Kallion kirjaston lasten- ja nuortenosaston henkilökunta suosittelee luokallesi luettavaksi näitä kirjoja, joissa on kohtuullisen vähän tekstiä:
Colfer: Tohtori Anna-Liisa (Anna-Liisa keksii omintakeisen keinon, jolla äiti-psykiatrin potilaat saadaan jälleen iloisiksi)
Colfer: Legenda Pottu-Mäkisestä (sitkeiden huhujen mukaan kirjastonhoitajalla on tiskin alla perunapyssy, jolla hän ampuu huonosti käyttäytyviä lapsia)
Colfer: Legenda Kapteeni Korpin hampaista (isoveli pelottelee pikkuveljeä hurjalla tarinalla merirosvosta)
Gutman: mikä tahansa Kahjo kouluni -sarjan kirja, esim. Tyrmäävä terkkari tai Kaistapäistä kemiaa (koulun opettajat ovat toinen toistaan omituisempia)
Hulkko: Geoetsivät ja rahakäärön arvoitus (nelosluokkalainen...
Kun kirjahaun tuloslistasta avaa napsauttamalla tietyn teoksen täydet tiedot, voi Kappaleet-sanan vierestä valita kohdan "näytä vain saatavilla olevat".
Kappaleet-otsakkeen alla näkyvät teoksen kirjastoihin sijoitetut niteet, ja niteiden luokka-sarakkeessa näkyy jos teos on pikalaina-hyllyssä (BESTSELLER). Bestseller-hyllyssä olevia ei voi varata, niiden laina-aika on 2 viikkoa ja ne voi palauttaa mihin tahansa kirjastoon.
Kaivattu kirja saattaisi olla norjalaisen Erlend Loen Supernaiivi.
"Siitä on pitkä aika, kun olen viimeksi ajatellut palloja. Olen iloinen, että se ajatus juolahti nyt mieleeni. Juuri sellaisia asioita minun pitäisikin ajatella. Niin sitä pitää. Nyt minun vain täytyy löytää pallo. Miten pallo valitaan?"
"Maailma on täynnä palloja. Niitä käytetään jatkuvasti. Leikeissä ja peleissä ja varmaan muissakin jutuissa. On vain löydettävä se oikea."
Tähän kysymykseen ei todennäköisesti löydy vastausta mistään yhdestä lähteestä vaan voi joutua tutkimaan useita. Ilmatieteen laitoksen asiantuntijat lupasivat ottaa asian selvitettäväksi mutta ilmoittivat että aikaa voi kulua enemmänkin näin kesälomakaudella.
Vuoden 1954 Kuka kukin on -aikalaiskirjassa on Tahvo Nikolai eli Niko Oksasesta pieni artikkeli. Se on luettavissa myös verkossa:
http://runeberg.org/kuka/1954/0594.html
Kirjastojen tietokanta Melindan kautta löytyy luetteloa hänen tuotannostaan:
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/T26MPR4K64D38SD2TAXBV1IBKCVESXAJH…
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen varastosta löytyy kirjoja, joita hän on kirjoittanut tai joita hän on ollut toimittamassa:
- Suomen kansakoulun työtä sanoin ja kuvin / toimituskunta L. Arvi P. Poijärvi .. [et al.] ; toimittaja Niko Oksanen ; [kirjoittajat A. Salmela .. et al.]
- Suomen suvun kirja / toimittaneet Helvi Katajavuori, Kerttu Mustonen, Niko Oksanen
- JOULUN ILOSANOMA / NIKO OKSANEN
- Nyt lähdemme ulos...
Helmet-haussa on ollut palvelinhäiriö, joka on aiheuttanut virheellisiä tietoja hakutuloksiin.
Martti Anhavan Siperia opettaa : kirjoituksia (Otava, 2018) löytyy Helmetistä perinteisellä haulla, johon on linkki nykyisen hakulaatikon alapuolella. Teosta on Helmet-kirjastojen kokoelmissa 26 kappaletta.
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin?/Xsiperia+opettaa&searchscope=9&SORT=D/Xsiperia+opettaa&searchscope=9&SORT=D&SUBKEY=siperia+opettaa/1%2C8%2C8%2CB/frameset&FF=Xsiperia+opettaa&searchscope=9&SORT=D&1%2C1%2C
Pahoittelen Helmetin häiriöstä aiheutunutta haittaa.
Helmetissä ilmestyvän halutuimmat-listan laatija kertoi seuraavaa: Helmetin tietokannasta suoraan tämän tutkiminen on teknisesti tällä hetkellä mahdotonta, koska haku on liian laaja. Tämä on hankala kysymys, asiaahan voi lähestyä hyvin monella tapaa. Itse olen lähestynyt niin, että olen laskeskellut teosten varausjonoja + nidemääriä jollain tietyllä hetkellä, jolloin huipputeokset ylittävät 3000 varauksen/asiakkaan rajan ja tällöin nyt ilmestynyt Hotakaisen Kimi -teos on kaikkien aikojen pisimmän jonon kerännyt nimeke.
Tuntematon Kimi Räikkönen, Jussi Valtosen He eivät tiedä mitä tekevät ja Sofi Oksasen Kun kyyhkyset katosivat on nähdäkseni top-3 jonon pituuden mukaan.
Helmetin halutuimmat löytyvät täältä,...
Tässä joitakin suosituksia.
Niina Hakalahti kirjoittaa kiinnostavia ja sujuvia romaaneja ihmiselämän ja ihmisten välisten suhteiden kiemuroista (esim. Sydänystävä, Aavasaksa). Hakalahti on kirjoittanut myös viihteellisempää romaanisarjaa nimellä Amanda Vaara (Pientä fiksausta vailla, Yösähköä).
Kirjailija Pauliina Vanhatalon "toinen minä" on Veera Vaahtera, jonka nimissä hän on kirjoittanut viisi viihderomaania. Niistä ensimmäinen on nimeltään Onnellisesti eksyksissä, mutta kirjat ovat itsenäisiä, joten lukujärjestyksellä ei ole väliä.
Pirjo Rissasella on laaja tuotanto, ja hänet tunnetaan sekä sujuvasta kielestä että uskottavasta ihmiskuvauksesta. Rissaselta voisi kokeilla vaikka teoksia Paju pieni tai Sun ystäväsi armaasi....
Slangikäytössä termillä "säätö" on yleensä kaksi merkitystä (muitakin voi toki olla, kukaan ei hallitse slangitermistöjä): (1) vähättelevä nimitys sähläävälle, lyhytaikaiselle tai tilapäiselle toiminnalle, myös ihmissuhteelle ja (2) huumekauppa. Uskoakseni käyttö sukupuolisen kanssakäymisen tarkoituksessa ei ole kovinkaan yleistä, mutta termillä saatetaan hyvin kuvata seurustelua, jota ei oteta kovin vakavasti. Tässä tapauksessa termi ei ole välttämättä sinänsä kielteinen, kuten sähläämisen yhteydessä, vaan kuvastaa enemmän ei-vakavaa asennetta tyyliin "Mulla oli sen gimman kanssa pientä säätöä".
Heikki Poroila
Kyseessä on varmaankin Herostratos-niminen mies, joka sytytti Efesoksen Artemiin temppelin tuleen vuonna 356 eaa hankkiakseen itselleen ikuisen maineen. Efesoksen Artemiin temppeli oli kuuluisa loisteliaisuudestaan. Efesoslaiset päättivät olla koskaan mainitsematta tuhopolttajan nimeä. Se kuitenkin säilyi Theopompoksen historiateoksen välityksellä. Temppeli rakennettiin uudelleen ja uudesta temppelistä tuli yksi antiikin seitsemästä ihmeestä. Nämä tiedot löytyvät teoksesta Castren Paavo - Pietilä-Castren Leena, Antiikin käsikirja.
Kirjastot kokoavat vuositilastoja alkuvuodesta, mutta yksittäisen kirjan lainauslukuja ei yleisiin tilastoihin tuoda, koska ne veisivät mielettömästi tilaa. Kysytyssö tapauksessa on kuitenkin mahdollista karkeasti arvioida lainausmääriä tämänhetkisen kysynnän perusteella, joka on tuoreen elokuvan ansiosta tuonut vuonna 2011 julkaistulle kirjalle varausjonon.
HelMet-järjestelmään on tätä kirjaa hankittu suomenkielisenä käännöksenä kaikkiaan 32 kappaletta. Jos oletamme, että ainakin vuoden ajan kirjasta olisi koko ajan varauksia eli niteet eivät makaisi hyllyssä odottamassa lainaajaa, voidaan arvioida, että kutakin nidettä kohtaan voisi syntyä noin 10 lainausta eli todennäköisesti vuoden lainamäärä oli noin 300 kappaletta. Tällaisiin...
Lähes kaikissa HelMet-alueen kirjastoissa voi skannata omia dokumentteja sähköpostiin. Skannausmahdollisuuden voi tarkistaa seuraavasti: Helmet.fi -sivustolta valitaan "Kirjastot ja palvelut", jonka jälkeen klikataan kohtaa "Valitse palvelu". Tämän jälkeen avautuvasta valikosta voi valita "Skannerit". Kirjaston henkilökunta opastaa tarvittaessa.
Koulujen, päiväkotien ja muiden laitosten Helmet-kirjastokortit eivät ole kaupunkikohtaisia, vaan niitä voi käyttää samalla tavoin missä tahansa pääkaupunkiseudun yleisessä kirjastossa kuin henkilökohtaisia Helmet-korttejakin.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Hämndrulle sanan synonyymi voisi olla Ruotsin Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitoksen mukaaan hämndfilm eli suoraan suomennettuna se olisi kostoelokuva, joka taas on yksi toimintaelokuvien alalajeista.
Hei,
avataan hieman ensin termistöä. Kauppatase kuvaa ulkomaisen tavarakaupan tasapainoa. Sen ollessa alijäämäinen menoja ulkomaille on enemmän kuin tuloja ulkomailta. Taloudellista toimintaa ulkomaille kuvaa laajemmin vaihtotase, jonka yhtenä osana kauppatase on. Pelkkä kauppataseen alijäämä ei siis tarkoita automaattisesti, että koko ulkomaankauppa olisi alijäämäinen.
Mikäli valtion tulot eivät riitä kattamaan sen menoja, jäljelle jäävä osuus katetaan velalla, jonka määrän määrittelee eduskunta. Valtionvelkaa mitataan euromääräisesti, mutta myös suhteessa bruttokansantuotteeseen. Velka voi siis saman aikaisesti euromääräisesti kasvaa, mutta laskea suhteessa BKT:een
Ulkomaankaupan ylijäämä kasvattaa myös valtion käytettävissä...
Tervehdys Hämeenlinnan kirjastosta,
Kyseistä nuottia ei valitettavasti löydy meidän omista kokoelmistamme.
Nuotti löytyy Itä-Suomen alueen Vaara-kirjastoista: https://finna.fi/Record/vaarakirjastot.11120012
Jos haluat, voit tehdä nuotista kaukolainapyynnön verkossa: https://www.vanamokirjastot.fi/kaukolainat?culture=fi
Nuotti löytyy myös verkosta IMSLP-palvelusta (Petrucci music library) osoitteesta:
http://ks.petruccimusiclibrary.org/files/imglnks/usimg/3/36/IMSLP555990…
Huudahduksilla harvoin on mitään aivan yksiselitteistä merkitystä, vaan niiden sisältö on tilannekohtaista ja tulkittavissa kontekstistaan. Niin tässäkin tapauksessa. Herodeksen hoo vastaa varmaan parhaiten nykysuomen huudahdusta oi.
Kirkes-kirjastoissa kaukolainojen myöhästymismaksut ovat samat kuin omasta kokoelmasta lainattujenkin. Alla linkki sivulle, josta maksut löytyvät:
https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle
Kävin läpi Helmet-kirjaston luetteloa sekä Helsingin sanomien arkistoja. Tässä joitakin tekemiäni löytöjä.
Englannin kielestä käännetty John Hirstin "Euroopan lyhin historia" (Kustantamo S&S, 2017) olisi tosiaan tuore käännöskirja, jota on kehuttu paljon mediassa. Mutta en löytänyt Hesarin arkistosta kirjan arvioita:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2277876?lang=fin
Saksasta käännetty Philipp Therin "Euroopan historia vuodesta 1989" (Vastapaino, 2019) keskittyy Euroopan tuoreempaan historiaan, mutta tästäkään ei löytynyt Hesarin arviota:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2393393?lang=fin
Norjasta käännetty Karsten Alnæsin neliosainen "Euroopan historia" (Otava, 2004-2007) on arvostettu teossarja,...
Tapa varmaan liittyy keittosuolaliuoksen eli fysiologisen suolaliuoksen valmistamiseen. Liuoksen lääketieteellisen käyttö aloitettiin jo 1831 tienoilla. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fysiologinen_suolaliuos
Tampereen yliopistollisen sairaalan sivuilla neuvotaan, miten sitä voi valmistaa itse. https://www.tays.fi/fi-FI/Ohjeet/Potilasohjeet/Syopataudit/Keittosuolataitosten_kaytto_artyneella_s(13649)
