.com/blog/missing-persons/how-to-find-someone-in-jap…. Sen perusteella tehtävä ei näytä helpolta.
Ensimmäiseksi siellä ehdotetaan tekemään Google-haku ja etsimään Facebookista. Niitä olet jo kokeillut. Väestörekisteriä vastaavia rekistereitä vaikuttavat olevan Juminyo ja Kosek, mutta niistä luovutetaan tietoa vain tietyillä syillä (lainopilliset, samaan rekisteriin kuuluvat), https://www.japanpi.com/legal-investigations/obtain-public-records/japa….
Ehkä keskustelufoorumeista olisi apua, löysin tällaisen, jossa etsitään japanilaisia ystäviä, https://jref.com/forums/japan-people-search...
Kyllä, nämä kirjastosidoksiksi nimitetyt kirjat tehtiin nimenomaan kirjastokäyttöä varten. Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi-palvelussa on selvitelty kirjastosidosasiaa perusteellisesti (10.11.11). Vastauksen mukaan kirjastot teettivät aluksi sidokset kirjansitomoissa, ja myöhemmin Kirjastopalvelussa, joka on kirjastomateriaalien ja
-palveluiden toimittaja. Uusista, painosta tulleista kirjoista poistettiin kannet, ja sidottiin niihin uudet, kestävämmät kannet kirjastokäyttöä varten. Koko vastauksen voi lukea alla olevasta linkistä:
http://www.kysy.fi/kysymys/heipa-heikirjastossa-kaydessani-olen-kiinniittanyt-huomioni-eraitten-kirjojen
Vanharuokala-blogin sivuilla esitellään yhdenlaisen kirjastosidoksen tekoa: ...
Tervehdys Hämeenlinnan kirjastosta,
Kyseistä nuottia ei valitettavasti löydy meidän omista kokoelmistamme.
Nuotti löytyy Itä-Suomen alueen Vaara-kirjastoista: https://finna.fi/Record/vaarakirjastot.11120012
Jos haluat, voit tehdä nuotista kaukolainapyynnön verkossa: https://www.vanamokirjastot.fi/kaukolainat?culture=fi
Nuotti löytyy myös verkosta IMSLP-palvelusta (Petrucci music library) osoitteesta:
http://ks.petruccimusiclibrary.org/files/imglnks/usimg/3/36/IMSLP555990…
Huudahduksilla harvoin on mitään aivan yksiselitteistä merkitystä, vaan niiden sisältö on tilannekohtaista ja tulkittavissa kontekstistaan. Niin tässäkin tapauksessa. Herodeksen hoo vastaa varmaan parhaiten nykysuomen huudahdusta oi.
Yleisradiosta vastattiin näin:
"Yleensä tv-uutisissa teititellään mm. tasavallan presidenttiä, pääministeriä sekä muitakin ministereitä.
Teitittelyä käytetään myös muihin korkea-arvoisiksi tulkittavissa oleviin vieraisiin (puolustusvoimat, pitkän ja mittavan uran tehneet yksityisen tai julkisen vallan palveluksessa olleet henkilöt ja iäkkäät haastateltavat).
Mitään aivan kiveen kirjoitettua sääntöä ei ole ja sinuttelu/teitittely ratkaistaan joskus tilanteen ja käsiteltävän aiheen perusteella.
Tv-uutisissa kynnys sinutteluun on kuitenkin melko korkea."
"Sinihappovaunu" oli syöpäläisten tuhoamista varten rakennettu vaunu, joka sisälsi sihihappokaasua. Ruotsalainen & Helin -toiminimi oli saanut luvan kaupungilla liikkuvan sihihappovaunun käyttöön vuonna 1933. Museoviraston sivuilta löytyy samalta vuodelta pari kuvaa sinihappovaunusta:
https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/search/field:asiasana/value:%22sy…
Lähteitä ja lisätietoa:
https://yksa3.darchive.fi/YKSA3/public/files/20150507-YAM100211-1430992…
Kappaleen "Kun", alkuperäiseltä nimeltään "Du", on säveltänyt Bo Nilsson. Alkuperäisen sanoituksen on tehnyt Cornelis Vreeswijk ja suomenkielisen sanoituksen Juha Vainio. Se alkaa: "Kun sua katselen". Laulu sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin (sanat, melodia ja sointumerkit):
Suklaasydän : piikkikorot ja ihanat iskelmät (F-Kustannus, 2011)
Elämää ja erotiikkaa : Junnun parhaat (F-Kustannus, 2005)
Sanojen takana Junnu Vainio : 80 Juha Vainion laulua (Warner/Chappell Music Finland, 1998)
Auguri eli auguuri oli ennustaja ja merkkienselittäjä muinaisessa Roomassa. Auguurija oli yleensä vain muutama kerrallaan. He muodostivat pappiskollegion , jonka tehtävänä oli tarkkailla erityisesti lintujen lentoa ja tulkita enteitä, jotta saataisiin selville jumalten tahto. Huonojen enteiden vuoksi saatettiin keskeyttää kansankokous ja ennen sotaan lähtöä yritettiin
tulkita olisivatko ennusmerkit suosiollisia. Auguri! taas tarkoittaa italian kielessä ”Onneksi olkoon!”.
Lähteet : Uusi tietosanakirja, osa 2: Arc-Bem. Helsinki, 1961, Facta 2001, osa 2: Asb-Buk. Helsinki, 3.p. 1988
En löytänyt kysymykseesi vastausta. Kysyin asiaa Yleltä ja he vastasivat seuraavasti:"TV-arkistosta ei löytynyt ko. ohjelmaa. Olisiko ollut MTV3:n ohjelma, koska he ovat kuitenkin julkaisseet 1991 tuon konserttitallenteen?"
MTV:n puolelta asiaa voi tiedostella täältä:
http://www.mtvmedia.fi/yhteystiedot/index.shtml?palaute
Nettiä selailemalla löytyy monen tapahtuman juhlavuodet. Vaikuttaa siltä, että tapahtumia juhlitaan samalla periaatteella kuin ihmisiäkin. Toisin sanoen odotetaan, että vuosi tulee täyteen ennen kuin juhlitaan. Pieni ihminen viettää yksivuotispäivää vasta kun on elänyt yhden vuoden eikä heti syntyessään. Samoin Kotkan Meripäiviä juhlitaan vasta sitten, kun on kulunut 50 vuotta siitä, että ne aloitettiin. Ehkä juhlien nimen pitäisi olla jotakin muuta, jos juhlittaisiin 50. kertaa.
Esimerkiksi tänä vuonna on Savonlinnan oopperajuhlien 100-vuotisjuhlavuosi. Ensimmäiset oopperajuhlat järjestettiin 1912, joten sama periaate tässäkin on.
Tähän ilmiöön vaikuttanee se, että ihmiselle on helpompaa laskea vuosia kuin laskea yksitellen tapahtumien...
Koska lainaajatiedoissasi näyttää olevan voimassa oleva sähköpostiosoite (sama kuin se, josta lähetit tämän kysymyksen), voit tilata sähköpostiisi linkin, jonka kautta saat pin-koodisi uusituksi.
Avaa HelMet-verkkokirjasto http://www.helmet.fi/fi-FI ja napsauta painiketta "Kirjaudu". Avautuvalla sivulla on linkki "Unohditko tunnuslukusi?". Napsauta sitä ja seuraa ohjeita.
Tämä John Boormanin elokuva vuodelta 1974 on sittemmin julkaistu sekä DVD- että BD-versiona, jotka kummatkin voi tilata turvallisesti esimerkiksi Amazonin verkkokaupasta (verovapauden takia kannattaa käyttää eurooppalaista kauppaa, esimerkiksi http://www.amazon.co.uk). DVD:n saa sieltä alle 10 eurolla. Näistä suurista verkkokaupoista tilaaminen on helppoa ja turvallista, eikä asiakas joudu huijatuksi tai muuten vaaraan. Pohjoismaissa toimiva CDON.Com ei jostain syystä tätä elokuvaa tarjoa, mutta kyllä se siis saatavana on.
Divarit tarjoavat myös elokuvia DVD-muodossa, mutta etsiminen on tietenkin hidasta ja sattumanvaraista. Nettihuutokaupoissa tällaisia vanhoja elokuvia on koko ajan tarjolla. Kirjastojen kokoelmiin tätä elokuvaa ei ole...
Emme onnistuneet löytämään läpinäkyvää maalarinteippiä. Tämä teippihän on tarkoitettu maalattaessa peittämään pinnasta se osa, jonka ei haluta maalautuvan. Ehkäpä valkoinen tai värillinen teippi erottuu läpinäkyvää paremmin. Maalarinteipin taustapaperi on kreppipaperia ja liima liuotinpohjaista kumiliimaa.
Kirja ei ole lähtenyt liikkeelle, koska sitä ei ole löydetty hyllystä. Soitin Sellon kirjastoon, eikä sitä vieläkään löydetty, mutta Sellon virkailija sanoi vielä jatkavansa etsiskelyä. Jos kirja löytyy, se tietysti lähtee tulemaan sinulle, mutta jos sitä ei löydetä, se merkitään kadonneeksi, ja silloin ei tosiaan ole muuta mahdollisuutta kuin odottaa seuraavaa palautuvaa nidettä.
