Laulun nuotit löytyvät ainakin sävelmäkokoelmasta Eläköön leikki!: leikkikenttien vanhoja laululeikkejä / Perinneleikit 2015
Kirjassa on nuotteja, sanoituksia ja leikkien ohjeita. Kannattaa tiedustella lähikirjastosta.
Kyseessä on Ester Ahokaisen runo Käyntikortti, joka alkaa rivillä "Sinitakki sittiäinen, luota karjatarhan portin..."
Runo sisältyy mm. teoksiin Ester Ahokainen: Kissankäpälä ja muita lastenrunoja (Tammi, 1978, s. 21) ja Soita, soita, kissankello : Ester Ahokaisen valittuja runoja ja lauluja lapsille (Tammi, 1985, s.80).
https://lastenkirjainstituutti.fi/
https://finna.fi/
Vanhoillislestadiolaisuudessa on käytössä lapsikaste, mutta sen perustana on päinvastainen käsitys kuin tavallisessa luterilaisuudessa. Luterilaisen käsityksen mukaan lapset täytyy kastaa, jotta heistä tulisi Jumalan lapsia. Vanhoillislestadiolaisen käsityksen mukaan jokaisella lapsella on usko alusta alkaen, mutta myöhemmin tämä usko menetetään, jos sitä ei hoideta.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vanhoillislestadiolaisuus
https://rauhantervehdys.fi/2017/07/ensin-usko-sitten-kaste/
Kekkonen ei Presidentinlinnassa viihtynyt vaan asui koko presidenttinä olonsa ajan ja vielä sen jälkeenkin aina kuolemaansa asti Tamminiemessä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tamminiemi
Valkeatlaivat-blogista löytyy tietoa ajankohdan Silja Linen Turun laivaliikenteestä runsaan kuvituksen ja aikataulutietojen kera. Lainaus tekstisisällöstä:
Alkutalvesta 1992 Silja uudisti täydellisesti Turun linjalla liikennöivät m/s Svean ja m/s Wellamon, aina nimiä myöten. Alukset olivat matkaveron hiljentämän talven aikana vuorotellen telakalla, jossa niiden kaikki tilat uusittiin. Uusilla värityksillä ja nimillä Silja halusi kertoa uudesta ajasta. Ensimmäisenä telakalla käynyt m/s Wellamo palasi liikenteeseen maaliskuun alussa ja sai nimekseen m/s Silja Festival ja pääsiäisliikenteeseen m/s Svea palasi m/s Silja Karnevalina.
https://valkeatlaivat.blogspot.com/2020/05/siljan-turun-laivat-ms-svea…
Kirjan Hän kirjoittajanimi on Anonyymi ja kirja on suomennettu 2 kertaa. Suomentajat ovat Saara Puranen (1971) ja Pasi Junila (1989). Pseudonyymin takana oli amerikkalainen kirjailija Borden Deal (1922-1985).
Lähteet ja lisätietoja:
Kirjan tiedot Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8416
Wikipedia: Borden Deal: https://en.wikipedia.org/wiki/Borden_Deal#cite_note-5
Missisippi Writers & Musicians: Borden Deal: https://www.mswritersandmusicians.com/mississippi-writers/borden-deal
Valitettavasti en ole onnistunut löytämään runoa. Etsin Lastenkirjainstituutin tietokannasta, valtakunnallisesta Finna-tietokannasta, joulurunoantologioista ja tietenkin Kuopion kirjaston omasta tietokannasta. Vanhojen aapisten ja lukukirjojen sisällöstä yksittäiset runot ja tarinat ovat löydettävissä yksinkertaisella nimekehaulla, mutta ilmeisesti sitä lukukirjaa, jossa tämä runo mahdollisesti on julkaistu, ei ole meidän kokoelmassamme. Tietenkin runo voi olla myös jossakin ohjelmistokirjassa, joista menneinä vuosikymmeninä etsittiin ohjelmaa koulun juhliin, tai voi olla, että se on julkaistu jossakin joululehdessä, joita niitäkin aikoinaan ilmestyi paljon.
" -- kovalle on ottanut ennenkuin Kaisa-Reeta äitinä ja Jooseppi isänä ovat luovuttaneet luomuksensa kuoleman kuninkaalle. Voi niitäkin tulisten pihtien nipistyshetkiä!"
Vaikeissa synnytyksissä, joissa lapsi ei ottanut tullakseen maailmaan, entisaikain kätilöt käyttivät apuna synnytyspihtejä vetääkseen vauvan ulos kohdusta. "Tulisten pihtien nipistyshetket" ja niiden voivottelu voivat viitata joko yksinkertaisesti Kaisa-Reetan kokemiin kivulloisiin pihtisynnytyksiin ja lasten kuoleman ikään kuin "turhiksi" tekemiin synnytystuskiin, tai sitten kertoja on halunnut pihtiviittauksellaan rinnastaa syntymän ja kuoleman hetket sekä samalla vielä korostaa sitä, kuinka hankalaa "kuoleman kuninkaan" on ollut vetää Kaisa-Reetan ja Joosepin...
Pietarin laulu toivosta sisältyy kirjaan Annan ja Matiaksen laulut : Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1968–88. Valikoiman esipuheessa Helakisa kirjoittaa: "Tämän kokoelman olen sommitellut runo- ja lauluteksteistä, joita olen sepittänyt eri yhteyksiin: kirjoihini, näytelmiini, kuunnelmiin ja opetusohjelmiin, pöytälaatikoiden uumeniin. Vain osa teksteistä on lastenrunokokoelmissani ennen julkaistuja. Useat säkeet eivät tätä ennen ole päivänvaloa nähneet."
Kyseessä on espanjalainen sävelmä Nanita ea, johon Kaija Pispa on kirjoittanut suomenkieliset sanat.
Laulu sisältyy peruskoulun musiikin oppikirjaan Musiikin aika 5 – 6 (toim. Ilkka Salovaara, Päivi Kerola ja Soili Perkiö, 2000) sekä teoksiin Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (toim. Timo Leskelä, 2009) ja Lauluaarteiden kirja (toim. Virpi Kari, 2012).
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kuva on otettu Mikkelin vanhalta kasarmialueelta. Kuva löytyy kirjasta Wanhan Wäen kasarmeista jalkaväkimuseoksi. Toim. Kalevi Salovaara sivulta 6. Siinä ei ole mainittu vuosilukua, mutta ensin vuodesta 1881-1901 siinä oli Suomen 6. Mikkelin tarkk´ampujapataljoona. Ns. Vanha väki lakkautettiin 1901, minkä jälkeen venäläiset joukot asettuivat kasarmille ja poistuivat vuonna 1918.
Kuvateksti kertoo "Tarkk´ampujat valmistautuvat äksiisin Mikkelin kasarmeilla." Eli sen mukaan kyse suomalaisista joukoista.
Jalkaväkimuseo on toiminut vuodesta 1982 vanhalla kasarmialueella.
Hankintaehdotusprosessi on usein hieman erilainen riippuen kirjastosta tai kirjastokimpasta. Vaski-kirjastoissa prosessille ei voi antaa aivan tarkkaa aikarajausta, sillä matka hankintaehdotuksen tekemisestä lainattavana olevaan teokseen sisältää monta eri vaihetta.Aluksi aineistonvalitsijamme selvittävät, voimmeko hankkia ehdotetun teoksen kokoelmaan. Tähän päätökseen vaikuttavat esimerkiksi teoksen saatavuus, hinta sekä sen laajempi kiinnostavuus. Päätöksen jälkeen kirja tilataan aineistontoimittajiltamme. Toimitusaika vaihtelee tapauskohtaisesti, emmekä tästä syystä valitettavasti voi antaa toimituksen kestolle tarkkaa aikaa. Toimituksen saapumisen jälkeen teos kuvaillaan ja käsitellään lainauskuntoon. Kirjastolla pyritään käsittelemään...
Törmäystesteissä käytettävät nuket ovat edelleen voittopuolisesti keskikokoisen miehen mallin mukaisia – siitäkin huolimatta, että joidenkin tutkimusten mukaan naisilla on miehiä suurempi tilastollinen todennäköisyys kuolla tai loukkaantua vakavasti auto-onnettomuudessa. Toki naisten – kuten myös lasten – mittoja vastaavia nukkeja on tehty: ensimmäinen naisnukke "Sierra Susie" valmistui vuonna 1970; vastaavaa lapsimallia saatiin odottaa vuoteen 1991.Today's Sophisticated Crash Dummies Evolved From Flying Pigs (roadandtrack.com)
Fazerin sivuilta selviää, että Fazerin sinistä on valmistettu vuodesta 1922 asti. Sen valmistamiseen on alusta alkaen käytetty Ecuadorista peräisin olevaa Arriba-kaakaota sekä tuoretta maitoa. Sivulla ei kerrota, onko resepti muuten pysynyt muuttumattomana. Voit kysyä lisätietoja suoraan Fazerilta. Yhteystiedot löytyvät Fazerin sivulta.
Sukunimi Fogel on Suomessa melko harvinainen. Digi- ja väestötietoviraston tilaston mukaan se on tai on ollut käytössä 52 suomalaisella. Vähän tietoa nimestä löytyy ainakin Sukunimi-infon sivulta.
Konnansuota puolestaan ei puolestaan ole tilaston mukaan ollut käytössä kenelläkään suomalaisella. Siten siitä ei myöskään ole lisätietoja.
Digi- ja väestotietoviraston sukunimihaku: https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Fogel Sukunimi.infon-sivulla: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/index-lista.html
Käypien postimerkkien myynnistä ei suoriteta arvonlisäveroa. Postimerkistä maksettua maksua pidetään tavarakuljetuspalvelun ennakkomaksuna. Postimerkkiä voi yleensä käyttää ainoastaan yleispalveluun kuuluvissa postilähetyksissä, joten postimerkin hintaan ei sisälly arvonlisäveroa Tuberkuloosi.fi sivuston mukaan viimeinen joulumerkki julkaistiin vuonna 2001.
Lähde: Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 momentti.
Ilmatieteenlaitoksen säähavaintohistorian mukaan vuoden 1992 helmikuun loppupuolella Espoon Kauklahdessa oli lunta 8 - 15 senttimetriä.
https://cdn.fmi.fi/fmiodata-convert-api/preview/ab542045-044c-4a74-8f34…
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/mennyt-saa-ja-ilmastotilastot
Mikrolisäyksessä kasvin kloonaus tapahtuu solukkoviljelymenetelmien avulla irrottamalla kasvista haluttua solukkoa tai kasvupisteitä ja siirtämällä ne kasvamaan joko ravintoliuokseen tai kiinteälle ravintoalustalle. Mikrolisäystä käytetään taimien tuotannossa esim. banaanilla, avokadolla, sitrushedelmillä, ananaksilla, perunoilla, mansikoilla, viiniköynnöksillä, vadelmilla, herukoilla ja useilla eri puilla.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mikrolis%C3%A4ys
Perinteisempi kasvien monistus eli kloonaaminen on perustunut kasvien lisäämiseen versoista tai pistokkaista. Myös sillä tavoin on mahdollista kloonata mm. edellä mainittuja kasveja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kloonaus
