Kirjaston kirjoja ei saa korjata itse. Kirjastossa on kirjojen korjaamiseen soveltuvia tarvikkeita sekä kirjankorjaaja. Kannattaa tulla näyttämään kirjaa kirjastoon ja keskustelemaan mahdollisesta korvauksesta.
Kyseessä on laulu Pilvien paimen, kansansävelmä, jonka sanat ovat Larin-Kyöstin runosta Pilviä kaitsemassa. Laulun löydät esim. Suuren toivelaulukirjan (Warner/Chappell Music Finland, 1999) osasta 11. Siinä on neljä säkeistöä, joista kolmas alkaa "Pilvet on valkeita lampaita...". Larin-Kyöstin runo löytyy mm. kokoelmasta Larin-Kyösti: Valittuja runoja, ensimmäinen sarja (2.p., Otava 1933). Runossakin on neljä säkeistöä, laulun sanat on otettu runon ensimmäisestä ja viimeisestä säkeistöstä. Sekä Suuri toivelaulukirja että Larin-Kyöstin Valittuja runoja löytyvät Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta.
Japanissa vaikuttaa monsuuni-ilmasto: tuulen suunta vaihtelee eri vuodenaikoina. Talvella puhaltavat Aasian sisällisosista tulevat koillistuulet,jotka aiheuttavat länsirannikolla runsaat lumisateet.
Mantereen lämmetessä vastaavasti kesällä tuulet kääntyvät etelään ja itään, joka aiheuttaa viikkoja kestävän sadekauden. Loppukesän ja syksyn aikana tuulet jälleen kääntyvät ja tuovat voimakkaita myrskyjä, taifuuneja, ja jatkuvan sateen.
Japanissa on useita ilmastovyöhykkeitä pohjoísen leudosta ilmastosta etelän subtrooppiseen. Ilmastoon vaikutavat myös eri merivirrat.
Enemmän tietoa aiheesta löydät esim. kirjoista Maailma tänään osa 22, 1996, Maailmantieto osa 4, 1981 ja Maailmalla, osa Aasia, 2008
Kyseessä lienee tämä seuraava runo ja koska se on julkaistu nettisivulla, uskallan liittää sen tähän sellaisenaan:
Isä on kuollut taas.
Tänään hän on kuollut tästä maisemasta.
Isättöminä seisovat kuuset
risti latvassaan.
Kun epätoivo tulee
ovat kuuset.
Kun toivo menee
ovat kuuset.
Minä pitelen niistä kiinni.
– Eeva Kilpi "Ennen kuolemaa"
Runo löytyy netistä nettisivulta (linkki) : https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/04/22/rakastettu-runoilija-91-vuotia…
Koska sivulla on aika monta runoa ja muuta asiaa, pitää runoa vähän etsiskellä sieltä.
Eeva Kilven teos "Ennen kuolemaa" on lainattavissa kirjastoista taas sitten kun kirjastot avautuvat.
Teoksen tiedot Helmet-kirjastoluettelossa (linkki):
https://...
Jesper / Jasper on germaanisissa kielissä kehittynyt rinnakkaismuoto nimestä Kaspar (Kasper, Kasperi), joka taas juontaa juurensa persiankieliseen nimeen Kansbar (rahastonhoitaja, kalleuksien vartija). Lisätietoa löytyy teoksesta: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY
Entisiä par avion -merkkejä, joilla kirjelähetys ohjattiin toimitettavaksi lentopostina, ei enää ole käytössä. Nykyisin niiden tilalla on merkki, jossa lukee "priority". Tällaisella tarralla merkitty kirje toimitetaan nopeammin, lentopostina, ja se on kalliimpi kuin kirje, jossa ei merkkiä ole. Nykyisin on käytössä myös economy-lähetys, joka toimitetaan pintateitse ja on siis hitaampi ja halvempi.
Mikäli kuoressa ei ole mitään merkintää, posti toimittaa lähetyksen sen mukaan, minkä arvosta kuoreen on kiinnitetty merkkejä. Tämä hidastaa toimitusta, sillä tällöin postin pitää selvittää, toimitetaanko lähetys priority- vai economy-lähetyksenä.
Postista saatavat priority- ja economy-merkit voi korvata kirjoittamalla itse kuoreen, kumman...
Kirjastosta voi etsiä aiheesta kirjallisuutta PIKI-tietokannasta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2&sesid=1135084221&ulang=fin .
Kirjoita hakuruutuihin esim. sanat "antiikki", "jumalat" tai "mytologia" ja "Kreikka". Valitse hakutyypiksi kunkin ruudun kohdalla "Asiasana". Klikkaa lopuksi Hae. Saat tulokseksi kirjalistan, josta näet kirjan nimeä klikkaamalla sen tarkemmat julkaisutiedot. Ja jos klikkaat listalla kohtaa "Tarkasta missä", näet missä sitä on saatavissa. Voit myös tehdä kirjoista varauksen, jos sinulla on tunnusluku. Kysy lisätietoja kirjastostasi, henkilökunta tekee myös puolestasi varauksia kirjastossa.
Tässä muutama esimerkki tulosten joukosta:
Camp, John : Antiikin Kreikan maailma. Otava, 2004.
Simonsuuri...
Pöyliö -sanan etsinnässä käyty läpi erinäisiä kirjastosta löytyviä sanakirjoja ja sanastoja, myös paikannimiä käsitteleviä teoksia. Kuitenkin vasta Pirjo Mikkosen kirjasta Sukunimet (Otava, 2000)löytyi hieman taustaa nimelle. Kirjassa arvellaan, että taustalla voisi olla ruotsin sana böle, joka tarkoittaa asumusta, kylänosaa, uudisasutusta, ulkoniittyä. Kirjan mukaan nimeä tapaa niin talon- kuin sukunimenäkin Kemijärvellä, Rovaniemellä ja Kuusamossa.
Seinäjoen pääkirjastosta löytyy mikfofilmattuna alueen sanomalehtiä. Luettelo mikrofilmatuista lehdistä löytyy kirjaston www-sivulta http://www.seinajoki.fi/kirjasto/mikrofilmatut.html Ilkka-lehteä löytyy pääkirjastosta mikrofilmeinä siis vuodesta 1906 lähtien.
Pääkirjaston alakerrassa on sukututkimushuone, jossa voi lukea sanomalehtien mikrofilmejä erityisillä lukulaitteilla. Parilla lukulaitteella voi myös ottaa maksullisia (á 0,20 €) kopioita mikrofilmeistä. Lukulaitteelle kannattaa varata aika kirjaston neuvonnasta, puh. 06-416 2318. Pääkirjasto on auki talviaikana ma-pe 10-19 ja la 11-15.
Terveyskirjaston tietojen mukaan "identtiset kaksoset ovat aina keskenään samaa sukupuolta". http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lok00…
Pertti on lyhentymä Albertista, joka puolestaan on lyhentymä Adalbertista. Viimeksimainittu nimi tulee muinaissaksan sanoista adal, aatelinen ja bert, loistava, kuuluisa. Perttiä on käytetty muidenkin bert-loppuisten nimien lyhentymänä (esim. Engelbert, Herbert, Robert).
Mannerheim-museon vastaus: Marsalkka Mannerheimin arkku oli todellakin hautajaisten aikana verhoiltu Suomen sotalippuun (nyk. kielekkeinen valtiolippu), jonka päälle oli asetettu hänen oma valkea turkislakkinsa sekä miekka ja marsalkan sauva. Esineet olivat Mannerheimin henkilökohtaisia tavaroita, jotka hautajaisten jälkeen palautuivat hänen kotiinsa, eli nykyiseen Mannerheim-museoon Helsingin Kaivopuistossa, missä ne ovat edelleenkin nähtävissä.
Hankalan tuntuinen tapaus, ei oikein mitään löydy - ellei joku sitten satu muistamalla tunnistamaan. Eli arvailuksi sanoissa olevien aiheiden perusteella tämä menee. - Arvo Koskimaalla on foxtrot KIRSIKAN KUKAT, joka nimen puolesta sopisi, mutta jonka alkusanat "Katselen keväistä kirsikan kukkaa" eivät etsittyyn lauluun täsmää. - Anneli Saaristo on laulanut Jori Sivosen sävellystä "Elokuun illat", mutta senkään sanat eivät ole ne haetut. Myöskään Vesa Alaren tangon "Yöt, illat elokuun" sanat eivät tähän hakuun sovi.
Hakua voisi edistää, jos tietäisimme laulun tyylilajin tai tanssilajin, onko laulaja mies vai nainen jne. Teksti tuntuisi olevan kotimaisen iskelmän tyylinen, mutta varsinkin tämä kirsikka-aihe toistuu niin paljon, että se...
Porin kaupunginkirjastosta löytyvät Tommi Läntisen cd, jolla on laulu Syvälle sydämeen sattuu (säv. & san. J. Tapaninen), sekä Jyrki Niskasen kasetti Koulurauhaa, jolla on useampikin laulu aiheesta. Lisäksi löytyi Mandasta, joka on yleisten kirjastojen yhteisluettelo, musiikkivideo Miks' kaikki kiusaa (säv. Maki Kolehmainen; san. Vera; sov. Nicke; esitys: Mandi).
Lastenkirjojen kuvituksesta löytyy tietoja mm. kirjoista Kuvituksen monet muodot (2002) ja Tutkiva katse kuvakirjaan (2001); jälkimmäisessä on myös Riitta Oittisen artikkeli Kääntäjä kääntää kuvia.
Suomalaisista lastenkirjankuvittajista on tehty kaksi matrikkelityyppistä kirjaa: Mielikuvia (v. 1989) ja Kotimaisia lastenkirjankuvittajia (v. 2002).
Lisää kirjoja löytyy kirjastojen tietokannoista asiasanoilla/aiheella lastenkirjallisuus ja kuvitus tai lastenkirjallisuus ja kuvittajat.
Internetistä löytyi mm. sivusto www.kuvittajat.fi, josta ilmeni, että kuvittajilla on oma yhdistys ja jäsenlehti Kuvittaja, sekä kuvakirjatietokanta Kirjavainen, jonka on tehnyt Joensuun kaupunginkirjasto (kirjavainen.jns.fi). Makupalat-linkkisivuston kautta...
Sanat ainakin suomeksi ja saksaksi löytyvät netistä,
http://gamma.nic.fi/~hcd/jouluoratorio.html
Libretto sislältyy mm tähän levytykseen, minkä voi lainata kirjastoista,
Tunström, Göran
Jouluoratorio / Göran Tunström ; suom. Arto Häilä ; [katkelmat teoksesta Dante: Jumalainen näytelmä suom. Eino Leino] ; [katkelmat teoksesta Homeros: Odysseia suom. Otto Manninen ja Pentti Saarikoski]
Jyväskylä : Gummerus, 1984
Painos 2. p. 1984
Kyseessä saattaisi olla v. 1985 ilmestynyt kuvakirjasarja Muuttuvat tarinat (kustantaja Satukustannus). Sarjassa ilmestyi neljä kirjaa:
Eksyksissä unimaassa, Karvajalan suuri seikkailu, Laakson väki ja kadonnut aarre, Sinikello ja karannut ilmapallo.
Tarinat on kirjoittanut Stewart Cowley ja kuvittaja on Colin Petty.
Kirjat ovat 26 cm korkeita, ja niissä on n.45 sivua.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa on tietoa Muuttuvat tarinat -sarjasta
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=4&PBFORMTYPE=010…
Onnet-tietokannasta voi hakea tietoa myös asiasanalla "ratkaisukirjat", ja selailla hakutulosta josko tärpänneiden joukosta löytyisi etsitty kirja.
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01001&...
Seikkailua, taikaa, huumoria ja villiä mielikuvitusta ruokkivia tarinoita löytyy esim. seuraavista kirjoista:
Krekelä, Katja : Hurjalinna ja Säihky
Lybeck, Sebastian: Latte-siili sarja
Parkkinen, Leena: Pikkuveli ja mainio harharetki
Clary, Julian: Me Ponnekkaat -sarja
Reeve, Philip: Oliver ja meriperuukit
Salmi, Veera: Mauri -kirjat
Kysy lisää lukuvinkkejä omasta kirjastostasi.
Vastaus saattaa löytyä seuraavista Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston kokoelmista löytyvistä teoksista:
Kalevi Wiik, Tämmöttös :Turun murteen kielioppi ja harjoituskirja, 1997.
M.K. Suojanen, Mitä Turussa puhutaan?, 1985.
Maija Grönholm, Ruvetas prohtama : Turun murretta aahollista ööväriin, 2017.
Hane Käpylä, Vanhaa ja uutta turkua : Turkulaisten naisten kieltä neljässä sukupolvessa, 2012.
Asian kanssa voi myös kääntyä alla olevien tahojen puoleen.
Turkuseura-Åbosamfundet ry: http://www.turkuseura.fi/
Seura on kotiseutuyhdistys, joka vaalii turkulaisuutta ja Turun murretta, tallettaa perinteitä ja turkulaista paikallishistoriaa.
Kotimaisten kielten keskus: https://www....
Pablo Nerudan runo Tämänkin hämärän... alkaa sanoilla "Tämänkin hämärän olemme kadottaneet./Kukaan ei nähnyt meitä käsikkäin tänä iltana,/ sinisen yön tulviessa yli maan". Voisiko tämä olla kaivattu runo? Se löytyy Nerudan kokoelmasta Andien mainingit Pentti Saaritsan suomennoksena. Kustantaja on Tammi, vuosi 1972.
