Elena Madyn Body jumper -kirjasarjan ensimmäistä osaa Vaihdokas kuvaillaan näin:
"Vaihdokas on tarina ulkokuoren alle haudatusta salaisuudesta. Päähenkilö on nuoren naisen mieli, aave elämästä joka päättyi liian varhain."
Kirjan esittely Helmet-sivuilla:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789510413111&qtype=b
Sarjan toisen osan nimi on Varjo ja kolmannen Varjelija. Voisiko tämä olla muistamasi kirja?
Kuvauksesi sopisi Hans Killianin teokseen Voittojen varjossa : kirurgina itärintamalla : 1941-1943 (WSOY, 1966, Im Schatten der Siege, suom. Markku Kahri).
Voisikohan olla kyseessä vuoden 1907 suuronnettomuus Oulunsalon Varjakassa, jolloin 20 naista hukkui. Purjevene oli Helmi-hinaajan perässä, kun hinausköysi tarttui mastoihin ja kaatoi purjeveneen.
Tapahtumasta tehty: Surulaulu tapaturmasta, joka tapahtui Warjakan retillä 18. pnä Lokakuuta 1907 ja jossa hukkui 20 henkeä löytyy digitoituna täältä: https://digi.kirjastot.fi/items/show/120916
Lisätietoa tapahtumasta löytyy seuraavista verkkoartikkeleista:
http://kirjastolinkit.ouka.fi/kaleva/loka05/3632132.xml
http://www.kaltio.fi/vanha-arkisto/news/25/40/Monien-tarinoiden-Varjakk…
https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/traaginen-hukkumisturma-ei-unohdu/40…
Voisit kokeilla Mozilla Thunderbirdia (jonka saa myös suomeksi), Opera mailia tai Windows mailia. Ne ovat hyviä vaihtoehtoja Outlookille, joka on monelle toimistotöistä tuttu ohjelma. https://kotimikro.fi/internet/sahkoposti/5-ilmaista-bittiposteljoonia
Yahoo.com ja Luukku.com ovat myös suosittuja. Viitatun sivuston posteista Suomi24 on lopettanut toimintansa tänä vuonna http://www.apua.fi/linkit/sahkopostit.html
Uudempiakin tulokkaita voisi kokeille esim. Posti24 saattaisi olla hyvä sinun tarpeisiisi. https://posti24.fi/
Hei!
Kyseessä on varmaan Kaija Österlundin Risto-sarja:
Riston retki kivikauteen
Risto saapuu rautakauteen
Risto pronssikaudessa
Risto ja viikingit.
Kirjat ovat varattavissa Vaski-verkkokirjastosta.
Satu on Leena Erkkilän Kengät. Se on ilmestynyt hänen satukirjassaan Unnukaiset, jonka ensimmäinen painos on vuodelta 1972, toinen vuodelta 1973, ja kolmas vuodelta 1981. Se on ilmestynyt myös Kalevi Kalemaan toimittamassa satukirjassa Valkea lintu: satuja rauhasta (1983).
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skeng%C3%A4t%20erkkil%C3%A4__Ff%3Afacetgenre%3Asadut%3Asadut%3Asadut%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista kirjavarastosta Pasilan kirjastosta ja Unnukainen myös Itäkeskuksen kirjastosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skeng%C3%A4t%20erkkil%C3%A4__Ff%3Afacetgenre%3Asadut%3Asadut%3Asadut%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=...
Sellaista ei voi suositella. Varsinkaan jos ohjelma on ollut hyvin suosittu tai yleisesti tunnettu.
Tekijänoikeuslaki sanoo näin:"Tekijänoikeus on voimassa tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Valokuvien suoja-aika riippuu valokuvasta. Jos valokuva yltää teostasoon, toisin sanoen on omaperäinen ja itsenäinen, sen suoja-aika on voimassa tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Muiden valokuvien suoja-aika on lyhyempi. Tällaisten ns. tavallisten valokuvien suoja-aika on voimassa 50 vuotta kuvan ottamisvuodesta. "
https://www.kopiosto.fi/kopiosto/tekijanoikeustietoa/tekijanoikeuden-abc/
Sanoja ei sinäänsä voi omistaa, mutta nimetyn teoksen voi. https://www.kielikello.fi/-/voiko-sanoja-...
Hei,
avataan hieman ensin termistöä. Kauppatase kuvaa ulkomaisen tavarakaupan tasapainoa. Sen ollessa alijäämäinen menoja ulkomaille on enemmän kuin tuloja ulkomailta. Taloudellista toimintaa ulkomaille kuvaa laajemmin vaihtotase, jonka yhtenä osana kauppatase on. Pelkkä kauppataseen alijäämä ei siis tarkoita automaattisesti, että koko ulkomaankauppa olisi alijäämäinen.
Mikäli valtion tulot eivät riitä kattamaan sen menoja, jäljelle jäävä osuus katetaan velalla, jonka määrän määrittelee eduskunta. Valtionvelkaa mitataan euromääräisesti, mutta myös suhteessa bruttokansantuotteeseen. Velka voi siis saman aikaisesti euromääräisesti kasvaa, mutta laskea suhteessa BKT:een
Ulkomaankaupan ylijäämä kasvattaa myös valtion käytettävissä...
Tämä lehti on vain Kansalliskirjastossa ja muutamissa yliopistokirjastoissa. Tiedot löytyvät hakupalvelu Finnasta:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B0%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%221%2FJournal%2FJournal%2F%22&join=AND&bool0%5B0%5D=AND&lookfor0%5B0%5D=Psykoanalyyttinen+Psykoterapia&type0%5B0%5D=Title
Kansalliskirjaston lehden voi pyytää lukusalikäyttöön:
https://www.kansalliskirjasto.fi/
Verkosta lehden kansi ja sisällysluettelo löytyvät, mutta itse artikkelia ei:
https://asiakas.kotisivukone.com/files/terapiayhdistys.auttaa.fi/tiedostot/Psykoanalyyttinen_psykoterapia_nro_11_2015.pdf
Osaan Johannes Brahmsin Unkarilaisista tansseista [teosluettelonumero WoO1] on saatavissa kirjastosta tällainen painos, jossa on melodianuotti ja sointumerkit.
Nuottiviitteet Outi-kirjastojen tietokannassa. Näissä on osat 1 ja 4 (sekä 6).
Kansallisen Finna-tietokannan mukaan myös Unkarilainen tanssi numero 5 olisi kokoelmissa, mutta koska tätä tietoa ei löydy Outi-haulla, kannattaa kysyä suoraan Raahen kirjastosta.
Linkki Raahen kaupunginkirjaston yhteystietoihin.
Valko-Venäjän nimestä on kysytty ennenkin. Nimen alkuperästä ei ole varmuutta. Yleisimmät teoriat kuitenkin keskittyvät etnisiin ja uskonnollisiin selityksiin nimelle. Valkoisella tarkoitettaisiin esimerkiksi kristinuskoon kääntyneitä slaaveja erotuksena pakanallisista balteista tai alueita, joita tataarit eivät olleet valloittaneet.
Perimätieto on kyllä ilmeisesti joskus väittänyt, että kaikki Valko-Venäjän eläimet olisivat valkoisia ja että alue olisi tavallista pidempiä aikoja lumen peitossa. Tätä teoriaa nimen alkuperästä ei kuitenkaan pidetä todennäköisenä.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-tulee-valko-venajan-nimen?language_…
https://www.kirjastot.fi/kysy/valko-venaja-sanan-historia-ja?language_c…
https://en.wikipedia...
Kirkes-kirjastoissa kaukolainojen myöhästymismaksut ovat samat kuin omasta kokoelmasta lainattujenkin. Alla linkki sivulle, josta maksut löytyvät:
https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle
Kirjasammossa Voitto Voipion vuonna 1945 ilmestynyttä pienoisromaania Vaara ohi kuvataan näin:
"Tässä pienoisromaanissa tekijä kertoo herkästi rakkauden heräämisestä ja sen aiheuttamista omantunnon ristiriidoista ja ahdistuksista. Päähenkilö kokee voimakkaan hengellisen heräämisen ja pääsee voitolle taistelussa kiusaajaa vastaan. Kirja on elävästi kirjoitettu ja sitä lukee herpaantumattomalla mielenkiinnolla. Taustana on viime aikoina keskellä kansamme kovia koettelemuksia alkunsa saaneet väkevät herätykset."
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_53684
Herttoniemen kartano ympäristöineen on toiminut monen kotimaisen elokuvan näyttämönä.
Tunnetuimpia näistä lienevät muun muassa "Kulkurin valssi" sekä "Katariina ja Munkkiniemen kreivi", monia muita klassikoita unohtamatta.
Lisätietoja löytyy esimerkiksi Herttoniemen kartanomuseon sivuilta.
Myös elokuvahistorioitsija Jari Sedergrenin blogikirjoituksessa on käsitelty Herttoniemeä näytelmäelokuvissa vuosina 1920-1970.
Hei
Löysin OntarioTech Universityn sivulta koosteen Hoornweg ja Popen tutkielmasta (https://sites.ontariotechu.ca/sustainabilitytoday/urban-and-energy-systems/Worlds-largest-cities/population-projections/city-population-2100.php). Listan mukaan väkiluku vuonna 2100 olisi Lontoossa 9 560 249, New Yorkissa 30 193 444, Pariisissa 11 862 250 ja Tokyossa 25 630 537.
Tähän kysymykseen voi vastata, että kyllä riittävät, jos niitä syö riittävästi eli suositusten mukaan ainakin puoli kiloa päivässä. Ravitsemusterapeutti Maare Kauppinen kommentoi Apteekki.fi-sivulla, että kasvikunnan tuotteet ovat parhaimmillaan sesonkiaikana (Suomessa siis kesäaikaan), jolloin niiden ravinto-aineet ovat huipussaan. Kauppinen lisää, että "---kasvikunnan tuotteita kannattaa syödä monipuolisesti. Kasviksissa ja marjoissa on vitamiinien lisäksi myös muita terveyteen vaikuttavia aineita, joita kaikkia emme vielä edes tunne eikä näitä aineita voi napata purkista."
Apteekki.fi-sivulla kerrotaan myös näin: "Ruoanvalmistustavalla voi osaltaan vaikuttaa vitamiinien imeytymiseen ja säilyvyyteen. Kotimaiset kasvikset ja hedelmät...
Runon Joulupukin kadonneet silmälasit on kirjoittanut Arvid Lydecken, joka käytti myös kirjailijanimeä Arvily.
Runo on siis julkaisusta Pieni joululipas : runosatuja lapsille (1936), mutta se on luettavissa myös monista muista jouluruno- ja tarinakokoelmista.
https://finna.fi/
https://lastenkirjainstituutti.fi/
Löytämissäni ilmaista sähköpostia koskevissa suosituksissa tarjotaan usein ensimmäisenä juuri joko Gmailia tai Microsoftin Outlookia. Vaihtoehtoja näille kuitenkin on myös olemassa: Taloustaito.fi -sivulla hyviksi havaituiksi sähköpostipalveluiksi mainitaan Tutanota sekä Meiliboxi.fi. Jälkimmäinen on lisäksi täysin kotimainen palveluntarjoaja. Tähän linkittämäni Tutanotan versio on kuitenkin myös suomenkielinen. Jos englanti sujuu, vpnMentor -sivuilla on linkattu muutamia lisävaihtoehtoja. Sivusto itsessään on suomenkielinen, mutta linkit avautuvat englanninkielisille sivuille. Sekä Taloustaito.fi -sivulle että vpnMentoriin on lisäksi kirjoitettu lyhyet arviot kustakin suositellusta sähköpostipalvelusta.
Ylen Digitreeneissä on...
Laulun nuotit löytyvät ainakin sävelmäkokoelmasta Eläköön leikki!: leikkikenttien vanhoja laululeikkejä / Perinneleikit 2015
Kirjassa on nuotteja, sanoituksia ja leikkien ohjeita. Kannattaa tiedustella lähikirjastosta.
