Kun puhumme kärpäsestä, kyse on yleensä huonekärpäsestä, joka on harmaa, vaatimattoman näköinen, koko maapallolla yleinen peruskärpänen. Sillä ei ole pistintä, mutta kärpäslajien joukosta löytyy myös sellaisia, joilla on terävä, pistintä muistuttava imukärsä. Niistä tutuin lienee 60-luvun alussa maan kaakkoisrajan yli Suomeen tullut ja sittemmin lähes koko maahan levinnyt hirvikärpänen.
Huonekärpäsen pistimettömyys saa selityksen, kun tarkastellaan sitä, mihin pistintä hyönteismaailmassa tavallisimmin käytetään: ravinnonhankintaan ja puolustautumiseen. Ampiais-, mehiläis- ja kimalaisnaarailla ruumiin takapään munanasetin on muuntunut myrkkypistimeksi. Ampiaiset lamaannuttavat sillä saaliin, ja ne voivat sileällä piikillään pistää lukuisia...
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa on kirjoja vain pinaatin puutarha- ja kotiviljelystä.
Paras löytämäni tieto pinaattisadon korjuusta on Satakunnan kansan digilehdessä 2.9.2018
https://www.satakunnankansa.fi/a/201171551
Pienen videonpätkän pinaatin korjuusta löysin myös: https://www.youtube.com/watch?v=9mH-9_45O4o
Ruokatiedon sivuilla on hieman perustietoa pinaatin viljelystä
https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/maatilalla-kasvatetaan-ruokaa/puutarhakasvit/pinaatit-ja-mangoldi
Maaseudun tulevaisuuden digilehdessä 13.4.2018 on juttu babypinaatin ammattimaisesta kasvihuoneviljelystä
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kantri/artikkeli-1.231457
Lisätietoa voi kysyä esim:...
Lähes kaikissa HelMet-alueen kirjastoissa voi skannata omia dokumentteja sähköpostiin. Skannausmahdollisuuden voi tarkistaa seuraavasti: Helmet.fi -sivustolta valitaan "Kirjastot ja palvelut", jonka jälkeen klikataan kohtaa "Valitse palvelu". Tämän jälkeen avautuvasta valikosta voi valita "Skannerit". Kirjaston henkilökunta opastaa tarvittaessa.
Koulujen, päiväkotien ja muiden laitosten Helmet-kirjastokortit eivät ole kaupunkikohtaisia, vaan niitä voi käyttää samalla tavoin missä tahansa pääkaupunkiseudun yleisessä kirjastossa kuin henkilökohtaisia Helmet-korttejakin.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Saattaisi olla vesirotta eli piisami.
Piisami on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva suurikokoinen, pääosin vedessä elävä myyrälaji, jota on istutettu turkiseläimeksi myös Suomeen. Kansankielellä siitä käytetään toisinaan nimeä vesirotta. https://www.suomenoja.fi/muut-elaimet/piisami/
Piisami on painoltaan 500-1700 grammaa ja pituutta sillä on ilman häntää 20-40 senttimetriä. http://www.riistakoulu.com/lue-kuule-ja-opi/nisakkaat/jyrsijat/piisami/
On hyvinkin tarkkaan määritelty, mitä ruoan prosessointi tarkoittaa, mutta miten terveellisiä menetelmät ovat ja mikä niistä olisi parempi ja mikä huonompi, on ristiriitaista tietoa.
Elintarviketeollisuuden liitto kertoo:"Prosessi on eri yhteyksissä käytetty yleiskäsite ja tarkoittaa sarjaa tapahtumia, joiden lopputuloksena on tuote. Tapahtumat voivat olla erilaisia soveltamisalan mukaan ja niitä voidaan tehdä esimerkiksi käsin, teollisesti, juridisesti, kemiallisesti ja tietoteknisesti. Prosessointi-sana soveltuu huonosti ilmaisemaan ruuan valmistusta. Elintarvikkeiden ja ruuan valmistusta kutsutaan jalostamiseksi. Siellä missä valmistetaan ruokaa, käytetään erilaisia jalostusmenetelmiä, joiden mittakaava, tekniikka ja volyymit...
Ylen uutisoinnin mukaan palkintojuhlan paikka oli Ravintola Töölössä entisen Kauppakorkeakoulun tiloissa Helsingissä.
https://yle.fi/uutiset/3-12212895
https://www.ravintola-toolo.fi/?gclid=EAIaIQobChMIt9zz7rzM9AIVkd4YCh2Ox…
Juhlasali on entisöity hienoon kuntoon. Sen seinät ja katto on verhoiltu Oregonin männyllä. https://www.finnishdesignshop.fi/design-stories/arkkitehtuuri/helsingin…
Kyseessä voisi olla Suomen Yliopistopaino Oy, joka on ollut osoitteessa Piispankatu 10. Painotalo PunaMusta osti Suomen Yliopistopaino Oy:n vuonna 2017 ja Ylipistopaino on sulautunut PunaMustaan.
Suomen Yliopistopaino Oy perustettiin vuonna 1998, ja se toimi aluksi Tampereen yliopistojen painona nimellä Juvenes Print. Monille yliopistopaikkakunnille kuten Turkuun liikkeenluovutuksilla laajentunut Suomen Yliopistopaino Oy sai Unigrafialta ulkoistuksena painotoiminnan vuonna 2016. Seuraavana vuonna PunaMusta osti Yliopistopainon.
Lähteet:
PunaMusta https://pmlehti.fi/uutiset/toimiala/yliopistopaino-sulautui-punamustaan/
https://...
Olivia on Oliverin sisarnimi. Oliverin on esitetty pohjautuvan latinan sanaan olivarius eli oliivipuu. On myös arveltu, että se voisi olla nimen Olavi keskieurooppalainen muoto. Nimesi merkitys on siis mahdollisesti vain mainitsemasi oliivipuun lehvä.
Lähde
Kustaa Vilkuna: Etunimet
E-liike oli mukana monenlaisessa liiketoiminnassa, kuten wikipedia-artikkelista käy ilmi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Edistysmielinen_osuustoiminta
Eka-konserniin kuului Haka-auto. Se oli vuodesta 1981 Eka-yhtymän omistuksessa. Haka-autolla oli toimintakeskus Vantaan Kaivokselassa. E-liikkeeseen kuulunut yritys toi maahan Mazda- ja Wartburg-autoja. Syksyllä 1989 Haka-auto siirtyi yksityiseen omistukseen.
Helsingin Sanomat, uutisarkisto.
Hei,Ilman kontekstia hieman hankala sanoa. Joka tapauksessa Suomen etymologisen sanakirjan (https://kotus.fi/sanakirjat/suomen-etymologinen-sanakirja/) mukaan rutja viittaa revontuliin. Isolla kirjoitettaessa kalevalaisessa runoudessa Rutja viittaa myös Ruijaan. Rutja on myös paikka Virossa.
Sanonta "paistaa täydeltä terältä" on perua niiltä ajoilta, jolloin auringon kehrää ('kiekkoa') nimitettiin "auringon teräksi"."Koska se herra ajoi edes / Kiilsi suitset joill hevoistans käänsi, / Harniskat kiils kuin Auringon terä; / Ei Neitsy tundenut häntä."(Yksi historiallinen virsi, riddarista St. Yrjänästä)"Kuun kurkkihiksi, päivän purkkihiksi, / auringon terän valkeudeksi." (F. A. Hästesko, Länsisuomalaiset tautien loitsut)Kaunokirjallisessa kielessä "auringon terään" on voinut törmätä vielä 1900-luvullakin:"Ah, katsoa saanko viel' auringon terään, / ah, vieläkö elämän myrskyhyn herään?" (L. Onerva, Jäätynyt meri)kehrä - Kielitoimiston sanakirja
Asiasta on olemassa erilaisia teorioita, ja täysin varmaa selvyyttä ei asiaan ole saatu. Yhden varteenotettavan ja järkeenkäyvän selityksen mukaan syynä oli se, että etelätorniin osunut lentokone iskeytyi matalammalle, joten rikkoutuneen rakenteen päällä oli enemmän painoa ja sortuminen lähti liikkeelle nopeammin. Etelätorniin iskeytynyt lentokone osui rakennukseen myös suuremmalla nopeudella, millä on saattanut olla myös vaikutusta:
https://science.howstuffworks.com/engineering/structural/wtc.htm
Sivistyneestä eläimestä puhuva runo, johon Pentti Holapan Boman-novellissa viitataan ("Hirtehistä huumoria rakastavien ystävieni kanssa annoin Bomanille sen oudontuntuisen nimen erään runon mukaan, jossa puhuttiin sivistyneestä eläimestä"), saattaisi olla Nils Ferlinin "Profeten" kokoelmasta En döddansares visor. Se päättyy säkeisiin "Mitt namn är Boman - så i rymd bur / en lustig Laban och ett bildat djur." Runon on suomeksi tulkinnut Leo Saukkoriipi kolmen varhaisen Ferlin-kokoelman yhdistelmässä Surkimuksen lauluja ; Outolainen ; Lasit. Hänellä "en lustig Laban och ett bildat djur" kääntyy - kenties mitan ja loppusoinnun vaatimuksesta - muotoon "narriparka - paviaani".
Miten kirjani ovat syntyneet. 2 -teoksessa Holappa...
Pääskynen-lehden joulunumerossa vuonna 1912 on julkaistu Lauri Hannikaisen runo, joka alkaa juuri noilla sanoilla. Runon nimeksi on kerrottu Lappalaispoikain joulu.
Voit lukea runon Kansalliskirjaston digitoimasta lehden numerosta :
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/959118?term=Tunturi…
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/959118?term=Tunturi…
Aapo Pärnäsen runo Lassin tupa alkaa rivillä "Loppui Lassin koulu, alkoi tulla joulu".
Runo on sisältynyt useisiin ala-kansakoulun lukukirjoihin, kuten Aarni Penttilän toimittamaan Hyvästi, aapiskukko : alakansakoulun toinen lukukirja (1944) ja Martti Haavion ja Aale Tynnin toimittamaan Kultaiseen lukukirjaan (1957).
Voitte lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta teoksesta Opas lukemista aljettaessa : kotiopetusta ja kiertokoulja varten (toim. Herm. Niemi, 1911). Sivu aukeaa alla olevasta linkistä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1975816?term=Lassin%20tu…
