Kordieriitti on melko yleinen magnesium-alumiinisilikaatti metamorfisissa kivissä. Se laajenee vain vähän lämmetessään, kestää happokäsittelyä ja äkillisiä lämpötilanvaihtelua ja johtaa heikosti sähköä. Siitä on valmistettu polarisaatiosuodattimia, sähköeristeitä, vastuksia ja lämmityselementtejä. Kordieriitti on pleokroinen eli sen väri muuttuu riippuen siitä, mistä suunnasta kiveä katsellaan. Siitä on käytetty on nimeä dikroinen eli kaksivärinen, vaikka oikeammin pitäisi puhua kolmivärisestä, sillä väri voi olla katselukulmasta riippuen lähes väritön, violetti tai kellertävän harmaa. Kivi on ainakin läpikuultava, joskus läpinäkyvä, ja kiiltää lasimaisesti. Läpinäkyviä kordieriittejä on käytetty korukivinä.Lähteet:https://www....
Rönö on saari Kuopiossa Pohjois-Savossa. Saari on ollut kivikkoinen, ja aiemmin siellä on ollut niittyjä. Nimeen sisältyvä sana rönö, rönä merkitsee "risukkoa, kosteikkoa, kivikkoa". Lähde: Suomalainen paikannimikirja. Toim. Paikkala, Sirkka & al. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 146. Helsinki: Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2007.
Olisiko kyseessä sana vällee? Karjalan murteessa käytetty sana vällee tarkoittaa pian, nopeasti. Linkki: murresanakirja.Välleen-sanaa murresanakirja ei tunne.
Suomalaisia nykyrunoilijoita esitellään kahdessa kirjassa:
- Suomalaisia nykyrunoilijoita / toim. Siru Kainulainen ja Johanna Krappe (2008)
- Suomalaisia nykyrunoilijoita. 2 / Teemu Manninen, Maaria Pääjärvi (toim.) (2011)
Hyviä vinkkejä ja esittelyjä myös mm. näiltä sivuilla:
Tienviittoja 2000-luvun runouteen | Helmet
Ota lukuun: Suomalaista nykylyriikkaa
2000-luvun runous « Tuli & Savu (tulijasavu.net)
Avainsana: nykyrunous (kirjavinkit.fi)
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on kysytty nykyrunoilijoista aiemminkin. Alla linkki toiseen vastaukseen:
Olen lukenut suomalaisia runoilijoita 80- ja 90-luvulla. Nyt haluaisin hieman päivittää tietojani, ketäs suomalaisia runoilijoita tällä hetkellä onkaan?...
Kyllä sota-aikana oli jo kärpäspaperia. Tanglefoot-nimisessä yhtiössä keksittiin 1880-luvulla laittaa risiiniöljyä, hartsia/pihkaa ja vahaa kärpäspaperiin, jolloin se toimi hyvin kärpäspyydyksenä. Aikaisemmat paperit olivat olleet huonosti toimivia, koska ne olivat joko liian kuivia tai liian märkiä.
https://www.tanglefoot.com/more-130-years-history
Ohessa erilaisia kärpäspaperipakkauksia 1900-1940-luvuilta suomalaisista museoista Finna.fi -hakupalvelusta:
https://finna.fi/Record/musketti_tmk.M20:TMM19051:75
https://finna.fi/Record/yo-museo_ah.M011-1476486
https://finna.fi/Record/yo-museo_ah.M011-1503458
Mikrolisäyksessä kasvin kloonaus tapahtuu solukkoviljelymenetelmien avulla irrottamalla kasvista haluttua solukkoa tai kasvupisteitä ja siirtämällä ne kasvamaan joko ravintoliuokseen tai kiinteälle ravintoalustalle. Mikrolisäystä käytetään taimien tuotannossa esim. banaanilla, avokadolla, sitrushedelmillä, ananaksilla, perunoilla, mansikoilla, viiniköynnöksillä, vadelmilla, herukoilla ja useilla eri puilla.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mikrolis%C3%A4ys
Perinteisempi kasvien monistus eli kloonaaminen on perustunut kasvien lisäämiseen versoista tai pistokkaista. Myös sillä tavoin on mahdollista kloonata mm. edellä mainittuja kasveja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kloonaus
Valitut Palojen sarjoissa Muistojen 50-luku, 60-luku, 70-luku ja 80-luku julkaisemia CD-kokoelmia ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Muilta kirjastoalueilta niitä näyttää löytyvän. Niitä voi hakea Finna-haun kautta ja tilata omaan kirjastoon tekemällä kaukopalvelupyyntö. Lisäksi osa levytyksistä on kuunneltavissa Kansalliskirjastossa.
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22muistojen+50-luku%22&type=Al…
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22muistojen+60-luku%22&type=Al…
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22muistojen+70-luku%22&type=Al…
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22muistojen+80-luku%22&type=Al…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Yleisesti ottaen kirjaston lehtiin ei kuulu tehdä merkintöjä. Eri kirjastoissa voi olla erilaisia suhtautumistapoja sanomalehtien sudokujen täyttöön, mutta kannattaa kysyä etukäteen henkilökunnalta, saako sudokun täyttää. Tarvittaessa sivusta voi myös ottaa kopion.
Sain apua kollegoiltani:
Olisiko ykkönen Lena Andersonin Myrsky-Mari tai sen jatko-osa Mari ja Märssy-Mikko (yhteisnide Otava 1998)? Taikka sitten Christina Björkin Linnean luontokirja (1983), vaikka ei siinä rannalla olla kuin pari aukeamaa, ja vanhakin se on. Kuvitus on ruotsalaisen idyllinen kyllä.
Voisiko jälkimmäinen olla Evelyn Scottin Neljätoista karhua (Hki : Tammi [1971])?
Ilmeisesti ranskalaiset 1400-luvulla luulivat mustalaisten tulevan juuri Böömistä ja boheemi kuvasi mustalaisten tapaa elää vakiintuneiden yhteiskunnallisten tapojen ulkopuolella ja muutenkin vähän epäsovinnaisesti. Boheemius on siis ollut synonyymi vaeltaville mustalaisille ja heidän elämäntyylilleen, ja samalla he ovat ranskalaisten mukaan olleet "bohemialaisia" eli Böömistä kotoisin. Todennäköistä on, että ranskalaiset ovat saaneet ensikosketuksen mustalaisista juuri Böömistä, jolloin virheellinen ajatus siitä, että he ovat Böömistä, on päässyt syntymään.
Boheemi – Wikipedia
bohemian | Etymology, origin and meaning of bohemian by etymonline
Kyseessä ovat viimeiset rivit Lassi Nummen runosta Ei sitä kerro kieli. Runo on kokoelmasta Kuusimittaa ja muita säkeitä (1963).
Runon voi lukea myös esimerkiksi teoksesta Lassi Nummi: Runot 1947 - 1977 (1978, s. 209).
Kyseessä voisi olla Nelosella 17.11.2001 esitetty Colin Buckseyn Painajaisten kadut (Nightmare street, 1998).
Nightmare Street | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi)
Nightmare Street (TV Movie 1998) - IMDb
Niin joululta tuntuu -ohjelman lopputeksteissä kerrotaan, että Soutaja-laulun sanoittaja on Vesa-Matti Loiri. Sama tietoa on myös ohjelmasta tehdyn tallenteen luettelointitiedoissa.
https://areena.yle.fi/1-4379657
https://finna.fi/Record/musa.015425009#componentparts
Väinö Voionmaan (eli Väinö Wallinin) mukaan Tampereella avattiin sairaala 01.11.1848. Samalla, kun kaupunki sai sairaalansa, se sai myös ensimmäisen kaupunginlääkärinsä. Viran ensimmäinen haltija oli tohtori Niilo Juhana Wilhelmi Idman. Hänen seuraajakseen tuli Kaarle Otto Blåfield. Sairaala sai nimen ”Yleinen sairashuone Tampereella” vuonna 1864.
Esa Hakala on blogissaan selvitellyt Tampereen terveysolosuhteita 1800-luvulta 1900-luvun alkuvuosikymmenille asti.
Lähteitä:
Voionmaa, Väinö: Tampereen kaupungin historia. 2. osa, Tampereen historia Aleksanteri I:n ja Nikolai I:n aikana (Tampereen kaupunki, 1905, s. 383)
Hakala, Esa: Musiikkia muun muassa : torstai 30. huhtikuuta 2015:
https://esahakala.blogspot.com/...
Kuvan perusteella ruskeiden pilkkujen alkuperää ei pysty sanomaan. Ne eivät näytä tyypilliseltä homeelta, mutta sitäkään mahdollisuutta ei voi sulkea pois.
En onnistunut löytämään ihan noin rajatusta aiheesta runoja, kuin nuorena ja yllättäen isoäidiksi tulemisesta. Isoäitiyttä yleisesti käsitellään ainakin esimerkiksi seuraavissa runoteoksissa:
Tuula Korolainen: Mummola: runoja mummoista, vaareista ja lapsista (Kirjapaja, 2022)
Anja Porio: Tule mummi leikkimään (Kirjapaja, 2013)
Isovanhemmuutta yleisemmin ja isoisän näkökulmasta on runoissaan paljon käsitellyt esimerkiksi Pertti Nieminen, ainakin teoksissaan:
Kuusi silmää, kuusi korvaa: Idylliä ja arkipäivää Reetan ja Ainon elämästä (Otava, 1981)
Maailma pitäisi aloittaa alusta (Otava, 2009)
Myös Lassi Nummen runokokoelmassa Olemassa toisillemme (Otava, 2003) käsitellään isovanhemmuutta.
Olisiko...
Tarkkaan ottaen vain pistinsitaatin Niinistö pani Leninin nimiin; kasakoita käsittelevä oli hänen mukaansa vanha venäläinen sanonta. Oli miten oli, Zaharova lienee tässä oikeammassa kuin Niinistö. Ainakaan painetusta Lenin-kirjallisuudesta ei tällaista sitaattia löydy. Hän on kyllä ainakin kerran käyttänyt kielikuvaa pistimellä kokeilemisesta, mutta varsin toisenlaisessa yhteydessä: bolsevikkien piti pistimellä tutkiman, oliko Puolan proletariaatin sosiaalinen vallankumous jo kypsää. On kuitenkin mahdollista, että tämä ilmaus on antanut pontta Niinistön käyttämän väärän Lenin-sitaatin syntyyn. Sen alullepanija oli todennäköisesti amerikkalainen poliittinen journalisti Joseph Alsop. Alsop kirjoitti vuonna 1975 näin: “They [Soviets] merely...
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista elokuvaa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen elokuvan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
