Voit kopioida hyvällä omallatunnolla. Tekijänoikeuslaki antaa luvan poiketa kopiokiellosta omaan käyttöön:"Teosten yksityinen kopiointi on sallittua. Vaikka toisten teosten kopiointiin tarvitaan yleensä lupa, pääsäännöstä on tehty merkittävä poikkeus kuluttajan eduksi. Poikkeus koskee kopiointia yksityiseen käyttöön. Yksityistä käyttöä on kopiointi omaan yksityiseen käyttöön tai kopiointi perheen ja läheisen ystäväpiirin välillä. Kopioita ei kuitenkaan saa tehdä rajattomasti. Teoksesta saa lain mukaan tehdä yksityiseen käyttöön muutamia kopioita, mikä tarkoittaa yleensä 2-4 kappaletta." Tekijänoikeus.fi
Espoon kirjastoissa saat myös kopioida haluamasi määrän ilmaiseksi. "Kopiointi pysyy toistaiseksi maksuttomana. Kopioiden...
Käpylässä on peruskoulu, jonka luokka-asteet on numeroitu 1-9 sekä Helsingin luonnontiedelukio luokin 1-3.
Linkki Käpylän peruskoulu, Linkki Helsingin luonnontiedelukio
Nykyään luokat ovat harvoin numeroitu 1-13, koska peruskoulu ja lukio ovat usein eri kouluja, vaikka toimisivatkin samassa rakennuksessa.
Säe on Aale Tynnin runosta Kultakalat. Alun perin se ilmestyi Tynnin järjestyksessä toisessa runokokoelmassa Vesilintu (1940). Tauno Palo tulkitsee sen Henrik Otto Donnerin säveltämänä levyllä Kulkurin kannel (1972).
Kysymyksen sitaatti kuuluu runon kolmanteen säkeistöön: "Kauneus on kuin lapsi. / Kauneus on kuin lapsi: / katsoen lohduttavasti, / hyvyys silmissään, / mitään ymmärtämättä / painaa se hentoa kättä / haavaan kipeään."
Voisikohan kyseessä olla novelli "Suuri pää", joka löytyy Huovisen novellikokoelmasta Lyhyet erikoiset (WSOY, 1967, useita uusia painoksia). Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa Joki-kirjastojen verkkokirjastosta: Selaa luetteloa | Joki-kirjastot (finna.fi)
Bo Carpelanin runon Lumen tuoksu (Doften av snö kokoelmasta Minus sju, 195a) on suomentanut Tuomas Anhava.
Voit lukea suomennoksen teoksesta Bo Carpelan: Elämä jota elät : Valikoima runoja vuosilta 1946 - 1973 (suom. Tuomas Anhava).
https://finna.fi/Record/vaarakirjastot.27302?sid=3826413584
Kyseessä ei ole William Shakespearen runo vaan katkelma Hamletin toisen näytöksen toisesta kohtauksesta. Lähettämäsi sitaatti on Matti Rossin suomennoksesta (2013, s. 107).Paavo Cajanderin suomennoksessa (1879) kyseinen kohta kuuluu näin:"Mikä mestariteos ihminen on! kuinka ylevä järjeltään! kuinka ääretön taidoltaan! kuinka elävä ja ihmeteltävä muodoltaan ja liikunnoiltaan! toimissaan kuinka enkelin näköinen! ajatuksissaan kuinka Jumalan kaltainen! maailman kaunistus! olentojen alkukuva! Ja kuitenkin, mitä on tuo tomun ydin? Miehet ei minua huvita, ei, eikä naiset liioin, vaikka hymynne näyttää, että sitä luulette."https://www.gutenberg.org/cache/epub/15632/pg15632-images.htmlMyös Yrjö Jylhä, Veijo Meri ja Eeva-Liisa Manner ja Lauri...
Fabian Dahlströmin laatiman Sibeliuksen teosluettelon mukaan sekakuorolle sävelletyn laulun "Aamusumussa" (Aamusumussa, JS9A) sanoitus on J. H. Erkon runokokoelmasta "Ajan varrelta" (1896). Teosluettelossa on pätkä nuotin alusta sanoineen: "Päiv' ei pääse paistamahan, kun on valtaa vailla." Erkon runossa kuitenkin "kuu on valtaa vailla". Teosluettelossa on kyllä mainittu muut runon ja sanoituksen eroavaisuudet (Erkolla "päivä vielä voittaa", Sibeliuksella "päivä vallan voittaa", Erkolla "viihtyisivät myötä", Sibeliuksella "viihtyis meidän myötä"), mutta ei tätä.Teosluettelon mukaan Sibeliuksen käsikirjoitus on kadonnut. Teos on julkaistu ensimmäisen kerran Eemil Forsströmin toimittamassa nuotissa "Sävelistö : kaikuja laulustamme : seka-...
Lehteä voisi tiedustella lähimmästä vapaakappalekirjastosta eli Kansalliskirjastosta Helsingissä https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Neuvontaan voi ottaa yhteyttä
sähköpostitse osoitteessa kansalliskirjasto@helsinki.fi
puhelimitse numeroon 02941 23196
Hiilidioksidia voidaan ottaa talteen suoraan tehtaan savupiipuista. Hiilidioksidi erotellaan muusta savukaasusta käyttämällä fyysisiä tai kemiallisia menetelmiä. Kemiallisissa menetelmissä käytetään liuotinta, joka absorboi hiilidioksidin itseensä. Tämän jälkeen seos haihdutetaan ja saatu hiilidioksidikaasu paineistetaan. Fyysisissä menetelmissä käytetään puoliläpäiseviä kalvoja, jotka päästävät läpi vain tietyt aineet. Hiilidioksidi voidaan myös erottaa muusta savukaasusta sitomalla se kalkkiin kuumuutta hyödyntävässä reaktorissa ja sitten erottamalla se kalkista vieläkin korkeammassa lämpötilassa toisessa reaktorissa.
Metaania ja hiilidioksidia kerätään myös mädättämällä jätettä biokaasuksi, josta kaasut sitten erotellaan. Samoin...
Kyseessä on luultavasti Sten af Klinteberg, joka on ruotsalainen viihdepianisti ja yritysjohtaja. Suomalaisille af Klinteberg lienee tutuin säveltämästään kappaleesta Den sköra lyckan, jonka Kari Vahtiala esitti Syksyn sävelessä vuonna 1984 nimellä Annikan uni. Esitys sijoittui kilpailussa kolmanneksi.
Pianistina af Klinteberg on levyttänyt vuonna 1996 albumin Trottoarvioler.
Af Klinteberg on toiminut Sony Music Swedenin toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana. Hänellä on oma musiikin tuotantoyhtiö Water Sound Music AB.
Lähteitä:
https://www.discogs.com/artist/1329307-Sten-Af-Klinteberg
http://www.fono.fi/TekijaHakutulos.aspx?tekija=klinteberg
https://www.xing.com/profile/Sten_afKlinteberg
https://www.bolagsfakta.se/...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ei ole Puolangalta paikallista vastaajaa, joten keskeisistä teoksista ei ole varmaa tietoa. Hain tietokannasta Puolankaa käsittelevää kirjallisuutta, josta poimintoja alla. Puolangan kirjastosta voit kysyä tarkempia suosituksia. Kirjastolla on myös kotiseutukokoelma, jossa pääsee tutustumaan paikalliseen kirjallisuuteen tarkemmin.
Puolangan paikallishistoriikkeja:
Lauri Moilanen: Tolokkuja ja sitkeitä : Puolankalaisen yrittäjyyden historiaa (2018)
Aittokylä : sinisten vaarojen sylissä (toim. Rauni Räisänen, 2008)
Joukosen kulmilla (toim. Arto Haapalainen, 2000)
Kaikuja Väyrylän vaaroilta : puolankalaisen elämisen oppikirja (1999)
Puokion juttuja : kyläkirja Kainuusta (toim. Kauko Juntunen...
Suomessa ei ole kirjoille olemassa samanlaista lakiin perustuvaa ikärajaluokitusta kuten elokuville on. Kirjoille ei ole myöskään virallisia ikärajasuosituksia. Kustantajat tekevät suosittelua sijoittaessaan kirjan esim. uutuusluetteloissaan tiettyyn kategoriaan, esim. lapset ja nuoret. Joskus myös näkee kirjan takakanteen painetun suosituksen. Kirjastoissa joko noudatetaan kustantajan kategorisointia tai arvioidaan kohderyhmä uudelleen. Ripleyn Usko tai älä -kirjat on Kyyti-kimpassa sijoitettu lasten ja nuorten osastoille. Pikasilmäys Suomen eri kirjastoihin osoittaa näin tekevän suurimman osan kirjastoista. Joissakin niitä on sijoitettu lasten/nuorten osaston lisäksi myös aikuisten osastolle.
Tiedot Sokrateesta ovat kaikki toisen käden tietoa eli joko aikalaisten tai hänen seuraajiensa kertomaa, erityisesti Platonin Sokrates-kuvaus on vaikuttanut käsitykseemme hänestä. Sokrateen olemassaolon todistaminen sataprosenttisella varmuudella lienee aika vaikeaa. Voidaan myös kuitenkin todeta, että monet esimerkiksi antiikin ajan historiankirjoittajien välittämät tiedot ovat saaneet tukea arkeologisista kaivauksista, joten ei myöskään kannata ajatella, että Sokrateesta ei olisi ollut olemassa vain siksi, että tiedot ovat toisen käden tietoja.
Sokrateesta ja lähteistä, jotka hänestä kertovat, löytyy hyvä tiivis artikkeli Paavo Castrenin Antiikin käsikirjasta.
Niin joululta tuntuu -ohjelman lopputeksteissä kerrotaan, että Soutaja-laulun sanoittaja on Vesa-Matti Loiri. Sama tietoa on myös ohjelmasta tehdyn tallenteen luettelointitiedoissa.
https://areena.yle.fi/1-4379657
https://finna.fi/Record/musa.015425009#componentparts
"Mutta me nostamme purppuravaatteen / taistoon mi työläiset kutsua voi."
Näin lauletaan tuntemattoman kääntäjän suomenkielisessä versiossa Varšavjankasta, joka oli alun perin 1800-luvun lopulla tehty puolalainen vallankumouslaulu. Puolankielisessä versiossa purppuraa ei mainita lipun tai vaatteen värissä vaan sillä viitataan työläisten veren purppuraiseen väriin, kun he laativat kostoa riistäjille:
I w krwi zatopmy nadgniłe trony,
Spurpurowione we krwi ludowej!
Ha!… zemsta straszna dzisiejszym katom,
Co wysysają życie z milionów!…
Purppuran voi siis tulkita viittaavan vereen ja sitä kautta aatteen punaan. Toisaalta purppura (tai violetti) on monella tavoin symbolinen väri, vaikkei sitä usein vasemmistolaiseksi...
Jos noudatetaan kirjallisuushistorioiden linjausta ja sivuutetaan Sara Wacklinin Hundrade minnen från Österbotten (1844–45) pohjimmiltaan kaunokirjallisen ilmaisun puolelle kuuluvana teoksena, voisi varteenotettavana ehdokkaana nostaa esiin nimimerkin "Maria" (Maria Gripenberg, vuodesta 1874 Furuhjelm) ja hänen vuonna 1871 ilmestyneen kansankirjasensa Några ord till Finlands mödrar (Neuvoja Suomenmaan äiteille), jossa kirjailijatar ytimekkäästi ja havainnollisesti käsittelee perheenemäntien kannalta sellaisia aiheita kuin Kotihartaudesta, Vanhemmat, Lasten esikuvat, Ahkeruus, Säästäväisyys, Kielittelemisestä, Järjestys ja siisteys jne.
1880- ja 1890-luvuilta naisten kirjoittamaa tietokirjallisuutta löytyy jo runsaammin. Suomen...
Helmet-kirjastojen lukukoirien aikataulut löytyvät kootusti Helmet.fin tapahtumissa. Voit myös hakea tapahtumista itse hakusanalla "lukukoira".
Lähimpänä oleva tapahtuma on aina ensimmäisenä ja aikataulut päivittyvät sitä mukaa kun ne ovat tiedossa ja varmistuneet.
Kannattanee aloittaa Avauksen suurasta ja Lehmän suurasta. Esimerkiksi Yle Radio 1:n Koraania käsittelevässä sarjassa luenta aloitetaan niistä. Tässä linkki ohjelman sivuille https://areena.yle.fi/podcastit/1-2670459
Äyräpään osalta katsoisin ensimmäisenä teosta Suomen maatilat : tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista. 4, Kuopion, Mikkelin ja Viipurin läänit (1932). Arrankorven osalta vastaava teos voisi olla Suuri maatilakirja = Lantgårdar i Finland. 5, Hämeen lääni (1964).Käpiö-niminen tila löytyy Hollolasta kiinteistötunnuksella 283-419-1-70. Tila sijaitsee suunnilleen osoitteessa Käpiöntie 204 - 206. Paikalla ei sijaitse enää asuinrakennusta, jonkinlainen raunio löytyy. Ks. https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fiLisää tietoa Uusi-Pätilän kylästä, ml. Käpiön tila:https://koskenkohinat.fi/places/uusi-patilan-kyla/https://koskenkohinat.fi/wp-content/uploads/2020/12/Uusi-P%C3%A4til%C3%A4n-kyl%C3%A4-Heidi-Nurminen....
Jos arvelet, että merkeillä on rahallista tai keräilyarvoa, kannattaa ottaa yhteyttä paikallisiin tai valtakunnallisiin harrastajiin ja asiantuntijoihin.Suomen Filatelistiliiton artikkeli Mitä tehdä perimälläni kokoelmalla? antaa joitakin vinkkejä.https://www.filatelisti.fi/tietoa/mita-tehda-peritylle-kokoelmalle/Paikallinen postimerkkikerho voisi ehkä auttaa. Heillä saattaisi olla tietoa myös aloittelevista keräilijöistä siinä tapauksessa, että merkeillä ei ole arvoa.https://www.hmlpmkerho.fi/Myös postimerkkiliikkeet, jotkut antikvariaatit ja huutokaupat ostavat ja myyvät merkkejä.https://www.philabid.fi/Näistä kirjoista (löytyvät Hämeenlinnan kirjastosta) voisi olla hyötyä, vaikka ne onkin suunnattu keräilijöille:Postimerkkeilijän...
