Kirja löytyy yliopistonkirjastoista:
Åbo, Helsingin kauppakorkeakoulu, HYK, Lappi, Tampere, Vaasa, Varastokirjasto, Joensuu, Oulu, Turku, Lappeenranta ja varmaan monesta kaupunginkirjastosta
En valitettavasti löydä tuon nimistä kirjaa tai artikkelia. Kokkolan kaupunginkirjastossa on mahdollista käyttää eri viitetietokantoja, jotka auttavat tiedonhaussa, lisätietoja: http://lib.kokkola.fi/tiedonhaku/kirjallisuustietokannat.asp . Tule käymään kirjastossa, henkilökunta opastaa tietokantojen käytössä.
Kysymykseen kenen ohjauksessa Lönnrot väitöskirjansa julkasi, en onnistunut löytämään vastausta. Lönnrotin väitöskirja Om finnarnes magiska medicin on suomennettu 1985 Lapinlahti-päiväksi, suomennuttaja Helsingin yliopistollinen keskussairaala, suomentaja Ulla Holmström.Suomennoksen nimi Suomalaisten maagisesta lääketieteestä.Kirjaa ei voi saada kotilainaan.Samana vuonna ilmestyi ruotsinkielinen näköispainos, jota voisi yrittää kaukolainaksi. - Elias Lönnrotin Valitut teokset osa 3 s. 22-40 sisältää "Otteita tutkielmasta Afhandling om Finnarnes Magiska medicin", suomentajana Irma Sorvali ja Tuomas Sorvali. - Reijo Heikkisen teoksessa Korpitohtorin jäljillä s. 35 on pieni kuva väitöskirjan kannesta vuodelta 1932 sekä katkelma...
Keskihajonta on tilastollinen tunnusluku. Sillä ilmaistaan havaintoarvojen keskimääräistä poikkeamaa keskiarvosta.
Laskukaava löytyy tilastomatematiikan kirjoista (esim. Pyramidi 4 -lukion pitkä matematiikka). Hyvä laskuesimerkki on tilastokeskuksen oppimateriaalisivulla.
http://wwww.stat.fi/tup/verkkokoulu/data/tt/02/10/index.html
Mikrofilmin lukulaite on Oulun kaupunginkirjaston lukusalissa (3. krs.) Lukusali on avoinna ma-pe 9-20, la 10-17, su 12-16, juhlapyhien aattopäivinä 9-17. Mikrofilmin lukulaitteen voi varata käyttöönsä etukäteen (p. 08-558 47321).
Kortti on varmaan voimassa, jos olet käyttänyt sitä pari vuotta sitten. Varmuuden saat soittamalla p. 044-7037331 ja antamalla kirjastokorttisi numeron. Oulun kaupunginkirjaston kortti käy myös Kiimingin kirjastossa.
Hei!
Hirsirakentamisesta löytyy kyllä kirjallisuutta mutta videoita vähän. Vuonna 2012 on julkaistu hirsirakentamisesta video: Timo Aro-Heinilä Tunne puut–Matkalla hirrenveistotaituruuteen. Keski-kirjastoissa videota ei ole, mutta sen voi pyytää kaukolainaan.
Matkalla hirrenveistotaituruuteen videon tietoja, voit käydä katsomassa esim. Kyyti-kirjastojen sivulla: http://kyyti.kirjas.to/teos.asp?teosid=04A2FFDE-95B7-49E5-AF72-642334E2…
Voit tehdä kaukolainapyynnön Keski-kirjastojen sivulla: www.keskikirjastot.fi > Asiakkaana kirjastossa > Kaukolainat.
Kyllä sarjassa on julkaistu myös osa 2 (Gehrman 2000). Se löytyy esimerkiksi HelMetin kokoelmasta tätä kautta: http://luettelo.helmet.fi/record=b2030810~S9*fin. Sen saa kaukolainaksi Kittilään kuten muunkin HelMet-aineiston.
Heikki Poroila
Materiaalin täytyy olla stl-tiedostomuodossa. Alla linkki Helmet-sivulle, jossa lisää tietoa kirjastojen 3D-tulostuksesta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/Juttuj…
Tuo mainitsemasi Suomen Akatemian Tietysti.fi-sivusto neuvoo valitsemaan ympäristömerkittyjä tuotteita kemikalisoitumisen torjunnassa, karsimaan hajusteita ja välttämään klooria turhan voimakkaana kemikaalina siivousaineissa. Kemikaalien annosteluun kannattaa myös kiinnittää huomiota.
Ylen sivustolla on artikkeli, jossa annetaan neuvoja siivouksen kemikaalikuorman vähentämiseen. Artikkelissa mainitaan mm. säilöntäaineet, hajusteet ja syövyttävät kemikaalit. Siinä annetaan myös seitsemän vinkkiä siivouksen kemikaalikuorman keventämiseen. Artikkeli löytyy alta:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/10/14/ala-kayta-tiskiainetta-paljain-kasin-simppelit-vinkit-joiden-avulla-kevennat
Myös kosmetiikan kemikaalikuorman keventämisestä on...
Ehkä kysyjäkin arvaa, ettei tällaista tietoa voi kenelläkään olla, koska kukaan ei seuraa systemaattisesti ja dokumentoiden niin tavanomaista inhimillistä tapahtumaa kuin suuttuminen. Pitäisi myös pystyä sopimaan siitä, mitä "suuttumisella" tarkoitetaan. Tiedetään, että maapallon eri kulttuuripiireissä on hyvin erilaisia tapoja ilmaista voimakkaita tunteita ja esimerkiksi monissa aasialaisissa kulttuureissa pyritään julkisia tunteenilmaisuja yleisesti ottaen välttämään itse kunkin "kasvojen säilyttämiseksi". Toisaalta esimerkiksi Välimeren kansojen kulttuuriin on aina kuulunut voimakas käsillä elehtiminen ja kiihtyneen oloinen asioiden kommentointi, joka saattaa suomalaisesta näyttää "suuttumiselta", vaikka olisi tarkoitettu aivan...
Päivittäistavarakaupat ja -kauppaketjut solmivat ostosopimukset kunkin hyödykkeen tuottajan kanssa. Näin ollen ei ole olemassa standardihintaa tai korvausprosenttia, jonka voisi kauppaketjukohtaisesti tarkistaa. Päivittäistavaraliikeketjujen yhä kasvavasta vallasta alkutuottajiin nähden on kuitenkin kirjoitettu erilaisissa raporteissa, kuten mm. Finnwatch (2013) ja Kuluttajatutkimuskeskus (2011).
https://www.finnwatch.org/images/finnwatch_private_label_web_2_rev.pdf
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/152351/Kirjallisuuskatsaus_kuluttajien_ja_tuottajien_vuorovaikutuksesta_elintarvikeketjussa.pdf?sequence=1
Myynnin lukuja voi tutkia myös ruokaketjujen omista vuosiraporteista:
Kesko: https://www.kesko.fi/...
Kun Töölöä on kaavoitettu ja rakennettu, siellä on ollut huomattavasti vähemmän ja erilaisia rakennuksia kuin nyt. Vielä vuonna 1900 koko Etu-Töölöä ei ollut varsinaisesti olemassa (Museovirasto: RKY). Helsinki ennen -sivuston kartoista voi katsoa, miltä Töölö näytti vaikkapa vuonna 1909, jolloin Kansallismuseotakin vasta suunniteltiin, mutta sille ja lukuisille muille taloille oli tontit suunnitteilla. Vuoden 1920 kartasta voi jo nähdä, että Museokadun itäisen pään osoitenumerot ovat jääneet Dagmarinkadun, Cygnaeuksenkadun ja Nervanderinkadun osoitenumeroiden alle.
Oletettavasti numerointi on aloitettu kahdeksasta, jotta se pysyisi loogisesti juoksevana parittomien numeroiden kanssa. Tarkempia tietoja kannattaa kysyä...
Vuororuno Kuusenkaramellit sisältyy Aino Öljymäen teokseen Iloa ja juhlaa 1. : Esitystehtäviä koulun pienimmille. (1949, s. 42).
Teos näyttää kuuluvan kirjastoalueesi kokoelmiin, joten voit tilata sen omaan lähikirjastoosi.
Piikkihaita kutsutaan tosiaan edelleen englannissa "dogfish sharkiksi". Piikkihait ovat suhteellisen pienikokoisia ja ihmiselle vaarattomia haikaloja. Nimitys "dogfish shark" tulee niiden saalistuskäyttäytymisestä eli ne hyökkäävät saaliinsa kimppuun suurissa parvissa. Ne elävät muista haista poiketen suurissa parvissa ja ovat näin käyttäytymiseltään hyvin koiramaisia laumaeläimiä.
https://oceana.org/marine-life/sharks-rays/spiny-dogfish
https://fi.wikipedia.org/wiki/Piikkihai
Tarkoitatkohan teosta Vanhan Saarijärven historia (tekijöinä mm. Reino Kallio ja Matti Huurre)? Tästä teoksestä löytyy vuoden 1972 ja 1987 painokset myös Jyväskylän kaupunginkirjastosta. Voit tehdä siihen maksuttoman varauksen.
