Suomessa on käytössä alunperin saksalaisen kielialueen tapa merkitä sävelten nimiä. Muita saksalaista tapaa käyttäviä maita ovat Itävalta, Tsekki, Saksa, Tanska, Viro, Unkari, Norja, Puola, Serbia, Slovakia, Slovenia ja Ruotsi (1990-luvulle asti)
Wikipedia: Sävel (https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4vel)
Wikipedia: Ton (https://sv.wikipedia.org/wiki/Ton)
Wikipedia: Musical Note (https://en.wikipedia.org/wiki/Musical_note)
Finna-hakupalvelun mukaan Elanto-lehden vuosikerrat 1959-1977 olisivat saatavilla Varastokirjastossa. Varastokirjastossa olevaa aineistoa voi mahdollisuuksen mukaan saada käyttöönsä tilaamalla oman yleisen kirjaston kautta.
https://vaari.finna.fi/Record/vaari.1964456
http://www.varastokirjasto.fi/kaukolainaus/varastokirjaston-palvelut-he…
Työväenliikkeen kirjasto säilyttää myös Elanto-lehteä kokoelmissaan.
https://helsinki.primo.exlibrisgroup.com/discovery/fulldisplay?docid=al…
Työväenliikkeen kirjasto sijaitsee Helsingissä osoitteessa Sörnäisten rantatie 25 A 1. 31.1.2021 asti jatkuvien koronarajoitusten vuoksi kirjasto on tällä hetkellä käytettävissä vain varattujen kirjojen noutoja, palautuksia ja puhelinpäivystystä varten....
Kollega ehdotti ruotsalaista jännityssarjaa Rikostutkija Bergman. Sarjan ensimmäisen kauden ensimmäinen jakso sopii kuvaukseesi. MTV:n jaksokuvauksessa kirjoitetaan seuraavaa: " Siviili Fredrika Bergman aloittaa työt Tukholman poliisin resurssiryhmässä ja kohtaa heti vastustusta. Työt alkavat vauhdikkaasti, kun pieni tyttö siepataan rautatieasemalla."
Sarja perustuu Kristina Ohlssonin Fredrika Bergman -dekkareihin.
https://www.mtv.fi/sarja/rikostutkija-bergman-33005232001/jakso-1-epatoivottu-1-osa-1339896
Ralliautoilun B-ryhmän kehitys alkoi tosiaan Audi Quattrosta, jolla Hannu Mikkola ja Michelle Mouton ajoivat rallin MM-sarjaa vuonna 1981. Nelivetoautot oli sallittu sarjassa jo pari vuotta aiemmin, mutta siihen saakka ne eivät olleet herättäneet suurempaa kiinnostusta. Vaikka Audi kärsi teknisistä ongelmista pitkin kautta, auto osoitt myös uskomatonta kilpailukykyä ja tehokkuutta ja toi nelivetoautojen potentiaalin näkyväksi. Rallin MM-sarjaan B-ryhmä tuli seuraavana vuonna eli 1982, jolloin kansainvälinen autourheiluliitto FIA toi N-, A- ja B-ryhmät entisten numeroluokkien tilalle. B-ryhmä korvasi entisen nelosluokan. B-ryhmä jaettiin vielä neljään alaluokkaan mm. auton painon ja rengaskoon mukaan. Samalla minimivaatimusta autojen...
Voit hakea Helmet-kirjastojen lainattavia esineitä kirjoittamalla Hae aineistoa -ruutuun esineen nimen, esim. sukset ja rajaamalla sen jälkeen haun vasemman reunan valikosta kohdasta Aineisto esineisiin. Urheiluvälineitä ja muita esineitä on vain joissakin kirjastoissa, joten tiettyä kirjastoa ei kannata valita, vaan katsoa tulos kaikkien kirjastojen osalta.
Alla hakutulos hakuihin suksista, luistimista ja lumikengistä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1928290__Ssukset__Ff%3Afa…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sluistimet__Ff%3Afacetmedia…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2458883__Slumikeng%C3%A4t…
Esineitä ei voi varata eikä niitä lähetetä kirjastosta toiseen
Kyllä sota-aikana oli jo kärpäspaperia. Tanglefoot-nimisessä yhtiössä keksittiin 1880-luvulla laittaa risiiniöljyä, hartsia/pihkaa ja vahaa kärpäspaperiin, jolloin se toimi hyvin kärpäspyydyksenä. Aikaisemmat paperit olivat olleet huonosti toimivia, koska ne olivat joko liian kuivia tai liian märkiä.
https://www.tanglefoot.com/more-130-years-history
Ohessa erilaisia kärpäspaperipakkauksia 1900-1940-luvuilta suomalaisista museoista Finna.fi -hakupalvelusta:
https://finna.fi/Record/musketti_tmk.M20:TMM19051:75
https://finna.fi/Record/yo-museo_ah.M011-1476486
https://finna.fi/Record/yo-museo_ah.M011-1503458
Valitut Palojen sarjoissa Muistojen 50-luku, 60-luku, 70-luku ja 80-luku julkaisemia CD-kokoelmia ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Muilta kirjastoalueilta niitä näyttää löytyvän. Niitä voi hakea Finna-haun kautta ja tilata omaan kirjastoon tekemällä kaukopalvelupyyntö. Lisäksi osa levytyksistä on kuunneltavissa Kansalliskirjastossa.
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22muistojen+50-luku%22&type=Al…
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22muistojen+60-luku%22&type=Al…
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22muistojen+70-luku%22&type=Al…
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22muistojen+80-luku%22&type=Al…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kyselemäsi kirja kuuluu Ratamo-kirjastojen yhteiseen kokoelmaan. Jos sinulla on kirjastokimpan kortti ja siihen liittyvä pin-koodi, pääset lainaamaan tai varaamaan e-kirjan. Kehittämistyön menetelmät | Ellibs Library .
Yleinen vastaus kysymykseesi on, että kirjastokorttia ei voi saada etänä. Kirjastokortin haltijoiden henkilöllisyys on tarkastettava. Sähköinen tunnistautuminen ei ole kirjastoissa mahdollista.
Yleisesti ottaen kirjaston lehtiin ei kuulu tehdä merkintöjä. Eri kirjastoissa voi olla erilaisia suhtautumistapoja sanomalehtien sudokujen täyttöön, mutta kannattaa kysyä etukäteen henkilökunnalta, saako sudokun täyttää. Tarvittaessa sivusta voi myös ottaa kopion.
Ilmeisesti ranskalaiset 1400-luvulla luulivat mustalaisten tulevan juuri Böömistä ja boheemi kuvasi mustalaisten tapaa elää vakiintuneiden yhteiskunnallisten tapojen ulkopuolella ja muutenkin vähän epäsovinnaisesti. Boheemius on siis ollut synonyymi vaeltaville mustalaisille ja heidän elämäntyylilleen, ja samalla he ovat ranskalaisten mukaan olleet "bohemialaisia" eli Böömistä kotoisin. Todennäköistä on, että ranskalaiset ovat saaneet ensikosketuksen mustalaisista juuri Böömistä, jolloin virheellinen ajatus siitä, että he ovat Böömistä, on päässyt syntymään.
Boheemi – Wikipedia
bohemian | Etymology, origin and meaning of bohemian by etymonline
Kyseessä ovat viimeiset rivit Lassi Nummen runosta Ei sitä kerro kieli. Runo on kokoelmasta Kuusimittaa ja muita säkeitä (1963).
Runon voi lukea myös esimerkiksi teoksesta Lassi Nummi: Runot 1947 - 1977 (1978, s. 209).
Niin joululta tuntuu -ohjelman lopputeksteissä kerrotaan, että Soutaja-laulun sanoittaja on Vesa-Matti Loiri. Sama tietoa on myös ohjelmasta tehdyn tallenteen luettelointitiedoissa.
https://areena.yle.fi/1-4379657
https://finna.fi/Record/musa.015425009#componentparts
Vuosina 1966–73, jolloin Brita Hedberg oli Tampereella De Gamlas Hemin johtajana, nopeinta mahdollista vuoroa käyttäen matka Helsingistä Tampereelle kesti 2 tuntia 10 minuuttia (1966)/1 tunti 59 minuuttia (1973). Keskimääräisempi matka-aika pikajunalla oli 2.30–2.50 (1966)/2.20–2.40 (1973).
Lähde:
Suomen kulkuneuvot : turisti
Valitettavasti en ole onnistunut löytämään runoa. Etsin Lastenkirjainstituutin tietokannasta, valtakunnallisesta Finna-tietokannasta, joulurunoantologioista ja tietenkin Kuopion kirjaston omasta tietokannasta. Vanhojen aapisten ja lukukirjojen sisällöstä yksittäiset runot ja tarinat ovat löydettävissä yksinkertaisella nimekehaulla, mutta ilmeisesti sitä lukukirjaa, jossa tämä runo mahdollisesti on julkaistu, ei ole meidän kokoelmassamme. Tietenkin runo voi olla myös jossakin ohjelmistokirjassa, joista menneinä vuosikymmeninä etsittiin ohjelmaa koulun juhliin, tai voi olla, että se on julkaistu jossakin joululehdessä, joita niitäkin aikoinaan ilmestyi paljon.
Väinö Voionmaan (eli Väinö Wallinin) mukaan Tampereella avattiin sairaala 01.11.1848. Samalla, kun kaupunki sai sairaalansa, se sai myös ensimmäisen kaupunginlääkärinsä. Viran ensimmäinen haltija oli tohtori Niilo Juhana Wilhelmi Idman. Hänen seuraajakseen tuli Kaarle Otto Blåfield. Sairaala sai nimen ”Yleinen sairashuone Tampereella” vuonna 1864.
Esa Hakala on blogissaan selvitellyt Tampereen terveysolosuhteita 1800-luvulta 1900-luvun alkuvuosikymmenille asti.
Lähteitä:
Voionmaa, Väinö: Tampereen kaupungin historia. 2. osa, Tampereen historia Aleksanteri I:n ja Nikolai I:n aikana (Tampereen kaupunki, 1905, s. 383)
Hakala, Esa: Musiikkia muun muassa : torstai 30. huhtikuuta 2015:
https://esahakala.blogspot.com/...
Kuvan perusteella ruskeiden pilkkujen alkuperää ei pysty sanomaan. Ne eivät näytä tyypilliseltä homeelta, mutta sitäkään mahdollisuutta ei voi sulkea pois.
Marie Antoinettea käsitteleviä elämäkertoja on ilmestynyt suomen kielellä kolme. Näistä tuorein on vuonna 1989 suomeksi julkaistu Joan Haslipin Marie Antoinette. Aiemmin on käännetty Stefan Zweigin (1935) ja Clara Tschudin (1910) samannimiset teokset.Marie Antoinettea käsitellään myös näissä kirjoissa:Barth, Reinhard: Historian suurnaiset (2005)Paul, Gill: Kuninkaallisia rakkaustarinoita (2016)
