En löytänyt selitystä Barbapörrön karvaisuudelle. Alla olevassa linkissä on arveltu, että karvaisena Barbapörrö erottuu paremmin samanvärisestä Barbamamasta. Voisi myös ajatella, että karvaisuus korostaa sitä, kuinka Barbapörrö on muita taiteellisempi ja viihtyy näitä enemmän yksin taiteeseensa uppoutuneena.
https://lesbarbapapa.com/barbouille-couleur-noire/
Keskiajalla ruoka koettiin terveelliseksi silloin, kun eri raaka-aineita nautittiin kullekin ihmistyypille sopivalla tavalla. Maksan syöjä vahvisti maksaansa, keuhko-ongelmista kärsivä nautti keuhkoista. Ruoan avulla voi myös päästä käsiksi erilaisiin hyviin ominaisuuksiin: nopeutta edisti jäniksen syönti, voimaa karhun syönti. Mieltä ja kehoa pyrittiin ruoka-aineilla vakauttamaan. Elinolosuhteiden nähtiin vaikuttavan tasapainoon, mutta esimerkiksi tuoreita vihanneksia ei arvostettu. Vaikka vitamiinit löydetään vasta myöhemmin, Saksasta lähteneen hapankaalin yleistyminen alkoi, kun huomattiin sen kyky estää talvellakin keripukkia ja muita puutostauteja, C-vitamiinin ansiosta.
Ensimmäinen tunnettu terveydenhoito-ohjeiden...
En löytänyt Warren Schatzin englanninkielistä sanoitusta mistään kirjoitettuna. Warren Schatzin single-levy kuuluu Kansalliskirjaston musiikkiäänitekokoelmaan. Kansalliskirjaston musiikkihuoneessa on mahdollista kuunnella digitaalista kopiota levystä. Levy kuuluu myös Ylen äänilevystöön, josta kappaletta voi toivoa esitettäväksi radioon.
Finna-hakupalvelu: https://finna.fi/
Asiointi Kansalliskirjastossa: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
Kuuntelijatoive Yleen: https://asiakaspalvelu.yle.fi/
Richard Rodgersin säveltämästä ”You’ll never walk alone” -laulusta löysin yhden suomenkielisen version: Reijo Ikonen on levyttänyt sen nimellä ”Yksin et kulje”. Se sisältyy hänen...
Hämeen Sanomat -sanomalehteä ei näytä tulevan Keravan kirjastoon. Voit kuitenkin mennä omaan kirjastoosi ja pyytää heitä tilaamaan vanhoja Hämeen Sanomat -lehden vuosikertoja mikrofilmimuodossa kaukolainana. Kun mikrofilmi saapuu, voit varata sitä varten sukututkijahuoneen kirjaston toisesta kerroksesta. Huoneessa on mikrofilmin lukulaite.
Mikrofilmin lukulaite: Keravan kirjasto
https://www.kerava.fi/palvelut/kirjastokulttuuri-ja-museot/kirjasto/tilat/digitointitila
Jos teidän on mahdollista matkustaa kauemmaksi, vanhoja Hämeen Sanomia voi lukea mikrofilmimuodossa myös Kansalliskirjastossa Helsingissä. Lehti täytyy varata lukusaliin kaksi päivää ennen lukuhetkeä.
Kansalliskirjasto: Työskentely kirjastossa ...
Nimi on vanhaa perua, ja ollut käytössä ainakin jo 1940-luvun lopulta. Sijainti on saattanut olla hiukan toinen kuin nykyään, mutta nimiteema on ollut alueella siitä asti käytössä. On vaikea tietää tarkkoja perusteluita tälle valinnalle, eikä niitä ole kirjattu nimistörekisteriin. Kyse voi olla käännösvirheestä, mutta tämä vaikuttaa epätodennäköiseltä, sillä tuon ajanjakson kadunnimikomiteassa on kyllä ollut ruotsin kielen erityisasiantuntija, niin kuin nimistötoimikunnassa on nykyäänkin.
Olisiko niin, että laulurastas on niin tyypillinen rastas, että on katsottu, että ruotsinkieliseen nimeen riittää heimon/suvun nimi? Tai olisiko ruotsin kielen taltrast ollut siihen aikaan melko vähän käytetty nimitys, eli ruotsiksi olisi laulurastaasta...
Viisipenniset ovat suosittuja keräilykohteita ja niiden arvo määräytyy harvinaisuuden ja painovuoden mukaan.
"Suurten valmistusmäärien vuoksi kaikki viisipenniset ovat melko yleisiä. Ainoa hieman harvinaisempi vuosilyönti on 1910 (kuva 1), jonka keräilyarvo on normaalikuntoisena noin 50 euroa. Muista maksetaan paljon vähemmän: 1870 noin 15 euroa, 1865, 72, 88, 92 ja 96 noin 5-10 euroa ja loput noin 1-3 euroa/kpl."
Microsoft Word - Viisipenniset keräilykohteina - päivitetty 2020 (snynumis.fi)
Jos kolikossa ei ole vuosilukua, kääntyisin Suomen Numismaattisen yhdistyksen puoleen. Heillä on tarjota asiantuntevaa arviointia ja tietoa.
Numismatiikka | Jäsenyys | Huutokaupat - Suomen Numismaattinen Yhdistys ry (snynumis.fi)
Laila Hietamiehen/Hirvisaaren tuotantoon perehtynyt kollega oli sitä mieltä, että kannattaa aloittaa Lehmusten kaupunki -sarjasta, jonka ensimmäiset kirjat julkaistiin 1970-luvun alussa ja loppu sarjasta 2000-luvun alkupuolella. Sen jälkeen voi alkaa lukea sarjoja ilmestymisjärjestyksessä. Kirjojen järjestyksen näkee esimerkiksi Wikipediasta.
Musta kukkula -kuunnelmasta meiltä on kyselty ennenkin. Kollegan vastaus kertoo, että kuunnelma esitettiin vuonna 1974:
https://www.kirjastot.fi/kysy/milloin-radiossa-on-esitetty-musta?language_content_entity=fi
Viides mies -kuunnelma on uudempi. Kysyin kuunelmasta Yleisradion tietopalvelusta ja sieltä sain tarkat tiedot kuunelmasta ja sen esityksistä. Kuusiosainen kuunnelmasarja on esitetty vain kerran vuonna 1984 (Radion yleisohjelmassa). Jaksot 1-5 ovat noin 40-minuuttisia ja kuudes jakso 50-minuuttinen.
Jaksojen nimet ja lähetysajat ovat seuraavanlaiset:
Osa 1: Määräys Manhattanilta 20.3.1984 klo 19.30
Osa 2: Palvelukseen halutaan… 27.3.1984 klo 19.30
Osa 3: Musiikkileikkiä murhalla 3.4.1984 klo 19.30
Osa 4...
Portugeesi-sanaa on joskus käytetty portugalilaisesta ihmisestä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2005446?term=port…
https://fi.wiktionary.org/wiki/portugeesi
Mistään lähteistä ei kuitenkaan löydy tietoa siitä, että portugalin kielestä olisi käytetty sanaa portugeesi.
Kuvan hämähäkki näyttää kovasti Seeprahyppijältä, tästä löytyy paljonkin sivustoja ja kuvahaulla kuvia.
Lajia esiintyy ainakin Etelä-Suomessa:
Seeprahyppijä eli kiviseeprahypykki (Salticus scenicus) on hyppyhämähäkkien (Salticidae) heimoon kuuluva laji. Se on saanut nimensä mustavalkoraidallisesta väristään ja tavasta hypätä vihollisen kimppuun. Maailmalla seeprahyppijät ovat melko yleinen laji. Suomessa niitä voi löytää lähes koko maassa, mutta se on yleisempi eteläosissa. Se eksyy sisätiloihin, mutta elää yleensä kallioilla ja kivikossa, kivimuureilla.
Näistä aika söpön näköisistä ja hyödyllisistä hyppyhämähäkeistä on mainio kirja: Sami Karjalainen: Suomen hyppyhämähäkit- katso silmiin ja ihastu! Kannattaa...
Tässä joitakin ehdotuksia. Listalla on melko erityyppisiä kirjoja, joten kannattaa hakea niistä tarkempia kuvauksia esim. Kirjasammosta (https://www.kirjasampo.fi/fi).
Bauer, Belinda: Hautanummi
Cameron, Peter: Andorra
Conrad, Joseph: Varjolinja
Guillou, Jan: Pahuus
Han, Kang: Vegetaristi
Jackson, Shirley: Linna on aina ollut kotimme
Kanehara, Hitomi: Käärmeitä & lävistyksiä
Krabbé, Tim: Jäljettömiin
Kuisma, Hanna-Riikka: Kerrostalo
Lasdun, James: Sarvipää
Meyrink, Gustav: Golem
Moshfegh, Ottessa: Vuosi horroksessa
Murata, Sayaka: Maan asukit
Rauma, Ida: Hävitys
Shriver, Lionel: Poikani Kevin
Strandberg, Mats: Risteily
Summers, Courtney: Sadie
Sund, Erik Axl: Varistyttö + muu tuotanto
Wähä, Nina: Perintö
Keskustelupalstoja kirjoista löytyy kyllä myös suomeksi. Monet niistä saattavat olla melko satunnaisesti keskustelevia tai keskittyvät johonkin tiettyyn aiheeseen. Esim Googlehaulla hakusanana keskustelupalstat + lukeminen tai keskustelupalstat ja kirjallisuus.
Kirjasampo sivuston keskusteluista kannattaa aloittaa. Kirjasampo tarjoaa myös paljon tietoa kirjoista ja omia suosikkeja voi etsiä vaikkapa kansikuvahaulla. Linkki Kirjasampo.fi
Vilkasta kirjallisuuskeskustelua käydään myös Helmet lukuhaasteen Facebook-ryhmässä. Linkki ryhmään
Goodreads suomi ryhmien keskustelut voivat myös olla kiinnostavia. Samalla näkee myös kiinnostavia kirjalistoja. Linkki sivustolle.
Kannattanee aloittaa Avauksen suurasta ja Lehmän suurasta. Esimerkiksi Yle Radio 1:n Koraania käsittelevässä sarjassa luenta aloitetaan niistä. Tässä linkki ohjelman sivuille https://areena.yle.fi/podcastit/1-2670459
Kirja on Robert J. Leen kirjoittama ja kuvittama Nuket karkumatkalla vuodelta 1960. Kirjastoissa ei ole lainattavia kappaleita kirjasta, mutta Kansalliskirjastossa ja Turun yliopiston Feeniks-kirjastossa on varastokappaleita, joita voi lukea paikan päällä.
Kirjasta löytyy myös ääniversio Youtubesta.
Hei,
Viittaat Etu- ja sukunimilakiin, joka on ollut voimassa 1.1.2019 alkaen. Laki ei ole voimassa takautuvasti, joten se ei päde aiemmin annettuihin nimiin. Toki aiemmassakin laissa taisi olla samantyylinen teksti.
Joonaksen ja Jaanan kohdalla tuo "alle 15" muodostuu kolmesta "alle 5" -merkinnästä, koska yksityisyyden suojan takia tuon tarkempia tietoja ei rekisteristä saa henkilönimistä, joista on vain korkeintaan muutamia hakutuloksia. Todennäköisesti tuo tarkoittaa minimiä, eli yhteensä 3 kpl.
Toki massatietojen tilastoinnissa voi jäädä rekisteriin pieniä virheitä, jotka voivat selittää osan poikkeuksista. Samoin sukupuolta vaihtaessa voi muutoskohtaan jäädä mahdollisesti merkintä nimestä toisen sukupuolen sarakkeeseen,...
Reino Hirvisepän (Palle) toisen ja kolmannen säkeistön sisältävästä Fredmanin 8. laulun suomennoksesta en onnistunut löytämään ennen vuotta 1986 julkaistua painettua versiota. Silloin kolmisäkeistöinen Unkarin viiniä ilmestyi valikoimassa Pallen parhaat : "kulttuurikuplittajan" kuusi vuosikymmentä.
60-luvun lopulla perustettu Bellman-kvartetti levytti kappaleen vuonna 1984 ilmestyneelle levylleen Lähteelle istukaamme, ja kvartetin 20-vuotisjuhlan kunniaksi keväällä 1987 julkaistiin 26 Hirvisepän Bellman-suomennosta sisältävä nuottikokoelma Bellmanilta : Carl Michael Bellmanin lauluja mieskvartetille ja -kuorolle. Kokoelman toimittajan ja kvartetin 2. tenorin Aatu Leinosen esipuheessa kerrotaan kvartetin Bellman-ohjelmistosta...
Valitettavasti emme löytäneet kuvaukseen sopivaa runoa, eikä kukaan tietopalvelun valtakunnallisella sähköpostilistalla tunnistanut runoa. Ehkäpä joku Kysy kirjastonhoitajalta -palstan lukijoista hoksaa, mistä runosta voisi olla kysymys?
Hei,Runo ilmestyi ensi kerran kokoelmassa Kurkiaura: ballaadeja ynnä muita runoja (WSOY, 1930) ja se löytyy tietysti useista hänen kootuista runoteoksistaan.Koskenniemen tuotanto ei ole vielä vapautunut tekijänoikeudellisesti (70 kuolemasta tulee täyteen vasta 2032), joten joudut kaivelemaan runon itse vaikkapa kirjastosta.
Kielitoimiston sanakirja sanoo, että sana on taipumaton tai vaillinaisesti taipuva. Verbiä laasta ei siis voi taivuttaa kaikissa persoonamuodoissa.LähdeKielitoimiston sanakirja: laasta https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/laasta?searchMode=all
