Suomen ruokaviraston sivuilla kerrotaan ravitsemussuosituksista näin: "Ravitsemussuosituksia laaditaan niin maailmanlaajuiseen käyttöön kuin kansallisestikin. Ne perustuvat tutkimuksiin eri ravintoaineiden tarpeesta koko elinkaaren aikana. Lisäksi niissä on otettu huomioon laaja tutkimustieto ravintoaineiden vaikutuksesta sairauksien ehkäisyssä ja terveyden edistämisessä. Ravitsemussuositukset eivät ole pysyvästi samanlaisia, vaan muuttuvat elintapojen ja kansanterveystilanteen muuttuessa sekä uuden tutkimustiedon karttuessa."
Leena Putkonen ja Mari Koistinen toteavat kirjassa Ruokamysteerit, että eri maiden ravitsemussuositukset vaihtelevat maittain melko vähän. Ruokaviraston sivuilla on suomalaisten ravitsemussuositusten lisäksi...
Valkeatlaivat-blogista löytyy tietoa ajankohdan Silja Linen Turun laivaliikenteestä runsaan kuvituksen ja aikataulutietojen kera. Lainaus tekstisisällöstä:
Alkutalvesta 1992 Silja uudisti täydellisesti Turun linjalla liikennöivät m/s Svean ja m/s Wellamon, aina nimiä myöten. Alukset olivat matkaveron hiljentämän talven aikana vuorotellen telakalla, jossa niiden kaikki tilat uusittiin. Uusilla värityksillä ja nimillä Silja halusi kertoa uudesta ajasta. Ensimmäisenä telakalla käynyt m/s Wellamo palasi liikenteeseen maaliskuun alussa ja sai nimekseen m/s Silja Festival ja pääsiäisliikenteeseen m/s Svea palasi m/s Silja Karnevalina.
https://valkeatlaivat.blogspot.com/2020/05/siljan-turun-laivat-ms-svea…
Palvelunestohyökkäyksessä pyritään estämään kohteena olevan verkkopalvelun käyttö. Palvelunestohyökkäykset kohdistuvat organisaatioiden verkkopalveluihin. Verkkopalveluun kohdistetaan niin paljon verkkoliikennettä, että asiakkaat eivät pysty käyttämään verkkopalvelua.
Tietokoneita voidaan kaapata tekemään palvelunestohyökkäystä. Tietokoneen kaappaus tapahtuu usein tietoturva-aukon, ohjelmistovirheen tai puutteellisten turva-asetusten takia. Siksi onkin tärkeätä pitää oman koneen ohjelmat ja tietoturva jatkuvasti ajan tasalla.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskus on laatinut ohjeen, jossa kerrotaan palvelunestohyökkäyksistä ja niiden torjunnasta. Löydät ohjeen tämän linkin kautta https://www....
Juhana von Baghin Radioteatterille ohjaama kuunnelmasarja Tuntematon sotilas - vuoropuhelu Linnan romaanin kanssa (dramatisointi Jussi Moila, 2014) on kuunneltavissa Radio- ja televisioarkiston katselu- ja kuuntelupisteissä.
https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet
https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=Tuntematon+sotilas+-+Vu…
Voit myös esittää Ylelle uusintatoiveen ohjelmasta:
https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Liikenneturva on vastannut samanlaiseen kysymyksiin sivuillaan. Linkki Liikenneturvan vastaukseen
"Voimassa olevan tieliikennelain (729/2018) kyseistä väistämisvelvollisuutta käsittelevä 27 § on muotoiltu seuraavasti:
”Jos pysäkillä oleva linja-auto tiellä, jolla suurin sallittu nopeus on enintään 60 kilometriä tunnissa, osoittaa suuntamerkillä aikovansa lähteä liikkeelle, samalla tai viereisellä ajokaistalla pysäkkiä lähestyvällä ajoneuvolla on väistettävä pysäkiltä lähtevää linja-autoa. Kun pysäkin viereinen ajokaista on pyöräkaista, myös pyöräkaistan viereistä ajokaistaa pysäkkiä lähestyvällä ajoneuvolla on väistettävä pysäkiltä lähtevää linja-autoa.” " Linkki Finlexiin (pykälä näyttää olevan 26)
Eurooppalaiset liikennesäännöt on...
Valitettavasti mistään nimikirjasta ei löytynyt nimeä Axu varsinaisena etunimenä. Teoksen ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” mukaan Axu on lempinimi nimestä Axel. Nimi Axel syntyi Tanskassa 1100-luvun lopulla, kun Absalom nimistä arkkipiispaa alettiin kutsua Axeliksi. Hepreankielinen Absalom tarkoittaa ”rauhan isää". Nimen tankalaisperäinen muunnos levisi muihin Pohjoismaihin, ollen erityisen suosittu Ruotsissa 1800-luvulla Esaias Tegnérin runon ”Axel” (1822) myötä. Suomessa nimen yleisin muoto on Akseli, joskin Suomen ruotsalaisessa almanakassa se on edelleen muodossa Axel.
Pyyhekumin keksijänä pidetään britti Edward Nairnea. Hän esitteli luomuksensa keksintökilpailussa vuonna 1770.
Made up in Britain: Eraser : Edward Nairne 1770
Runo löytyy teoksesta Viisi sarjaa nopeasti virtaavasta elämästä (Arthouse, 1987). Runolla ei ole nimeä, se on teoksen viidennen sarjan kahdeksas säkeistö.
Hei,
Kyseessä taitaa olla Bjørn Sortlandin Silmätyksin (WSOY, 2007). Kannessa olevalla tytöllä ei ole aurinko- tai silmälaseja ja kirjassa matkataan Firenzeen. Kannen värimaailma täsmää ja muutnekin osuu silmäsairautta myöten yksiin kuvailun kanssa. Tässä linkki Kirjasampoon kirjan tietoihin: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aud7ed8fbf-db48-4077-8093-a…
Vladimir Nabokov kirjoitti Lolita-romaaninsa englanniksi (1955). Teos tosin julkaistiin tuolloin Ranskassa.
Lolitan ensimmäinen italiankielinen käännös ilmestyi vuonna 1959. Italiankielistä Lolitaa ei valitettavasti ole Suomen kirjastoissa. Kansainvälisen kirjastotietokannan mukaan lähimmät kirjastot, jossa teos on, sijaitsevat Saksassa.
https://www.britannica.com/biography/Vladimir-Nabokov
https://www.britannica.com/topic/Lolita-novel
https://www.worldcat.org/
https://thenabokovian.org/Works/Bibliography_Of_VN
Vain kahden euron erikoisrahat ovat laillisia maksuvälineitä koko euroalueella.
Kukin eurojärjestelmän jäsenvaltio voi laskea liikkeeseen kaksi kertaa vuodessa 2 euron erikoisrahan (muistorahan). 2 euron erikoisrahojen lisäksi jokainen jäsenmaa voi laskea liikkeeseen keräilykolikoita (juhlarahoja), joiden arvo ei saa olla sama kuin eurokolikkosarjaan kuuluvien kolikoiden arvo. Keräilykolikot ovat käypiä maksuvälineitä vain siinä maassa, jossa ne on laskettu liikkeeseen.
Vain vuonna 2019 julkaistu 2 euron Asterix-erikoisraha on käypä kolikko kaikissa euromaissa. Muut ranskalaiset Asterix-eurokolikot ovat laillisia maksuvälineitä vain Ranskassa.
Lähteet:
Eurokolikot (suomenpankki.fi)
Astérix - Euros or et argent (...
Tein kuvalla Google kuvahaun ,mutta en saanut varmaa tulosta. Saisitko toukasta tarkemman kuvan? Kokeile sen jälkeen tehdä kuvahaku. Ohjeet löydät täältä: Kuvalla hakeminen Googlesta - Tietokone - Verkkohaku Ohjeet Nyt keväällä varsinkin vanhossa taloissa ryömii esiin kaikenlaista, eikä toukka välttämättä ole huolestuttava tuholainen, mutta voi toki ollakin.
Kyllä on. Näet sijaintitiedot Helmet-verkkokirjastosta osoitteessa https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1600417?sid=4715643132Hesaria voit käydä lukemassa kirjastossa, mutta sitä ei yleensä saa kotilainaan. Lisäksi Helsingin Sanomat kuuluu e-lehtenä Helmet-kirjaston ePress-palveluun: E-kirjasto | helmet.fi (finna.fi)
Runoa ei löytynyt Kalliota käsittelevästä kirjallisuudesta. Runo on voinut säilyä jossakin arkistossa tai sukulaisten hallussa. Asiaa voisi tiedustella esimerkiksi Kansallisarkistosta tai Keskustan ja maaseudun arkistosta, https://keskusta.fi/yhteystiedot/keskustan-ja-maaseudun-arkisto/Paavo Pihlajamaasta löytyi sangen vähän tietoa. Vanhoista sanomalehdistä löytyy muutamia uutisia, joissa hänet mainitaan, mutta mahdollinen kuolinilmoitus osunee vuodelle, jonka digitoidut sanomalehdet eivät ole vapaasti saatavilla.Löytämäni Kuhmon sotatapahtumat eivät suoranaisesti selitä Pihlajamaan kaatumista. Lisää tietoa Kuhmon sotatapahtumista on seuraavissa teoksissa:Kuoleman kujanjuoksu-Talvisota Kuhmon rintamalla, Väinö Mononen, Alfamer Oy. ISBN 952...
Mainitsemasi Tuuti ja punaiset kengät (WSOY, 1975) on painettu Porvoossa WSOY:n kirjapainossa. Otin yhteyttä suoraan kirjapaino Bookwell Oy:hyn, joka nykyään omistaa kyseisen kirjapainon ja painaa kirjoja edelleen. Kyseisen kirjapainon historiasta lisää täällä: http://www.bookwell.fi/Historia. Bookwell Oy:stä vastattiin, että kyseinen pelti on offsetpainatuksessa käytettävä painopelti. Jokaiselle työlle oli oma painopeltinsä ja eri painokoneilla oli erikokoisia painopeltejä. Perinteisestä kohopainatusmenetelmästä siirryttiin offsetmenetelmään, jossa painopeltejä käytettiin 70-luvun alusta alkaen.Painopeltejä ei voida käyttää uudelleen, joten ne poistettiin metallinkierrätykseen. Painopellissä on myös alumiinia. Koska painopeltiä tuli...
Tähän kysymykseen voi vastata, että kyllä riittävät, jos niitä syö riittävästi eli suositusten mukaan ainakin puoli kiloa päivässä. Ravitsemusterapeutti Maare Kauppinen kommentoi Apteekki.fi-sivulla, että kasvikunnan tuotteet ovat parhaimmillaan sesonkiaikana (Suomessa siis kesäaikaan), jolloin niiden ravinto-aineet ovat huipussaan. Kauppinen lisää, että "---kasvikunnan tuotteita kannattaa syödä monipuolisesti. Kasviksissa ja marjoissa on vitamiinien lisäksi myös muita terveyteen vaikuttavia aineita, joita kaikkia emme vielä edes tunne eikä näitä aineita voi napata purkista."
Apteekki.fi-sivulla kerrotaan myös näin: "Ruoanvalmistustavalla voi osaltaan vaikuttaa vitamiinien imeytymiseen ja säilyvyyteen. Kotimaiset kasvikset ja hedelmät...
Runon Joulupukin kadonneet silmälasit on kirjoittanut Arvid Lydecken, joka käytti myös kirjailijanimeä Arvily.
Runo on siis julkaisusta Pieni joululipas : runosatuja lapsille (1936), mutta se on luettavissa myös monista muista jouluruno- ja tarinakokoelmista.
https://finna.fi/
https://lastenkirjainstituutti.fi/
Löytämissäni ilmaista sähköpostia koskevissa suosituksissa tarjotaan usein ensimmäisenä juuri joko Gmailia tai Microsoftin Outlookia. Vaihtoehtoja näille kuitenkin on myös olemassa: Taloustaito.fi -sivulla hyviksi havaituiksi sähköpostipalveluiksi mainitaan Tutanota sekä Meiliboxi.fi. Jälkimmäinen on lisäksi täysin kotimainen palveluntarjoaja. Tähän linkittämäni Tutanotan versio on kuitenkin myös suomenkielinen. Jos englanti sujuu, vpnMentor -sivuilla on linkattu muutamia lisävaihtoehtoja. Sivusto itsessään on suomenkielinen, mutta linkit avautuvat englanninkielisille sivuille. Sekä Taloustaito.fi -sivulle että vpnMentoriin on lisäksi kirjoitettu lyhyet arviot kustakin suositellusta sähköpostipalvelusta.
Ylen Digitreeneissä on...
Laulun nuotit löytyvät ainakin sävelmäkokoelmasta Eläköön leikki!: leikkikenttien vanhoja laululeikkejä / Perinneleikit 2015
Kirjassa on nuotteja, sanoituksia ja leikkien ohjeita. Kannattaa tiedustella lähikirjastosta.
