Luetuimmat vastaukset

Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Answer
Etsin tämän laulun sanoja "Laulu petomaisesta isästä joka Oulussa Tukkisaaren sillalta heitti jokeen 7-vuotiaan Rauha lapsosensa joulukuun 18 päivän iltana… 401 Tämä arkkiveisu löytyy Oulun pääkirjaston maakuntakokoelmasta. Heikki Poroila
Helsingin Sanomissa oli keväällä juttu, jossa kerrottiin, että Iltasatuja kapinallisille tytöille -kirjasta tehdään suomalainen versio. 401 Kyseessä on satumuotoinen tietokirja Sankaritarinoita tytöille : kertomuksia rohkeista naisista Minna Canthista Almaan  (toim. Taru Anttonen ja Milla Karppinen). Teoksen julkaisee Into Kustannus syksyllä 2018. https://intokustannus.fi/sankaritarinoita-tytoille-kirjaprojekti-sai-yhteisorahoituksella-ennatyspotin/
Onko kirjoittajan Stig Åvall Severinsen kirjaa Breatheology the art of conscious breathing käännetty suomeksi? Jos on, mikä kirjan nimi mahtaa olla? 401 Stig Åvall Severinsen kirjaa Breatheology the art of conscious breathing -nimistä kirjaa ei valitettavasti ole käännetty suomeksi.
Mikä on Raskolnikovin puhelinnumero Rikos ja rangaistus romaanissa? 401 Raskolnikovilla tuskin oli puhelinta. Rikos ja rangaistus alkoi ilmestyä jatkokertomuksena vuonna 1866 ja romaanina se julkaistiin seuraavana vuonna. Pietariin saatiin puhelinverkko (yksi Venäjän ensimmäisistä) vasta vuonna 1882, vuosi kirjailija F. M. Dostojevskin kuoleman jälkeen. Dostojevskia oli alettu pitää Venäjällä "mystisenä näkijänä" ja "profeettana" jo tämän viimeisten elinvuosien aikana, mutta puhelimia ei hänkään vielä 1860-luvulla arvannut pietarilaiskoteihin sijoittaa. https://telhistory.ru/eng/telephone_history/razvitie-telefonnoy-svyazi-v-rossii/first-city-telephone-exchanges-/ Kirsti Ekonen ja Sanna Turoma (toim.), Venäläisen kirjallisuuden historia
Kirjoitetaanko lompakonvartija yhteen vai erikseen? Molempia kirjoitusasuja näyttäisi löytyvän kyseisestä sanayhdistelmästä. 401 Netistä löytyvissä lehtijutuissa käytetään yleisesti muotoa lompakonvartija yhteenkirjoitettuna. Myös erikseen kirjoitettuna sanaa tosiaan käytetään. Katsoessani Nykysuomen sanakirjasta vartija sanan kohdalta, löysin hieman vastaavan tapauksen eli lauseessa Olenko minä veljeni vartija, sanat on kirjoitettu erilleen. Tähän perustuen sekä kollegan kanssa keskusteltuani, sanoisin että erikseen kirjoitettuna merkitys on hieman eri. Erikseen siis ollaan jonkin tietyn lompakon tai veljen vartija, kun taas yhteenkirjoitettuna lompakonvartija on yleinen taloudesta huolehtija tai ostohalujen rajoittaja. Mitään muuta virallista lähdettä tähän vastaukseen ei löytynyt, mutta Kotimaisten kielten keskuksella on olemassa kielineuvonnan puhelin,...
Kuka on Erland Helvi Hämäläisen Kadotettu puutarha teoksessa. Liittyy jotenkin yhteen päähenkilöistä, Naimiin. Onko tietoa hänen mahdollisesta todellisesta… 401 Helvi Hämäläisen Kadotetussa puutarhassa Erland kuvataan "kahdeksankymmentävuotiaaksi entiseksi ministeriksi", jonka kasvoilla oli jo kuolemansairauden leima, kun hän yllättäen avioitui Naimin, "viisikymmentäviisivuotiaan merkillisen naisen" kanssa. Jos otetaan lähtökohdaksi se usein esitetty ajatus, että Naimin esikuva on kriitikko Anna-Maria Tallgren, Erlandin vastineeksi tosielämässä asettuu arkkipiispa Erkki Kaila. Niin kuin kirjan Erland ja Naimi, iäkäs arkkipiispa ja kriitikko avioituivat odottamatta vain vähän ennen Kailan kuolemaa. Kun tieto kuulutuksesta levisi kesäkuun alussa 1944, kihlapari sai onnitteluja, joista erikoisin oli Ilmari Kiannon Turjanlinnan raunioilla kirjoittama: "Kuka koskaan olisi uskonut että Anna Maria...
Voiko olla totta että George Eliotin Middlemarchin suomennos (Aune Tuomikoski, 1966) puuttuu kirjastosta? 401 Aune Tuomikosken suomentama George Eliotin Middemarch ilmestyi vuonna 1966 kahtena niteenä. Teosta on kyllä Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta osaa yksi yksi kappale ja osaa kaksi kolme kappaletta. Ykkösosasta on tällä hetkellä varausjono. https://www.helmet.fi/fi-FI  
Kenen runo ja mistä runokirjasta runo löytyy: Kaukaa kuuluu kumahdellen ääni kirkon kellojen? 401 Kyseessä on Jooseppi Mustakallion runo Paimenen pyhä. Runon voi lukea esimerkiksi digitoidusta teoksesta Valikoima runoja kansakoululapsille (s. 6) https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/144801/Valikoima_runoja_kansakoululapsille-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y Runo on luettavissa myös täältä: https://fi.wikisource.org/wiki/Paimenen_pyh%C3%A4 Runo Paimenen pyhä on julkaistu muun muassa teoksissa Kustavi Grotenfel (toim.) : Väinölä: Helmivyö suomalaista runoutta (1899), Eero Salola (toim.) Lausuntarunoja nuorelle väelle : lausuntaohjeita ja 250 lausuttavaa runoa (useita painoksia) ja Iivo Härkönen: Kansakoulun runokirja (useita painoksia).  
Onko Kalevalaa käännetty kreikaksi? Jos on niin mistä sen voisi hankkia itselle. 401 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) kirjastossa on lainakappaleet kreikankielisen Kalevala-valikoiman painoksista 1991 ja 2004. Sieltä saa kaukolainoja oman kirjaston kautta. https://www.finlit.fi/fi/kirjasto Kalebala : to finlandikó épos Ekman, R. W. ; Martzoúkou, María N. Kastaniōtēs cop. 2004. [2., täyd. p.] Julkaisija  Athēna : Kastaniōtēs cop. 2004. ISBN 960-03-3729-2 nidottu Kirjaa voi etsiä myös nettidivareista, myös kreikkalaisista koska kustantaja on kreikkalainen.  
Onko jossain päin Suomea ollut tapana/perinteenä antaa uudelle yrittäjälle lahjaksi leipälapio? Muistelen kuulleeni tai lukeneeni jostain, että uudelle… 401 Asiaa on selvitetty kaikkien Suomen kirjastojen yhteisellä sähköpostilistalla, mutta kukaan ei muistanut tällaista leipälapioon liittyvää perinnettä. Leipä ja suola -lahjat (yleensä tupaantuliaisissa) tulivat monelle mieleen: https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-kauan-on-ollut-olemassa?language_c… Ruokatieto-sivustolla kerrotaan liikelahjaideakilpailusta, joissa ehdotettiin leipälapiota lahjaksi: https://www.ruokatieto.fi/uutiset/liikelahjaksi-kuusenkerkkaetikkaa-tai-leipalapio 
Olisiko suositella teoksia liittyen savonlinnan alueen kansanperinteeseen, loreen, mytologiaan, mystiikkaan... kiitos! 401 Alla olevista teoksista voit löytää aiheeseen liittyvää lukemista: Savo ja sen kansa (toim. Riitta Räsänen) Suloinen Savonmaa : voephan se olla näenniin (toim. Ritva Koivukoski) Hanna Makkula : Ves'kansan jäljille : katsaut eteläsavolaiseen kulttuuriperinteeseen Vesikansaa : Ahvensalmi-Oravi (toim. Tuomo Loikkanen) Matti Hako : Voi maailma, sano sepän Iita ja muita perinnelastuja Vanhalta Kerimäeltä Antero Pelkonen : Entis-ajan muistoja Rantasalmen kihlakunnasta löytyy myös verkkojulkaisuna: https://fennougrica.kansalliskirjasto.fi/handle/10024/89945 Sulo Strömberg : Kerimäen ja Savonrannan kyliä kiertämässä : tarinoita Paasveen pirusta ja pohuista Mielenkiintoiselta vaikuttaa myös Nina Katriina Talvelan pro gradu -...
Onko kuvan figuuri Kupittaan Saven valmistama? En ole löytänyt tietoa Internetistä, enkä tunne alkuperää. 401 Kupittaan saven kuvastoista ei löytynyt tätä esinetta. Tuula Salakarin Kupittaan savi -kirja on myös hyvä lähde yhtiön tuotantoon, mutta siinäkään ei ollut kysyttyä esinettä.Tunnistaisiko joku lukijoistamme esineen?
Löytyykö romaani "Dyyni" äänikirjana? 401 Frank Herbertin Dyyni (Dune) on julkaistu e-äänikirjana, mutta Helmet-kirjastojen kokoelmissa teosta ei ole. CD-muotoisena teosta ei ole julkaistu lainkaan. Digitaalista äänikirjaa tarjoavat maksulliset äänikirjapalvelut.  https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5533720
Etsin kauneimpia lapsuuden nostalgisia runoja. Onko olemassa jokin tilasto näistä, mitkä olisivat suosituimpia. 401 Valitettavasti tilastoja lainatuimmista tai ostetuimmista lasterunoista ei ole koottu. Onneksi Mervi Heikkilä on tehnyt lyhyen koosteen Lastenrunoista. https://www.kirjasampo.fi/fi/node/6657 Samantapaiseen kysymykseen on myös vastattu tässä palvelussa aikaisemmin. https://www.kirjastot.fi/kysy/mitka-ovat-suosituimmat-luetuimmat-lasten?language_content_entity=fi Suosittuja runoilijoita ovat mm. Immi Hellen, Aili Niskanen, Lauri Pohjanpää, Kirsi Kunnas, Kaija Pakkanen, Tove Jansson ja Kaarina Helakisa. Finna haulla löytyy yli tuhat lasten runokirjaa. Hakutulos
Miksiköhän Struven ketju tekee Paltamon seudulla suunnilleen 90 asteen mutkan? 401 Struven ketjun mittauspisteet ovat historiallisesti merkittäviä näköalapaikkoja, joten käännös johtuu todennäköisesti näköalapaikkojen sijainnista. Voit kysyä tarkempaa tietoa Maanmittauslaitokselta. Lähde (linkki yhteydenottolomakkeeseen sivun alalaidassa): https://www.maanmittauslaitos.fi/struvenketju
Jännityskuunnelma viides mies. Milloin esitetty radiossa ja ketkä olivat näyttelijät? Lähetettiinkö samoina päivinä kuin "Musta kukkula" kuunnelma. 401   Musta kukkula -kuunnelmasta meiltä on kyselty ennenkin. Kollegan vastaus kertoo, että kuunnelma esitettiin vuonna 1974:  https://www.kirjastot.fi/kysy/milloin-radiossa-on-esitetty-musta?language_content_entity=fi Viides mies -kuunnelma on uudempi.  Kysyin kuunelmasta Yleisradion tietopalvelusta ja sieltä sain tarkat tiedot kuunelmasta ja sen esityksistä. Kuusiosainen kuunnelmasarja on esitetty vain kerran vuonna 1984 (Radion yleisohjelmassa).  Jaksot 1-5 ovat noin 40-minuuttisia ja kuudes jakso 50-minuuttinen. Jaksojen nimet ja lähetysajat ovat seuraavanlaiset: Osa 1: Määräys Manhattanilta 20.3.1984 klo 19.30 Osa 2: Palvelukseen halutaan… 27.3.1984 klo 19.30 Osa 3: Musiikkileikkiä murhalla 3.4.1984 klo 19.30 Osa 4...
Kuinka pitkä aika tai matka on lasi tai tiimalasi? Ref. Aku Ankka 27/1961 toinen tarina Mikki Hiiri sanotaan: "Kolme lasia - ja kaikki hyvin laivassa! 401 Päivi Söderholmin ja Ilse Vähäkyrön Nykymerenkulun sanakirjan määritelmän mukaan lasi on "laivakellolla joka puoles tunti annettava merkki, nelituntisen vahdin kahdeksasosa". Holger E. Eklundin Merenkulkualan sanastossa "lasi" ohjaa edelleen hakusanaan "kello", jonka kohdalta löytyy maininta "yksi lasi = puoli tunti[a]". Albin Stjerncreutzin Suomalaisen meri-sanakirjan "Glas" puolestaan kertoo, että lasi on "tawallinen santakello, joka juoksee neljän tiiman tahi puolen tiiman ajan". Neljän tunnin lasi täsmentyy kuitenkin nimenomaisesti vahtivuorojen mittaamiseen käytetyksi "vahti-lasiksi": "Niin kutsutaan neljän tiiman ja puolen tiiman aikaa juoksewaiset santa-kellot. Puolen tiiman lasin ulos-juostua lyödään pakalla rippuwaan kelloon niin...
Eikö portugalin kieltä kutsuttu ennen Suomessa portugeesin kieleksi? Kuulin tätä aikanaan paljonkin, nyt en löydä todistetta tähän mitenkään. 401 Portugeesi-sanaa on joskus käytetty portugalilaisesta ihmisestä.  https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2005446?term=port… https://fi.wiktionary.org/wiki/portugeesi Mistään lähteistä ei kuitenkaan löydy tietoa siitä, että portugalin kielestä olisi käytetty sanaa portugeesi.  
Mikä olisi paras tapa/reitti ja kulkuneuvo mennä Brysselistä päivämatkalle Luxemburgiin? 401 Brysselistä Luxemburgiin pääsee sekä junalla että bussilla. Sekä bussilla että junalla matka kestää noin kolme tuntia, välillä alle ja välillä yli riippuen vuorosta ja liikennöitsijästä. Väliä liikennöivät useat eri firmat. Matkoja voi hakea esimerkiksi FlixBusin, Belgian Trainin ja Trainlinen ja SNCB Internationalin sivuilta. Google Mapsissa voi tehdä reittihaun Bryssel-Luxemburg ja katsoa, millaisia vaihtoehtoja se tarjoaa. 
Olavi Virran laulukieliksi ilmoitetaan Wikipediassa suomi, englanti ja espanja, mutta osasiko hän varsinaisesti puhua englantia ja espanjaa? 401 Lähetimme kysymyksesi eteenpäin Olavi Virtaan perehtyneelle ja hänestä kirjoittaneelle kulttuurihistorioitsija Seija A. Niemelle ja hän tiesi kertoa, että Virta tosiaan lauloi mainituilla kielillä, mutta Niemen tiedossa ei ole, että hän olisi puhunut muuta kuin vain suomea. Niemen mukaan Virta osasi todennäköisesti auttavasti englantia ja ruotsia, sillä hän kävi aika usein laulamassa myös Ruotsissa, mutta sielläkin todennäköisesti etupäässä Ruotsin suomalaisille.