Tikkurilan lukion kotisivulta http://www.edu.vantaa.fi/tilu/etusivu.html
löytyy mm. opinto-ohjelma. Vastaava tiedostoa kuin Helsingin matematiikkalukion tuntijako ei löytynyt. Kotisivulta löytyvät myös koulun yhteystiedot.
Kansalliskirjastolla on historiallinen sanomalehtiarkisto, jossa on digitoituna aikakauslehtiä, sanomalehtiä ja pienpainatteita. Sanomalehdet löytyvät vuosilta 1771-1890. Sivulta löytyy selailun kautta lehdet aakkos- ja aikajärjestyksessä. Myytävänä noin vanhoja lehtiä on vaikea löytää.
http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/main.html
Oletan, että tarkoitat dokumenteilla dokumenttielokuvia. Tässä linkki vastaavaan HelMet-hakuun:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=%28avaruu*+or+maailmankaik*%29…
Voit kokeilla HelMetissä muitakin hakutermiyhdistelmiä ja ehkä saada tulokseksi vielä joitakin muita tieto-DVD-levyjä, joita ei ole asiasanoitettu dokumenttielokuviksi, esim. näin:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=maailmankaikk*&searchscope=9&m…
Suomen ensimmäinen kissanäyttely järjestettiin Galerie Hörhammerissa Iso Roobertinkadulla Helsingissä huhtikuun alussa 1961.
"Huhtikuun ensimmäisenä lauantaina vuonna 1961 moni Helsingin Iso Roobertinkadulla kulkeva hieraisee silmiään. Seuraavan kolmen päivän ajan Galerie Hörhammerissa ei esitelläkään taidetta, vaan näytillä on jotain paljon pehmeämpää ja karvaisempaa. Sisätiloissa häkit alkavat olla valmiina, ja jostain kuuluu maukaisu. Tätä suomalaiset rotukissaharrastajat ovat odottaneet, tätä he ovat valmistelleet ja täällä he nyt ovat. Kun kello on 13, voi Suomen ensimmäinen kansainvälinen kissanäyttely alkaa!"
Minna Keinänen & Harri Nyman, Kissojen Suomi : katit historian poluilla. SKS, 2012
Alla olevista linkeistä näet mitä suomenkielisiä kirjoja aiheesta löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Voit kysyä näitä kirjastosta. Lisääkin löytyy muilla kielillä.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1004271__Spokemon__Ff%3Afa…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1004271__Spokemon__Ff%3Afa…
Jonkin verran portugalinkielisia kirjoja löytyy Turun kirjastoissa. Romaanit löytyvät hyllyltä 84.64 ja lastenkirjat hyllyltä 85.264. Vaskin e-aineistoista ( https://vaski.finna.fi/Content/eaineistot ) löytyy Pressreader niminen palvelu johon voit kirjautua kirjastokortin numerolla. Sieltä löytyy tällä hetkellä 39 portugalinkielisiä lehtiä joita voi lukea.
Löysin muutaman kirjan joka voisi sopia kuvaukseesi.
-Kyborgin Käsikirja: havaintoja informaatiosta ihmisestä ja koneesta, elämästä ja älykkyydestä. (2007) Ala-Korpela, Mika.
Kirja käsittelee ihmisen ja koneen välistä suhdetta laaja-alaisesti.
-Näkökulmia teknologiaan (2000) toim. Lemola, Tarmo.
Kirjassa esitellään 14 eri alojen tutkijoiden näkökulmat teknologiaan.
- Tekniikan suuret kertomukset: filosofinen raportti. (2003) Airaksinen, Timo.
Kirja käsittelee tekniikan filosofiaa ja etikkaa eri näkökulmista.
Jos kirja jonka etsit ei ole yksi näistä on myös mahdollisuus olla yhteydessä Lappeenrannan tiedekirjastoon ja kysyä heiltä jos he tietäisivät mistä kirjasta voisi olla kyse.
Sähköposti: kirjasto@lut.fi
Puh. 050 410 4652.
Tampereen kaupunginkirjaston valikoimaan kuuluu satakunta albaniankielistä lastenkirjaa, sekä kuvakirjoja että lasten romaaneja. Osassa kuvakirjoja on toisena kielenä englanti. Lisäksi löytyy muutama albaniankielinen aapinen. Kirjoja on tällä hetkellä hyllyssä lähinnä pääkirjasto Metsossa ja Hervannan kirjastossa, mutta varaamalla niitä saa maksutta haluamaansa toimipisteeseen.
Albanian lisäksi löytyy lastenkirjallisuutta seuraavilla kielillä: amhara, arabia, bengali, bosnia, bulgaria, englanti, espanja, esperanto, farsi, hindi, hollanti, iiri, islanti, italia, japani, kalaallisut, karjala, katalaani, kiina, korea, kreikka, kroatia, kurdi, latina, liettua, makedonia, norja, pastu, portugali, puola, ranska, romania (moldavia), ruotsi,...
Patentti- ja rekisterihallituksen kirjastosta kerrottiin, että yrityksen perustajn iän mukaan ei kerätä tietoja, joten tällaisia yrityksiä ei ole mahdollista listata. Yrityksiä ei myöskään tilastoida perustajan iän mukaan.
Virre-palvelun kuulutushaun kautta voi hakea maksutta esim. eilen rekisteröidyt uudet yritykset (valitsemalla rekisteröintilajiksi perustaminen ja antamalla aikaväli–kenttiin päivämäärätiedot). Tämä tieto ei tietysti vielä kerro mitään yrityksen perustajan iästä. Alla linkki palveluun:
https://www.prh.fi/fi/saatiorekisteri/palvelut/virre.html
Russellin omaelämäkerran alkuperäisessä englanninkielisessä laitoksessa kyseisessä kohdassa käytetty ilmaus on triangle-transversal postulate ("-- e.g. the triangle-transversal postulate offers almost insuperable difficulties if one attempts to simplify it by resolving it into a proposition about arbitrary convex surfaces."), eli Wiener kirjoittaa kolmion sivuja leikkaavaa transversaalia käsittelevästä geometrian lauseesta.
Maiju Loukola on luonnehtinut mediasensitiivisyyttä Samuel Weberiä mukaillen näin: mediasensitiivisyyttä voidaan lähestysä tilan, ajan ja liikkeen keskinäisen sidonnaisuuden kautta, jossa samanaikaisesti vaikuttavat yhteen tuovan eron pyrkimys. Median itsessään ajatellaan olevan merkittävä osa itse teosta.
Loukola on julkaissut tutkimuksen Vähän väliä Aalto-yliopiston tutkimussarjassa. Teokseen voi tutustua vapaasti verkossa osoitteessa: https://docplayer.fi/10020066-Maiju-loukola-on-helsinkilainen-taiteilij…
Kirjastot kokoavat vuositilastoja alkuvuodesta, mutta yksittäisen kirjan lainauslukuja ei yleisiin tilastoihin tuoda, koska ne veisivät mielettömästi tilaa. Kysytyssö tapauksessa on kuitenkin mahdollista karkeasti arvioida lainausmääriä tämänhetkisen kysynnän perusteella, joka on tuoreen elokuvan ansiosta tuonut vuonna 2011 julkaistulle kirjalle varausjonon.
HelMet-järjestelmään on tätä kirjaa hankittu suomenkielisenä käännöksenä kaikkiaan 32 kappaletta. Jos oletamme, että ainakin vuoden ajan kirjasta olisi koko ajan varauksia eli niteet eivät makaisi hyllyssä odottamassa lainaajaa, voidaan arvioida, että kutakin nidettä kohtaan voisi syntyä noin 10 lainausta eli todennäköisesti vuoden lainamäärä oli noin 300 kappaletta. Tällaisiin...
Vanhoja Helsingin Sanomia on luettavissa kirjastoissa HS Aikakone -palvelussa ja Ilta-Sanomia mikrofilmeinä Pasilan kirjastossa. Myös Helsingin Sanomat on mikrofilmattu.
Pasilan kirjastossa on käytössä digitaalinen mikrofilmien lukulaite. Laitteella voi skannata mikrofilmattuja lehtiä ja tallentaa tiedostoja pdf- ja jpeg-muodossa muistitikulle. Mikrofilmatuista lehdistä voi ottaa kopioita, joiden hinta on 0,50 €/kpl ja koko A3. Laitteessa ei ole internet-yhteyttä. Lukulaitteen voi varata Varaamosta. Sähköpostitse artikkeleja ei lähetetä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Lehdet_mikrofilmit_tietokoneet(27239)
Viherlaakson kirjastossa on myös käytössä HS Aikakone –palvelu.
Valko-Venäjän nimestä on kysytty ennenkin. Nimen alkuperästä ei ole varmuutta. Yleisimmät teoriat kuitenkin keskittyvät etnisiin ja uskonnollisiin selityksiin nimelle. Valkoisella tarkoitettaisiin esimerkiksi kristinuskoon kääntyneitä slaaveja erotuksena pakanallisista balteista tai alueita, joita tataarit eivät olleet valloittaneet.
Perimätieto on kyllä ilmeisesti joskus väittänyt, että kaikki Valko-Venäjän eläimet olisivat valkoisia ja että alue olisi tavallista pidempiä aikoja lumen peitossa. Tätä teoriaa nimen alkuperästä ei kuitenkaan pidetä todennäköisenä.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-tulee-valko-venajan-nimen?language_…
https://www.kirjastot.fi/kysy/valko-venaja-sanan-historia-ja?language_c…
https://en.wikipedia...
Kävin läpi Helmet-kirjaston luetteloa sekä Helsingin sanomien arkistoja. Tässä joitakin tekemiäni löytöjä.
Englannin kielestä käännetty John Hirstin "Euroopan lyhin historia" (Kustantamo S&S, 2017) olisi tosiaan tuore käännöskirja, jota on kehuttu paljon mediassa. Mutta en löytänyt Hesarin arkistosta kirjan arvioita:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2277876?lang=fin
Saksasta käännetty Philipp Therin "Euroopan historia vuodesta 1989" (Vastapaino, 2019) keskittyy Euroopan tuoreempaan historiaan, mutta tästäkään ei löytynyt Hesarin arviota:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2393393?lang=fin
Norjasta käännetty Karsten Alnæsin neliosainen "Euroopan historia" (Otava, 2004-2007) on arvostettu teossarja,...
Alle 18-vuotias henkilö on alaikäinen.
Lapsi tarkoittaa ihmistä syntymästä murrosikään.
Lakikielessä lapsi määritellään usein alle 18-vuotiaaksi. Esim. Suomen lastensuojelulaki pitää lapsena alle 18-vuotiasta. Laki nuorista työntekijöistä määrittelee nuoreksi työntekijäksi 14-18-vuotiaan.
Iästä riippumatta lapsi-sanaa käytetään ihmisen jälkeläisestä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lapsi
Hei!
Löysin adoptioperheet.fi -sivulta Juuret -oppaan
https://adoptioperheet.fi/wp-content/uploads/2019/08/sivut_fin_adoptiop…
Oppaan mukaan (sivu 16) kannattaa ottaa yhtettä adoption hoitaneeseen järjestoon tai syntymäkunnan sosiaalitoimeen, jos adoptio on hoidettu sitä kautta. Adoptioasiakirjoja säilytetään ainakin Pelastakaa lapset ry:n arkistossa vähintään 100 vuotta.
Tapa varmaan liittyy keittosuolaliuoksen eli fysiologisen suolaliuoksen valmistamiseen. Liuoksen lääketieteellisen käyttö aloitettiin jo 1831 tienoilla. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fysiologinen_suolaliuos
Tampereen yliopistollisen sairaalan sivuilla neuvotaan, miten sitä voi valmistaa itse. https://www.tays.fi/fi-FI/Ohjeet/Potilasohjeet/Syopataudit/Keittosuolataitosten_kaytto_artyneella_s(13649)
Ruotsin paperiteollisuuden kehityksestä löytyy hyviä tilastoja Ruotsin metsäteollisuuden sivulta (kieli englanti). Sieltä löytyy myös ladattava pdf-tiedosto, jossa on useita kaavioita Ruotsin metsä- ja paperiteollisuuden kehityksestä 1980-2020-luvuilla. (Latauslinkki löytyy tältä metsäteollisuuden nettisivulta, jos tuo suora linkki ei toimi.) Tiedoston tilastojen mukaan esimerkiksi paperi- ja kartonkitehtaiden määrä on vähentynyt Ruotsissa 2000-2020 kymmenellä (2000 tehtaita oli 48, 2020 enää 38). Tuotantokapasiteetti ei kuitenkaan ole pienentynyt, vaan yksittäisten tehtaiden kapasiteettia on nostettu.
Saman luvun antaa myös Statistan tilasto: tehtaita on enää 38, kun niitä vuonna 2000 oli 48.
Cepin (...
Ehkäpä tätä kysymystä voisi lähestyä eläinten kokemusmaailman kautta ja yrittää selvittää, millainen on eläinten tietoisuus - ja varsinkin niiden tietoisuus itsestään. Esimerkiksi Jussi Viitala ja Helena Telkänranta ovat kirjoittaneet kiintoisia populaaritieteellistä kirjoja, jotka valaisevat ihmisen ja eläinten tietoisuuden samankaltaisuuksia ja eroja.
Helena Telkänranta, Millaista on olla eläin?
Jussi Viitala, Älykäs eläin
Frans de Waal, Olemmeko riittävän älykkäät tunnistamaan, miten älykkäitä eläimet ovat?
