Suomen ensimmäinen kissanäyttely järjestettiin Galerie Hörhammerissa Iso Roobertinkadulla Helsingissä huhtikuun alussa 1961.
"Huhtikuun ensimmäisenä lauantaina vuonna 1961 moni Helsingin Iso Roobertinkadulla kulkeva hieraisee silmiään. Seuraavan kolmen päivän ajan Galerie Hörhammerissa ei esitelläkään taidetta, vaan näytillä on jotain paljon pehmeämpää ja karvaisempaa. Sisätiloissa häkit alkavat olla valmiina, ja jostain kuuluu maukaisu. Tätä suomalaiset rotukissaharrastajat ovat odottaneet, tätä he ovat valmistelleet ja täällä he nyt ovat. Kun kello on 13, voi Suomen ensimmäinen kansainvälinen kissanäyttely alkaa!"
Minna Keinänen & Harri Nyman, Kissojen Suomi : katit historian poluilla. SKS, 2012
Alla olevista linkeistä näet mitä suomenkielisiä kirjoja aiheesta löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Voit kysyä näitä kirjastosta. Lisääkin löytyy muilla kielillä.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1004271__Spokemon__Ff%3Afa…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1004271__Spokemon__Ff%3Afa…
Vuosikirjan (toimittaja: Lauri Leppänen,
Helsingin pitäjän kotiseutu- ja museoyhdistys) artikkeli on vuosikirjan sivuilla 28-30. Siinä on myös tällainen maininta: Lyhennelmä Ursula Pohjolan-Pirhosen kirjoituksesta.
Tampereen kaupunginkirjaston valikoimaan kuuluu satakunta albaniankielistä lastenkirjaa, sekä kuvakirjoja että lasten romaaneja. Osassa kuvakirjoja on toisena kielenä englanti. Lisäksi löytyy muutama albaniankielinen aapinen. Kirjoja on tällä hetkellä hyllyssä lähinnä pääkirjasto Metsossa ja Hervannan kirjastossa, mutta varaamalla niitä saa maksutta haluamaansa toimipisteeseen.
Albanian lisäksi löytyy lastenkirjallisuutta seuraavilla kielillä: amhara, arabia, bengali, bosnia, bulgaria, englanti, espanja, esperanto, farsi, hindi, hollanti, iiri, islanti, italia, japani, kalaallisut, karjala, katalaani, kiina, korea, kreikka, kroatia, kurdi, latina, liettua, makedonia, norja, pastu, portugali, puola, ranska, romania (moldavia), ruotsi,...
Patentti- ja rekisterihallituksen kirjastosta kerrottiin, että yrityksen perustajn iän mukaan ei kerätä tietoja, joten tällaisia yrityksiä ei ole mahdollista listata. Yrityksiä ei myöskään tilastoida perustajan iän mukaan.
Virre-palvelun kuulutushaun kautta voi hakea maksutta esim. eilen rekisteröidyt uudet yritykset (valitsemalla rekisteröintilajiksi perustaminen ja antamalla aikaväli–kenttiin päivämäärätiedot). Tämä tieto ei tietysti vielä kerro mitään yrityksen perustajan iästä. Alla linkki palveluun:
https://www.prh.fi/fi/saatiorekisteri/palvelut/virre.html
Ilmoita kadonneesta kortista mahdollisimman pian mihin tahansa Helmet-kirjastoon. Sen jälkeen, kun korttisi on merkitty kadonneeksi, et ole enää vastuussa, mikäli korttia on käytetty väärin.
Uuden kortin saat odottaessa kirjastossa käydessäsi. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelmatilanteet(953)
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_kayttosaannot(37540)
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kommunismista inspiraationsa saaneita aforismeja löytyy usealtakin kotimaiselta kirjoittajalta, mutta kysymyksessä esitettyä mietettä ei valitettavasti seulaani jäänyt. Tutkailin ehdotettuja Paasilinnaa, Parosta ja Haavikkoa, mutta myös Matti Kurjensaarta, Arvo Saloa, Jouko Tyyriä, Oiva Paloheimoa ja lukuisia muita, unohtamatta mainiota antologiaa Suomalaisen aforismiviisauden kultainen kirja, mutta eipä vain tärpännyt. Ehkäpä aktiivisten lukijoidemme joukosta löytyisi joku, joka tämän ajatelman tunnistaa...
Vuonna 1930 ilmestyneestä Valistuksen Alakansakoulun aapisesta löytyy runo "Kaksi kalamiestä", joka saattaisi hyvinkin olla äitinne loruttelun lähde. Nimimerkin I. H. (mitä luultavimmin Immi Hellén) runo oli poimittu kirjaan Walistuksen lasten lehdestä, jossa se oli julkaistu lokakuussa 1927.
Runo alkaa: Erkki ja Merkki / lähtivät kalaan / aamulla varhain / toisilta salaa.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/976544?page=4
Maiju Loukola on luonnehtinut mediasensitiivisyyttä Samuel Weberiä mukaillen näin: mediasensitiivisyyttä voidaan lähestysä tilan, ajan ja liikkeen keskinäisen sidonnaisuuden kautta, jossa samanaikaisesti vaikuttavat yhteen tuovan eron pyrkimys. Median itsessään ajatellaan olevan merkittävä osa itse teosta.
Loukola on julkaissut tutkimuksen Vähän väliä Aalto-yliopiston tutkimussarjassa. Teokseen voi tutustua vapaasti verkossa osoitteessa: https://docplayer.fi/10020066-Maiju-loukola-on-helsinkilainen-taiteilij…
Lempikirjasi voisi olla joku näistä Jan Lööfin lastenkirjoista:
- Vaarini on merirosvo: http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=951313329X&qtype=b
- Romu-Roopen höyrylaiva: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9513037096
- Raitapukuinen mies osti omenan ja kuinka sitten kävi:https://www.bookcrossing.com/journal/14438794?
Kirjat ovat ilmestyneet suomeksi 1970-luvulla, mutta niistä on myös uudemmat painokset. Sekä vanhoja että uusia painoksia saa lainaan Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sa%3A%28jan%20l%C3%B6%C3%B6f%29%20%28vaarini%20%7C%20raitapukuinen%20%7C%20romu-roope%29%20f%3A1%20l%3Afin__Orightresult__U?lang=fin&suite=...
Mauri Revon (1945-2002) julkaisemista teoksista voi etsiä tietoja useammasta eri paikasta, joista näet myös teosten saatavuustiedot. Tiedonhakuun voi käyttää esimerkiksi Finna-palvelua, josta löytyy tietoa monien Suomen kirjastojen, arkistojen ja museoiden kokoelmista. Aineistoa voi hakea esimerkiksi tekijän nimellä (Repo, Mauri): https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Repo%2C+Mauri&type=Author&l…. Toinen vaihtoehto on etsiä tietoa Suomen kirjastojen yhteisestä Melinda-palvelusta: https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/K163PETMGDAR7QKRSEJGQ6XY49DIG3FH…. Jos haluat etsiä aineistoa vain Turun kirjastoista, niin voit käyttää joko Vaski-verkkokirjastoa (https://vaski.finna.fi/), Turun yliopiston kirjaston Volter-tietokantaa (https...
Kyseessä lienee Seija Paasosen Taiteilijoiden taivaat, jossa ilmatieteen ammattilainen ja taiteenharrastaja Paasonen tutkailee taidehistorian mestariteoksia meteorologin silmin.
Teknologiasta ja sen kehityksestä on perusteellinen tietopaketti Opetushallituksen etälukion sivuilla. Teknologian kehityksen alkusyistä ja sen kehittymisestä sivusto kertoo näin:
"Jo ihmiskunnan alkuvaiheissa keksittiin monia teknologisia innovaatioita, joiden tarkoituksena oli pääasiassa hengissä selviämisen turvaaminen. Teknologiaa voidaankin pitää ihmisen eloonjäämispyrkimysten välittömänä ilmauksena ja sen kehittymiseen vaikuttavat yleiset käsitykset maailmankuvasta, ihmisestä ja elämästä."
Teknologian kehittäminen perustuu aina aiemmiin kehitettyyn, eikä vaikkapa lääketieteen ja terveydenhoidon teknologioiden kehittymistä haluta pysäyttää tiettyyn pisteeseen, jos uusia, toimivia hoitomuotoja ja niihin liittyviä...
Jyväskylän kirjastosta kerrottiin, että Liisi Harmiosta löytyy tietoa näistä teoksista:
- Koulun kello soi : opettajat muistelevat, luku Maj-Lis Harmio: Muistikuvia Jyväskylän kaupungin jatkokoulun, kansalaiskoulun ja kunnallisen keskikoulun kotitalousopetuksesta (s. 248-257), 1980
- Jyväskylän Norssi 70 vuotta: : historiikki ja matrikkeli, 1986
Tässä joitakin tietoja:
Harmio (aik. Höglund) Gunvor Maj-Lis (Liisi), s. 1909 Jyväskylä-, KTO,
Jyväskylän Tyttökoulun kotitalouden tuntiopettaja/ Jyväskylän kaupungin kansakoulun jatkokoulun kotitalouden talousopettaja 1935-,
Jyväskylän Yhteislyseon kotitalousopettaja 1948-1960,
Kunnallisen keskikoulun kotitalouden lehtori 1960-1970
Molemmat kirjat ovat mm. Piki-...
Helsingissä on useitakin kirjastoja, joihin koirat eivät ole tervetulleita välttämättömiä opaskoiria lukuun ottamatta. Osoitteesta https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut voi valikosta valita kohdan "Koirat kielletty", niin näkee listan kirjastoista, joissa voi oleilla pelkäämättä allergisia reaktioita.
Mikko Ylilammi on tehnyt pro gradun Bildungsroman ja parodia Hermann Hessen teoksissa Unterm Rad, Demian, Knulp ja "Karl Eugen Eiselein" (Helsingin yliopisto 2017)
Teppo Kulmala tarkastelee Herman Hessen proosaa jungilaisen psykoenergetiikan näkökulmasta teoksessaan Kohtalokasta kerrontaa (Atena 2002).
Usein myös klassikkoteosten esipuheissa kerrotaan kirjan taustoista ja teemoista.
Suurjännitetasavirtajärjestelmiä on rakennettu yhdistämään Suomen verkkoa Ruotsiin (Fenno-Skan 1 ja 2), Viroon (Estlink 1 ja 2) sekä Venäjälle (Viipurin linkki).
https://docplayer.fi/33296928-Elec-e8419-sahkonsiirtojarjestelmat-1-lue…
Voit hakea Helmet-kirjastojen lainattavia esineitä kirjoittamalla Hae aineistoa -ruutuun esineen nimen, esim. sukset ja rajaamalla sen jälkeen haun vasemman reunan valikosta kohdasta Aineisto esineisiin. Urheiluvälineitä ja muita esineitä on vain joissakin kirjastoissa, joten tiettyä kirjastoa ei kannata valita, vaan katsoa tulos kaikkien kirjastojen osalta.
Alla hakutulos hakuihin suksista, luistimista ja lumikengistä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1928290__Ssukset__Ff%3Afa…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sluistimet__Ff%3Afacetmedia…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2458883__Slumikeng%C3%A4t…
Esineitä ei voi varata eikä niitä lähetetä kirjastosta toiseen
