Sivistyneestä eläimestä puhuva runo, johon Pentti Holapan Boman-novellissa viitataan ("Hirtehistä huumoria rakastavien ystävieni kanssa annoin Bomanille sen oudontuntuisen nimen erään runon mukaan, jossa puhuttiin sivistyneestä eläimestä"), saattaisi olla Nils Ferlinin "Profeten" kokoelmasta En döddansares visor. Se päättyy säkeisiin "Mitt namn är Boman - så i rymd bur / en lustig Laban och ett bildat djur." Runon on suomeksi tulkinnut Leo Saukkoriipi kolmen varhaisen Ferlin-kokoelman yhdistelmässä Surkimuksen lauluja ; Outolainen ; Lasit. Hänellä "en lustig Laban och ett bildat djur" kääntyy - kenties mitan ja loppusoinnun vaatimuksesta - muotoon "narriparka - paviaani".
Miten kirjani ovat syntyneet. 2 -teoksessa Holappa...
Katkelma on V. A. Koskenniemen epigrammista, joka alkaa näin: "Jos tuhlari taikka saituri liet / sinä yhtä paljon hautaas viet". Runo on kokoelmasta Minä ja maailma : epigrammeja (1960).
Runo on julkaistu myös Suomen Turku -lehden numerossa 4/1960.
https://finna.fi/Record/helka.993391273506253
Koronarajoitusten takia kielten opiskelua lähiryhmissä keskustellen on ollut hankalaa järjestää. Keskusteluryhmät ovatkin pitkälti siirtyneet verkkoon. Mainitsemiesi tahojen lisäksi ei keskusteluryhmiä juuri tunnu löytyvän. Osaisikohan joku lukijoistamme antaa vinkkejä?
Helsingin ja Turun yliopistojen verkkosivuilta ei löytynyt tietoa kaikille avoimista ruotsin kielen keskusteluryhmistä. Avoimen yliopiston puolellakaan ei näyttäisi tulossa olevan sopivia kursseja https://www.helsinki.fi/fi/hakeminen-ja-opetus/avoin-yliopisto
Helsingfors Arbis https://ilmonet.fi/search?com=4&status=-10000&page=1&limits=16&list_typ…; ja Åbo svenska arbetarinstitut https://blog.edu.turku.fi/arbis/ eivät tarjoa keskusteluryhmiä...
John Miltonin runosta On His Blindness on kaksi suomennosta.
Jaakko Tuomikosken suomennos Sonetti sokeudesta sisältyy teokseen Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3 : englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (toim. Eino Railo, WSOY, 1933, s. 218). Teos on luettavissa digitoituna alla olevasta linkistä.
http://www.lonnrot.net/etext.html
Aale Tynnin suomennos Sokeudesta vuodelta 1957 on luettavissa teoksesta Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa. Vuoden 1957 painoksessa runo on sivulla 185, vuosien 1974 ja 2004 painoksissa sivulla 211.
Voit tarkistaa teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa HelMet-haulla:
https://www.helmet.fi/fi-FI
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto....
Neiti Etsivä -kirjoja ei tosiaankaan ole kaikkia käännetty suomeksi, vaikka näin kirjastonkin näkökulmasta tuntuu siltä, että niille kyllä riittäisi lukijoita. Kustantaja tekee omat ratkaisunsa kirjojen suomentamisesta ja julkaisemisesta todennäköisesti aika pitkälle sen perusteella, miten kannattavaa se on taloudellisesti. Suomessa kustantaja on ollut Tammi. Tässä kustantajan yhteystiedot, mikäli haluat tiedustella sieltä tarkemmin asiaa (www.tammi.fi)
https://www.tammi.fi/yleinen/yhteystiedot
Neiti Etsivä -sarjoja on ilmestynyt englanniksi vuodesta 1930 alkaen useita, ja näistä Mysteeri-sarjaa on suomennettu.
Tässä wikipedia-lista Nancy Drew -kirjoista (List of Nancy Drew books)
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Nancy_Drew_books#...
Ukrainalaista kaunokirjallisuutta on suomennettu varsin vähän.
Kirjallisuuspalvelu Kirjasammossa on lista ukrainalaisesta kirjallisuudesta.
Ukrainalaista kirjallisuutta
Myös Helmet-kirjastojen palvelusivustolle on koottu lista, jossa on suomenkielistä, alun perin ukrainan kielellä kirjoitettua kaunokirjallisuutta tai Ukrainasta kertovaa kauno- tai tietokirjallisuutta. Tästä listasta voit myös helposti tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-kirjallisuudessa.
Ukraina kirjallisuudessa
Toivottavasti näistä listoista löytyy sopiva teos kirjallisuuspiiriinne.
Afasia merkitsee vaikeutta ymmärtää tai tuottaa puhuttua tai kirjoitettua kieltä. Useimmiten sen syynä on aivohalvaus (aivoinfarkti tai aivoverenvuoto), joskus myös aivokasvain. Vaikka afasian aiheuttanut syy saataisiin poistetuksi, afasia voi jäädä pitkäaikaiseksi, jopa pysyväksi vaivaksi. Hoitomuotona on puheterapeuttinen kuntoutus. Afasiaan ei voi kuolla, mutta aivohalvaus ja yleensä myös aivokasvain ovat hengenvaarallisia.
Seuraavassa linkit, joihin vastaukseni perustui.
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00557/afasia-aivoperainen-puhehairio?q=afasia
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00001/aivohalvaus-aivoinfarkti-ja-aivoverenvuoto
https://www.thebraintumourcharity.org/living-with-a-brain-tumour/side-...
Kiasma-kirjastosta ei voi lainata kirjoja. Kirjasto on kaikille avoin ja ilmainen lukemista ja työskentelyä varten.
Kirjastoaineistoja on mahdollista skannata omalle muistitikulle tai omaan sähköpostiosoitteeseen ilmaiseksi, valokopioista joudumme laskuttamaan.
Lähteet:
Kiasma-kirjasto
https://www.kansallisgalleria.fi/fi/Kirjasto
1700-luvulle sijoittuvista romaaneista suosittelen tutustumaan Jyrki Heinon mainioihin historiallisiin rikosromaaneihin Kellari (2010 Schildts & Söderströms), Kello (2014 S&S) ja Kelmit (2016 S&S). Heinon romaaneissa rikoksia ratkoo luutnantti Carl Wennehielm aisaparinsa kaupunginviskaali John Appengrenin kanssa.
Anna Miskon Kultaokra (2019 Minerva kustannus) tutkailee naisen asemaa 1700-luvun sääty-yhteiskunnassa. Pappilan tytär Maria irrottautuu ahtaasta naisen roolista ja pääsee Turkuun apulaiseksi muotokuvamaalarin ateljeehen.
1800-luvun säätyläistyttöjen seurapiireihin sukelletaan Sara Medbergin romaanissa Kultaportin kaunottaret (2018 Otava). Kaari Utrion Ilkeät sisarpuolet -romaanissa (2007 Tammi) viivähdetään Turussa...
Kenties ongelma piileekin juuri siinä, ettei häkin järjestystä ole muutettu. Hamsteri kaipaa vaihtelua. Luonnossa se vaihtaa elinympäristöään erittäin nopeasti. Pitkästymisen ehkäisemiseksi hamsterin häkkiin pitäisi tämän tästä sijoitella uutta esineistöä, jota voi nuuhkia tai tutkiskella tai jonka läpi voi ryömiä tai jossa voi piilotella ja kiipeillä.
Lähde:
Peter Hollmann, Hamsterini ja minä
Oloilta kirjoitetaan yhteen, koska se muodostaa yhden käsitteen.
Lisää yhdyssanoista esimerkiksi Kielitoimiston ohjepankista: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/112
Hillermanit ovat saaneet osansa kulttuurista omimista koskevista syytteistä. Niin kuin James McGrath Morrisin Hillerman-elämäkerran Tony Hillerman : a life takakansitekstissä todetaan, "läpi uransa Hillermania sekä kiitettiin hänen selvitystyöhön perustuvasta autenttisesta navajokulttuurin kuvauksestaan että syytettiin sen kulttuurisesta omimisesta". Appropriaatiokysymyksessä Hillermanilla on ollut myös puolustajansa, jotka ovat olleet valmiita näkemään kirjailijan toisesta kulttuuripiiristä peräisin olevan aineiston hyödyntämisen pikemminkin kunnianosoituksena kuin kulttuurisena omimisena ja siten hyväksyttävänä. Niin tai näin, nykyään on kuitenkin jokseenkin mahdotonta ajatella, ettei intiaaneista kirjoittava valkoinen kirjailija...
Spes Patriae -kirjasarjasta voi tutkia eri vuosien ylioppilaita. Siinä on tosin vain ne henkilöt, jotka ovat luvan julkaisuun antaneet. Vuoden 1973 kirjan saatavuuden näet Eepos-verkkokirjastosta.
Lisäksi tietoja voi löytyä koulumatrikkeleista, esimerkiksi 30 vuotta oppikoulutoimintaa Evijärvellä vuodelta 1978, jossa on myös oppilasmatrikkeli.
Olli Jalosen romaania Taivaanpallo (2018) ei valitettavasti ole käännetty englanniksi.Suomalaisen kirjallisuuden käännöksiä voi etsiä Suomen kansallisbibliografia Fennicasta ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta.
Saattaa olla Turun murretta.Turun murteessa esiintyy sana "törtöne", jonka merkitys on "käpy". Turun murteen verbi "törtöstä" tarkoittaa "poimia käpyjä". Kysy kirjastonhoitajalta -palvelulta on aiemmin kysytty Turussa sijaitsevan Törtöskadun nimen merkitystä/alkuperää.Tässä vastaus: https://www.kirjastot.fi/kysy/turun-itaharjulla-on-lyhyt-alle?language_content_entity=fi Halutessasi voit tiedustella sanan merkityksestä Kotimaisten kielten keskuksen kieli- ja nimineuvonnalta: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta Lähteet:TURUN MURTEEN SANASTO 2 (1985).
Suomessa ei Hannu Räisäsen Erä-lehdessä 08/2024 julkaistun artikkelin "Lopullisesti hukassa?" mukaan ole enää paljon täysin asumattomia alueita. Joitain asuttamattomia paikkoja on Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa. Artikkeliin laskettiin että pisin asustamaton suora on Suomessa 140 kilometriä pitkä ja sen päättymispisteet ovat Kilpisjärvellä tien E8 tuntumassa ja Enontekiön Hetan kylässä. Täysin varma analyysi ei ole, koska alueella saattaa olla esimerkiksi yksittäisiä mökkejä, joita ei karttapalvelussa näy.Suomessa suurimman ympyrän, jonka sisällä ei ole taloa, mökkiä tai tietä, voi piirtää saman artikkelin mukaan kartalle Lapin Lemmenjoen kansallispuistoon. Siitäkin asutukseen on pisimmillään 17 kilometriä. Suomen...
Talvehtia-sanalle ei ole suomen kielessä vastakohtaa. Jäin kuitenkin pohtimaan kesän viettämisen ilmaisemisen mahdollisuuksia.On joitakin kieliä, joissa kesän viettämiselle on oma sanansa. Esimerkiksi englannin kielessä talvehtia-verbin kääntyy sanaksi winter, jota käytetään myös substantiivin talvi käännöksenä. Sana summer taas kääntyy sekä kesäksi että kesän viettämiseksi. Espanjaksi talvehtia kääntyy muotoon invernar (talvi on espanjaksi invierno) ja viettää kesää veranear (kesä on verano). Suomen kielessä lähimpänä kesän viettämistä teonsanana voisi päästä kesiä-verbi, mutta sillä on toisenlainen merkitys: kesimisellä viitataan hilseilyyn, siis ohuen kerroksen irtoamiseen esim. ihosta tai limakalvosta. Toisaalta — ihohan kesii usein...
Kalevalan historiallisuus vaikuttaa kuuluvan niihin ikuisuuskysymyksiin, joihin ei ole olemassa yhtä selkeää vastausta. Niin kuin Lauri Honko aiheesta kirjoittaa kirjassa Eepoksia ja eepostutkimuksia Itämereltä Intiaan, "vanha kansanrunous oli aika köyhää selvien historiallisten kiinnekohtien tarjoamisessa. Historialliselle tulkinnalle oli tavallaan esteitä itse aineistossa. Jos ajatellaan vaikkapa maantieteellisesti läheisiä venäläisiä bylinoita, joissa on aivan selviä viittauksia vuosisatojen takaisiin tapahtumiin, niin mitään sellasta on vaikea löytää tästä perusilmeeltään varsin mytologissävyisestä kalevalamittaisesta runoudesta."Nekään Lönnrotin Kalevalassa hyödyntämät kansanrunot, jotka on mahdollista kytkeä historiallisiin...
Kyseessä voisi olla Caroline Lawrencen nuortenkirja Vesuviuksen salaisuudet, joka kuuluu Roomalaismysteerit-sarjaan. Siitä on suomennettu kolme osaa. Päähenkilöinä ovat Flavia Gemina, Jonatan, Nubia ja Lupus -nimiset lapset, ja siinä esiintyy myös amiraali ja luonnontieteilijä Plinius.
Lisätietoja ja kansikuva esim. Wikipediassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Vesuviuksen_salaisuudet.
