Tiedustelin asiaa Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonnasta ja sieltä tuli seuraava vastaus:
"Sanonta ”ei liikauta eväänsäkään”, ”ei liikuttele eviään”, ”ei väräytä eväänsä” jne. on jo vanhastaan esiintynyt suomen murteissa, eli tällaisia ilmauksia on käytetty puhekielessä hyvin kauan. Kuvallisen merkityksen taustalla on konkreettinen merkitys: evä viittaa kalan evään eli uimaelimeen. Kuvallisessa käytössä ilmauksella on viitattu etenkin laiskaan tai vetelän oloiseen ihmiseen. Tällainen henkilö on siis kuin maalle nostettu, pyydyksestä otettu, liikkumaton tai kuollut kala. Suomen murteiden sanakirjassa on mm. tällaisia esimerkkejä:
On nii laiska mies ettei evveä värräytä. (Karstula)
Ei evääsäkkäh liikahuta,...
Lause löytyy WSOY:n vuonna 1987 julkaisemasta teoksesta Tuoreessa muistissa kevät. Se on kokoelma Mirkka Rekolan aforistiikkaa vuosien varrelta. Kirjasta on otettu myöhemmin uusia painoksia, tuorein vuodelta 2009.
Ritarikuntien kunniamerkkien ja mitalien lisäksi tasavallan presidentti myöntää erilaisia arvonimiä. Hän päättää arvonimen myöntämisestä valtioneuvoston kansliassa toimivan arvonimilautakunnan ehdotuksesta. Arvonimiä on käytössä yli 100. Lista löytyy Finlexistä: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000381 .
Muita tasavallan presidentin myöntämiä tunnustuksia ovat tieteen ja taiteen akateemikon arvonimet, virka-ansiomerkki, hengenpelastusmitali ja äitienpäiväkunniamerkki. Näiden lisäksi tasavallan presidentti voi antaa muita ministeriöiden asetuksissa säädettyjä ansiomerkkejä, kuten esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin ansiomerkkejä.
Tarkemmin tasavallan presidentin myöntämistä kunniamerkeistä ja arvonimistä voit lukea sivulta...
Kirjallisuuden vientikeskus FILI:n käännöstietokannasta tulee hakusanalla Kalevala ja käännöskielellä vietnam kolme tulosta. Näistä Bùi Viêt Hoan käännös vuodelta 1994 on koko Kalevalan käännös.
Kalevalaseuran Kalevala maailmalla -sivulla mainitaan myös Hoàng Thái Anhin käännös vuodelta 1991. Se on tosin käännetty Kalevalan italiankielisestä käännöksestä.
FILI:n käännöstietokannan mukaan Bùi Viêt Hoa on kääntynyt yksin tai yhdessä 14 teosta. Muumeja hän on kääntänyt yhdessä Xuan Que Von kanssa. Näiden lisäksi Bùi Viêt Hoa on kääntänyt muun muassa Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ja Katja Ketun Kätilön.
Kysymyksen säe on peräisin kappaleen säkeistöstä, joka neuvoo kuulijaa välttämään inhimillisten tunteiden projisoimista elottomiin esineisiin tai luontoon: vaikka ovi kuinka kuulostaisi vaikertavan sitä suljettaessa, ei sen narinaa pidä ajatella itkuna ("Älä luule että itkee ovi kun se suljetaan / se vain kuuluu lähtiessä ihan hiljaa narahtaa"), eikä vuorikaan itke, vaan mielessämme kyynelvirtana hahmottuva vuo on pelkkää kevään sulattamaa jäätä ("Eikä ne oo kyyneleitä joita vuori vuodattaa / ne on kevään tekeleitä kun se jäitä sulattaa").
Katkat ovat vain kaukaista sukua katkaravuille - jälkimmäiset kuuluvat kymmenjalkaisiin, kun taas ensimmäiset eivät. Lajitietokeskus tuntee katkoihin kuuluvia lajeja parikymmentä; näitä ovat muun muassa tiikerikatka, merikatka ja putkikatka. Lajitietokeskuksen katkoja koskevaa tietokantaa voi tarkastella tästä osoitteesta: https://laji.fi/taxon/MX.53722
Laitan vinkkejä linkkien muodossa. Listat avautuvat niiden takaa. Etsi kirjoja oman kirjastosi järjestelmästä: Etusivu | Lastu-kirjastot (finna.fi)Taltuta klassikko: ikisuosikkeja meiltä ja muualta | OUTI-kirjastot (finna.fi) Klassikoita nuorille | Kirjasampo (Erityisen kattava!)Maailmankirjallisuuden klassikoita taitotasoille 4-6 (peda.net)
Myrkytystietokeskuksen sivuilta voi hakea tietoa mm. eri kasvien myrkyllisyydestä. Sivustolla sanotaan Krookus on myrkytön. Linkki sivulle.Olettaisin, että ihmiselle myrkytön kasvi on myös oravalle sopiva.
Vuonna 1917 Suomen väliaikainen hallitus asetti valtion oppikoulujen lukukausimaksuksi 20 markkaa (nykyrahassa n. 9 euroa). Kansallisarkiton oppikouluja koskevan tekstin mukaan erot valtion ja yksityisten oppikoulujen lukukausimaksujen kohdalla olivat suuria. Kalliolainen-blogissa suuri ikäluokka muistelee opintojaan Kallion yhteiskoulussa. Blogikirjoituksessa on mukana kuva tuntemattomasta lähteestä vuodelta 1958, jossa rehtori Hugo Knuutila kertoo lukukausimaksun olevan 14 000 markkaa (nykyrahassa noin 417 euroa). Rahanarvonlaskimen mukaan vastaava lukukausimaksu olisi vuonna 1965 ollut noin 190 markkaa. Tässä tulee ottaa huomioon inflaatio ja vuoden 1963 rahauudistus. Lähteet: Asetus Suomen valtion...
Hei!Lampaat osaavat uida, mutta niiden pitkä villa imee helposti paljon vettä ja tekee lampaasta hyvin painavan. Tämä voi johtaa hukkumiseen. Lähde: Lampaille kerittiin kesäuikkarit työasuksi | Yle
Suomen kielessä on aika paljon sukulaisuussuhteita kuvaavia perinteisiä sanoja. Niistä on hyvä luettelo Wikipediassa: Sukulaisuus: Sukulaiset (Wikipedia)Isän siskon eli siis tädin mies on kuitenkin jo sen verran kaukaisempi sukulainen, ettei sille liene ollut mitään muuta omaa nimitystä kuin tädin mies. Setä olisi tarkkaan ottaen lähinnä isän veli, joskin sanaahan on käytetty laajemminkin, mm. pienille lapsille puhuttaessa kuvaamaan aikuisia tuntemattomiakin miehiä.
He- ja she-pronomineille haetaan yhä useammin vaihtoehtoja kirjallisuudessa. Esimerkkejä ja pohdintaa aiheesta löytyy linkeistä. Yhtään romaania, jossa näitä sanoja ei käytettäisi lainkaan, ei ole mainittu, mutta kysymys nousee esille. Keskeinen kysymys ei ole niinkään se, voiko näin tehdä, vaan se, miten tämä vaikuttaisi lopputuloksen vastaanottoon.
Monissa käsitellyissä esimerkeissä sukupuolittuneita pronominejä on vältelty esimerkiksi käyttämällä yksikkömuotoista they-pronominia, viittaamalla henkilöön aina nimellä tai jollain muulla kuvaavalla sanalla, tai kirjoittamalla ensimmäisessä tai toisessa persoonassa. Yleensä näin on kuitenkin onnistuttu salaamaan tarinan päähenkilön tai kahden henkilön sukupuoli. Olisi paljon...
HelMetissä Ei saatavilla -merkintä teostiedoissa tarkoittaa, että teosta on kirjaston kokoelmissa, mutta siitä ei ole juuri sillä hetkellä yhtään vapaata kappaletta. Voit siis tosiaan tehdä teoksesta varauksen ja se toimitetaan valitsemaasi kirjastoon heti, kun ensimmäinen vapaa kappale osuu sinun vuorollesi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Valitettavasti näyttää ainakin hetkeksi kadonneen.
Kysyin asiaa Finnkinolta ja he vastasivat näin:"Ikävä kyllä elokuvalla ei ole enää Finnkinolla näytöksiä. Elokuvan maahantuojalta: https://storyhill.fi/Elokuvat-levitys-ja-maahantuonti/ voisi saada tiedon, jos elokuvan pääsee vielä jossain näkemään."
Paavo Rintalan kirjassa "Pojat" Jake tulee kuten elokuvassakin molempien vanhempiensa hylkäämäksi. Hän on piilossa ladossa neljä päivää odottaen että häntä etsittäisiin. "Kukaan ei tullut häntä etsimään. Kukaan ei tiennyt hänen edes kadonneen." Jake ampuu itsensä "Fritz-sedältä" saamallaan aseella. Hänet löydetään sattumalta vasta kahden ja puolen kuukauden jälkeen heinäladosta. Hänet tunnistetaan taskusta löytyvät astmatupakkapakkauksesta. Farmaseutti, joka oli myynyt varaston viimeisen askin, tunnistaa pojan. Kukaan ei ollut kaivannut häntä.
Ikävä kyllä kyseistä signeerausta ei löytynyt. Katsoin Signaturer.se - Porslins- och Keramikstämplar -sivustolta sekä teoksesta Salakari & Kalha: "Keräilijän aarteet - Kupittaan Savi" (WSOY, 2011). Kirjassa mainitaankin, että tehtaan puumerkeistä ei ole kattavia luetteloita.
Voit koettaa etsiä tietoa Googlen kuvahaulla. Liitteeksi laittamaasi kuva ei tuottanut tulosta, mutta ota kuva lautasen kuvapuolelta ja etsi sillä, jospa silloin onnistuisi. Hinta-arviota voi kysellä vanhojen tavaroiden kaupasta tai huutokauppakamareilta.
Noten finns t.ex. i
Kaikki tai ei mitään, nuotti, Suomen Lähetysseura 2000.
Lumivalkeaa, nuotti, Warner/Chappell Music Finland 1997.
De här är båda på finska. Boken 100 laulua Suomesta, Kallunki Iiris, Lasten keskus, Kirjapaja 2017 borde ha texten på svenska.
Alla de här tre finns i Helle-biblioteken.
Texten på finska finns även på nätet, https://www.vahvike.fi/sites/default/files/laulujen_sanat/Tulkoon_joulu…
Kysymyksesi on tuollaiseen esitettynä sen verran laaja, ettei siihen pysty vastaamaan. Tieteiskirjoissa on erilaisia juonia. Jos sinulla on koulutehtävä, johon sinun tarvitsisi kertoa jonkun tieteiskirjan juoni, sinun kannattaa tehdä haku sanalla tieteiskirjallisuus Kirjasammossa ja valita kirja, lukea se ja sen jälkeen kuvailla juoni. Silloin on helpointa ensin kertoa, mistä kirjasta on kyse, kuka on kirjailija ja sen jälkeen kuvata tapahtumia etenemisjärjestyksessä. Kirjasammosta löytyy sinulle myös hieman apua sisällön kuvaamisessa.
Jos haluat lajittelua ja tietoa tieteiskirjallisuudesta, tutustu Kirjasammon Genre-listaukseen. Siellä on myös yleiskuvaus tieteiskirjallisuudesta. Sivun lopussa on kirjasuosituksia.
