Olisikohan nyt sattunut jokin sekaannus?
Oletteko Helmet-kirjastojen asiakas? En löytänyt aivan Teidän
nimellänne olevaa asiakasta, mutta lähes samannimisen, jolla oli
tuo Kalavale lainassa.
Soitin Munkkiniemen kirjastoon, jonka kappale oli tuo rekisterissä
näkyvä teos. Kirja ei ollut hyllyssä.
Pyydän Teistä ystävällisesti kääntymään sen kirjaston puoleen,
josta olette lainannut ko. teoksen. Jos kyseessä on Munkkiniemen
kirjasto, ohessa yhteystiedot:
p. 09-31085033
Riihitie 22
00099 Helsingin kaupunki
sähköposti: munkkiniemen_kirjasto@hel.fi
Olisiko mahdollista, että olet tallentanut teosten tiedot vain koriin, mutta et sen jälkeen korista muistilistaan? Testasin toimintoa äsken, ja se toimi kyllä aivan oikein. Sain valitsemani teokset tallennetuiksi ensin koriin ja sieltä muistilistaan. Kirjauduin ulos ja sen jälkeen uudelleen sisään, ja teokset olivat muistilistalla ihan niin kuin pitikin. Myös kirjautuminen ulos omista tiedoista onnistui ongelmitta.
Jos tallennat teokset vain koriin, niin silloin uloskirjautuminen kyllä tyhjentää korin (ja näin kuuluukin tapahtua). Mutta korista muistilistalle tallennetut teokset kyllä säilyvät muistilistalla.
En siis valitettavasti osaa sanoa, mitä kuvaamassasi tilanteessa on tapahtunut. Jos ongelma jatkuu, sinun kannattaa ottaa uudelleen...
HelMet-kirjastojen varaukset ovat aina yhdessä jonossa, jota palvelevat kaikki varattavissa olevat niteet. Kyseessä olevasta kirjasta on hankittu 7 nidettä, jotka kaikki ovat varattavia. Vastaushetkellä neljä niteistä on lainassa, yksi odottaa hyllyssä noutoa ja kaksi on matkalla. Kirjan kappaleet ovat siis kaikki liikenteessä, vaikka yksi lainassa olevista onkin pari viikkoa myöhässä.
Jonotusaika riippuu siitä, monenneksiko on päässyt. Koska varauksia on enää kaksi, kysyjän varaus toteutunee lähiaikoina. Viime kädessä jonon purkautumisen nopeus riippuu siitä, kuinka pitkään lainaajat lainojaan pitävät. Jos tulee myöhästelijöitä, odotusaika pitenee. Järjestelmän tietojen mukaan kohta pitäisi kuitenkin jo tärpätä.
Heikki Poroila
Liuskekivilaatat asennetaan aluskatteen päällä oleville rimoille tai orsille suunnilleen samaan tapaan kuin paanut. Jotta katto olisi tiivis, laatat limitetään niin, että jokainen kohta peittyy vähintään kahdella laatalla. Laatat kiinnitetään nauloilla valmiiksi poratuista rei'istä. Naulojen kannat jäävät piiloon laatan yläpuolelle tulevan laatan alle.
Liuskekivi on omiaan kattomateriaalina käytettäväksi, koska siitä on helppo tehdä riittävän ohuita kivilaattoja, jotka mukautuvat hyvin monentyyppisiin kattoratkaisuihin.
https://i0.wp.com/www.roofingcalc.com/wp-content/uploads/2016/03/classi…
Oheinen kuva on hyvä esimerkki kaarevan kohteen laatoittamisesta. Myös laattojen naulakiinnitys on tässä selvästi nähtävissä.
Lähde:
Per Hemgren...
Hei!
Mendelweb.org (http://www.mendelweb.org/home.html) on varmaankin jo tuttu sivusto? Tein haun myös tieteellisten kirjastojen yhteistietokanta Melindaan, josta löytyi esimerkiksi seuraava teos: Bateson, William: Mendel's principles of heredity: a defence. / By W. Bateson with a translation of Mendel's original papers on hybridisation (Cambridge University Press, 1902). Kirja on saatavana Varastokirjastossa, josta kaukolainaaminen on maksutonta. Tämä teos toki saattoikin jo olla graduntekijän tiedossa.
Suosittelen kysymään lisäapuja yliopiston kirjastosta, jos edellisistä lähteistä ei löydy etsimäänne. Jyväskylän yliopiston kirjaston tietopalvelun sähköpostiosoite on jykneuvonta(at)library.jyu.fi. Heille voi myös varata tiedonhaun...
Periaatteessa kirjastokortin hankkimiseen tarvitaan aina kuvallinen henkilöllisyystodistus. Poikkeustapauksissa henkilöllisyyden voi todistaa esim. virallinen holhooja, huoltaja tai edunvalvoja.
Runo on Kaarlo Sarkian Taiottu. Muistamasi säe on keskeltä runoa. Runo on ilmestynyt vuonna 1943 ilmestyneessä kokoelmassa Kohtalon vaaka, joka löytyy myös mm. kokoelmasta Runot. Se on luettavissa myös Google-kirjat palvelun kautta:
https://books.google.fi/books?id=i6J4DAAAQBAJ&pg=PA331&dq=Olet+i%C3%A4ti+minun+sarkia&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwinvtCDoaDaAhUlxKYKHalbCoMQ6AEIJTAA#v=onepage&q=Olet%20i%C3%A4ti%20minun%20sarkia&f=false
Kadonneesta kortista kannattaa ilmoittaa kirjastolle heti soittamalla tai vierailemalla kirjastolla. Paikan päällä alaikäiselle saa uuden kortin ottamalla mukaan huoltajan ja lapsen henkilöllisyystodistukset. Uusi kortti maksaa 2€.
Yhteystiedot Vaski-kirjastoihin https://vaski.finna.fi/OrganisationInfo#85141
Esimerkiksi seuraavissa tietokirjoissa kerrottiin Medusasta.
Forsman, Kaarlo: Kreikkalaisten ja roomalaisten mytologia eli jumalaistarut ja sankarisadut
Salakirjat 2008
Lindskog, Claes: Kreikkalaisia jumalaistaruja ja satuja
WSOY, 1984
Bellingham, David: Kreikan mytologia
Gummerus, 2002
Gibson, Michael: Jumalia ja sankareita
WSOY, 1984
Arthur, Cotterell: Maailman myytit ja tarut
WSOY 1991
Philip, Neil: Suuri myyttikirja
WSOY, 1995
Helsingin luokijärjestelmän historiasta meiltä on kysytty ennenkin. Vuonna 2007 kollegani vastasi : "
Helsingin kaupunginkirjastossa siirryttiin vuonna 1941 käyttämään omaa luokitusjärjestelmää, joka perustuu YKL:ään eli yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmään. Tuolloin kaupunginkirjastossa oltiin sitä mieltä, että Luokitusopas-niminen kirjanen, joka silloin vastasi YKL:ää, jakaa luokiteltavan aineiston liian karkeasti. Omaan luokitukseen päädyttiin siis siksi, että katsottiin, että tarvitaan tarkempi tapa luokitella. Omasta luokitusjärjestelmästä ei ole myöhemminkään luovuttu mm. siksi, että aineiston uudelleen luokittelu kaikkine siihen liittyvine töineen olisi valtava urakka."
Vastaus pätee edelleenkin. Ei siis ole tiedossa, että...
Fantasia myy niin hyvin, että käytännössä kaikki kaunokirjallisuutta kustantavat yleiskustantamot ovat sitä julkaisseet. Ei ehkä muutenkaan kannata ajatella niin, että lähettää käsikirjoituksen yhteen paikkaan ja toivoo parasta. Jos on ensimmäistä kertaa asialla, kannattaa lähestyä useampaa samaan aikaan, koska on aivan varmaa, että useimmista tulee korkeintaan kohtelias kirje ja ilmoitus, etteivät ole kiinnostuneita. Fantasiaa kirjoittaa nykyään niin moni, että kustantajat voivat rauhassa valita parhaat päältä. Kun kustantajia lähestyy, kannattaa tekstin olla mahdollisimman valmista, huolellisesti oikoluettua ja kielellisesti moitteetonta, ettei joudu suoraan Ö-mappiin. Esikoiskirjailijan tie on yleensä pitkä ja vaivalloinen. Liikoja ei...
Englanti ja suomi ovat kielinä aivan erilaisia, joten niillä ilmaistut asiat myös näyttävät rakenteellisesti erilaisilta. Suomessa käytetään esimerkiksi paljon sanan loppuun lisättäviä sijamuotoja, jotka englannissa ilmaistaan erillisillä sanoilla substantiivin edellä ("kaupassa", "in a shop").
Ehkä tätäkin tärkeämpi syy ainakin populaarimusiikin sanoituksissa on se, että sanoittajat pyrkivät iskevyyteen ja helposti mieleen jääviin ilmaisuihin. Silloin ei ruveta käyttämään pitkiä ja monimutkaisia sanoja, vaan tyydytään lyhyisiin, kaikkien tuntemiin ilmaisuihin. Ns. pop-englannin sanat näyttävät keskimäärin paljon suomalaisia lyhyemmiltä, mutta kyllä englannistakin pitkiä sanoja löytyy. Niitä ei vaan popmusiikissa ja viihteessä paljon...
Voisikohan kyseessä olla teos nimeltä Itkevä tuuli? Sen on kirjoittanut Linda Davison Stafford eli Crying Wind ja sitä on luonnehdittu omaelämäkerralliseksi romaaniksi. Päähenkilö on 15-vuotias, ja sekä isoäiti että Ukkoskavio-hevonen ovat tärkeässä roolissa hänen elämässään. Kirja ilmestyi alkukielellä vuonna 1977 ja suomeksi 1980. Tietoa kirjailijasta mm. Wikipediassa (https://en.wikipedia.org/wiki/Crying_Wind) ja kuvailua kirjasta sekä kansikuva Sheferijm - Ajatuksia kirjoista -blogissa: http://sheferijm.blogspot.com/2016/12/crying-wind-itkeva-tuuli.html.
Kirjojen etsiminen tuntomerkkien perusteella voi olla joskus hankalaa, mutta aina kannattaa kokeilla. Juoneen, päähenkilöihin ym. liittyviä sanoja voi käyttää Google-haussa...
Kyseessä on varmaankin Heinrich Böllin teos Tohtori Murken kootut tauot ja muita satiireja (Otava, 1978). Eräs kirjan novelleista kertoo suuressa radiotalossa työskentelevästä nuoresta tohtorista, joka editoi tunnettujen esitelmöitsijöiden puheita. Hän saksii nauhoilta talteen taukoja, säilyttää nauhanpätkät ja liimaa ne yhteen. Iltaisin kotonaan hän kuuntelee kuinka merkittävät miehet ovat hiljaa.https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/09/02/teetpa-mita-tahansa-sinua-tark…https://fi.wikipedia.org/wiki/Heinrich_B%C3%B6ll
Valitettavasti en löytänyt etsimäänne kirjaa suomenkielisenä. Sellainen saattaa kuitenkin olla olemassa.
Englanniksi kirjoja ja niiden osia löytyy useita. https://www.google.com/search?q=How+many+soldiers+have+died+from+friendly+fire&rlz=1C1GCEB_enFI869FI869&source=lnms&tbm=bks&sa=X&ved=0ahUKEwj11-m92b7lAhVFwqYKHTafBQsQ_AUIFygB&biw=1920&bih=969
Esim. Ron Corbett: First soldiers down ja Earl R. Anderson:Friendly Fire in the Literature of War.
Rauhanturvaajien joukoissa on tapahtunut onnettomuuksia. Suomalainenkin rauhanturvaaja on joutunut ristituleen ja haavoittunut 2006. https://yle.fi/uutiset/3-5753307
Ylen uutisarkisto kertoo tästä ja muista suomalaisia rauhanturvaajia koskevista uutisista. https://yle.fi...
Koska emme ole alan asiantuntijoita, emme voi antaa virallista vastausta kysymykseen, vaan sitä täytyisi kysyä esimerkiksi ravitsemusterapeutilta. Voimme kuitenkin ohjata eteenpäin sivustoille, joilta voi etsiä enemmän tietoa asiasta.
Fineli-sivustolle (https://fineli.fi/fineli/fi/index) on koottu eri elintarvikkeiden ravintosisältöjä. Siellä voi verrata raejuuston ja maidon sisältämiä ravintoaineita sekä niiden määriä. Lisätietoa terveellisestä aamupalasta ja aterian kokoamisesta löytyy muun muassa Sydänmerkki-sivustolta sekä Terveyskirjaston ja terve.fi:n artikkeleista. Linkit artikkeleihin löytyvät alla olevista lähteistä. Sydänmerkki-sivustolla on myös reseptivinkkejä.
Lähteet ja lisätietoa:
https://www....
Helsingin kansakoulujen historiaa käsitteleviä teoksia Helmet-kirjastossa:
Urho Somerkivi, Helsingin kansakoulun historia, Helsingin kaupunki, 1977
Helsingin maalaiskunnan kansakoululaitos = Folkskolväsendet i Helsinge : 1866-1966 / toimittanut Lauri Leppänen, Helsingin maalaiskunta, 1966
Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelmassa on Helsingin kaupungin kansakoulut, toimintakertomuksia lukuvuodesta 1902-1903 lukuvuoteen 1914-1915. Teoksia ei lainata, mutta niitä voi tutkia Pasilan kirjastossa.
Lisäksi kiinnostavia voisivat olla teokset:
Kalevi Tamminen, Kansakoulun uskonnonopetus vuosisadan vaihteen murroksessa : maamme kansakoulujen uskonnonopetuksen asema, tavoitteet ja opetussuunnitelmat vuosina 1898-1912...
Aristoteleen säilyneistä kirjoituksista ei löydy kyseistä sitaattia, vaan kyseessä lienee yksi niistä lukuisista Internetiä kiertävistä mietelmistä, jotka on jossain vaiheessa yhdistetty kuuluun ajattelijaan.
