Hunajayhtymän verkkosivujen mukaan kotimaisen hunajan hiilijalanjälki on 125 grammaa 100 grammassa tuotetta. Hiilijalanjälki on tutkittu Hunajayhtymän pakkaamilla Suomalaisella kukkaishunajalla ja Suomalaisella perinteisellä kiteisellä hunajalla.
Hiilijalanjälkeä laskiessa oli huomioitu hunajan koko tuotantoketju alkutuotannosta kaupan hyllylle. Suurimman osan (75%) muodostaa hunajan tuotantoon liittyvät toimenpiteet. Tuotantoon sisältyvät mm. mehiläishoitoon liittyvät kuljetukset sekä hunajan linkous ja käsittely. Lisäksi hiilijalanjäljestä 10 % koostuu hunajan pakkaamisesta, 9 % hunajapakkauksesta ja 6 % kuljetuksista. Ainakaan tässä laskelmassa ei siis ole huomioitu mehiläisten toimintaa pölyttäjinä, eikä...
Hei!
Lehti löytyy paperimuotoisena Haapaveden kirjastosta ja mikrofilminä Oulun kaupunginkirjastosta. Mikä haluat kopion artikkelista pdf-tiedostona tai paperikopiona, voit ottaa yhteyttä jompaan kumpaan kirjastoista. Haapavesi: kirjasto(at)haapavesi.fi tai 044-7591256. Oulun kaupunginkirjasto: 044 703 7331 tai tietopalvelu.kirjasto(at)ouka.fi
Tarkoitat varmaankin tätä CD:n ja DVD:n pakettia:
http://www.amazon.com/Shake-It-Up-Break-Down/dp/B004WIKQRI
Sitä ei ole Helmet-kirjastoissa, eikä myöskään muissa Suomen kirjastoissa. Jos haluat, voit jättää hankintaehdotuksen Helmetin sivuilta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Päänsäryn monista eri syistä ja hoitokeinoista voit lukea esim. Käypä hoito -sivustolta.
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/etusivu
Henkilön joka kärsii toistuvista ja kovista päänsäryistä kannattaa kuitenkin aina kääntyä lääkärin puoleen apua saadakseen.
Tässä muutamia kirjoja, joissa kuvataan vanhemman miehen ja nuoremman naisen suhdetta:
Daniela Krien: Vielä joskus kerromme kaiken
Marja-Liisa Vartio: Mies kuin mies, tyttö kuin tyttö
Jussi Valtonen: Siipien kantamat
Ratkaisevaa on, kenellä on alkuperäisen konserttitaltioinnin oikeudet hallussaan ja minkälaisia sopimuksia on tämän kirjakustantamon kanssa aikanaan tehty. Lainausoikeuden elokuvateokseen voi antaa vain se, jolla on itse elokuvan taloudelliset oikeudet hallussaan. Tätä on vaikea arvioida, jos tarkkoja sopimustekstejä ei ole tiedossa. Jos otat suoraan yhteyttä (heikki.poroila@gmail.com), voimme yrittää arvioida tilanne tarkempien yksityiskohtien valossa.
Heikki Poroila 16.10.2011
Kaupallisten kustantajien julkaisuiden painosmäärät ovat yleensä ns. "liikesalaisuuksia" eli ne ovat normaalisti vain kustantamon ja tekijän tiedossa. Kustantajat avaavat tätä tietoa yleensä vain niissä tapauksissa, joissa julkaisu on myynyt poikkeuksellisen hyvin, jolloin painoslukuja voidaan käyttää mainonnan tukena.
Syy painosmäärien ei-julkisuuteen on kaupallinen. Kustantajat kilpailevat keskenään, eivätkä halua antaa julkisuuteen tietoa, jota muut ehkä voisivat käyttää hyväkseen. Erityisesti tapauksissa, joissa myynti on ollut selvästi odotuksia vähäisempää, kustantaja ei ymmmärrettävästi halua korostaa, että "otettiin 1000 kappaleen painos ja siitä on myyty 150 kappaletta. Kustantajalla ei myöskään ole mitään yleistä velvollisuutta...
Hevosjalostusalan parhaat tietäjät voisivat olla Hevosjalostusliitot, Viikin tiedekirjasto ja Helsingin yliopiston Eläinlääketieteellinen tiedekunta. Alta löytyvät yhteystiedot. Toivottavasti pääset eteenpäin heidän avullaan.
http://www.hevosjalostusliitot.fi/portaali/fi/index.php
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/viikki/
http://www.vetmed.helsinki.fi/
Kappaleeseen ei löydy nuottia minkään kirjaston kokoelmista Frank-monihaulla (monihaku.kirjastot.fi), eikä sitä ole myöskään Suomen kansallisdiskografiassa Violassa (finna.fi). Todennäköisesti kappaletta ei ole koskaan julkaistu nuottina.
Facebookista löytyy ainakin kaksi erillistä paluumuuttajat-ryhmää. Toinen on tarkoitettu juuri ulkomailta Suomeen takaisin muuttaneille henkilöille ja toinen on omistettu vuonna 2012 nähtyyn tv-sarjaan joka pyöri TV2:lla.
Löytääksesi nämä ryhmät tulee sinun vain kirjoittaa hakupalkkiin "Paluumuuttajat". Ensimmäinen hakutulos on juuri ryhmä joka on tarkoitettu Suomeen takaisin muuttaneille.
Uusi Suomi on vapaasti verkossa käytettävissä oleva sanomalehti. Esimerkiksi siitä löytyy useita artikkeleita koskien kesätyötä
https://www.uusisuomi.fi/search/google/kes%C3%A4ty%C3%B6?query=kes%C3%A…
Satakunnan kansa 10.1. "Kesätyöpaikat jaetaan nyt" https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/kesatyopaikat-jaetaan-nyt-tall…
ePress-lehtipalvelusta tuli muutamia viittauksia sanomalehtiin, joissa aiheesta on kirjoitettu (ePress käytettävissä kirjastoissa)
- Kaleva 23.2.2018 "Kesätöiden haussa käsillä jo loppukiri", "Kesätyöpaikka sattuman kautta"
- Ilkka 22.2.2018 "Hakijan kannattaa esittäytyä"
eMagz-lehtipalvelu (käytettävissä kirjastossa):
- Kauppalehti 15.2.2017 "Kesätyö opettaa nuorille vastuunkantamista..."
Arto -...
Helsingin Sanomilla on muiden isojen lehtitalojen tapaan omat kuva-arkistonsa, jossa niitä alkuperäisiä valokuvia säilytetään. Normaalisti tällaiset arkistot eivät ole noin vain ulkopuolisten käytössä, mutta ottamalla yhteyttä Päivälehden arkistoon saa nopeasti tietää, mitkä kuvat ovat tutkittavissa ja ehkä ostettavissa omaan käyttöön.
Helsingin Sanomat on myös elokuussa 2017 avannut vanhat lehtensä digitaalisessa muodossa lehden "digitilaajien" ulottuville nimellä Aikakone. Digitointi on yhtä hyvää tasoa kuin Kansalliskirjaston digiarkistonkin, joskin jälkimmäisen hakuominaisuudet ovat aivan eri luokkaa. Aikakoneen digitoidut kuvat ovat rasteroituja lehtikuvia, eivät siis hyvälaatuisia originaaleja.
Useimmilla arkistoilla on...
Kyseessä on satumuotoinen tietokirja Sankaritarinoita tytöille : kertomuksia rohkeista naisista Minna Canthista Almaan (toim. Taru Anttonen ja Milla Karppinen). Teoksen julkaisee Into Kustannus syksyllä 2018.
https://intokustannus.fi/sankaritarinoita-tytoille-kirjaprojekti-sai-yhteisorahoituksella-ennatyspotin/
Raskolnikovilla tuskin oli puhelinta. Rikos ja rangaistus alkoi ilmestyä jatkokertomuksena vuonna 1866 ja romaanina se julkaistiin seuraavana vuonna. Pietariin saatiin puhelinverkko (yksi Venäjän ensimmäisistä) vasta vuonna 1882, vuosi kirjailija F. M. Dostojevskin kuoleman jälkeen. Dostojevskia oli alettu pitää Venäjällä "mystisenä näkijänä" ja "profeettana" jo tämän viimeisten elinvuosien aikana, mutta puhelimia ei hänkään vielä 1860-luvulla arvannut pietarilaiskoteihin sijoittaa.
https://telhistory.ru/eng/telephone_history/razvitie-telefonnoy-svyazi-v-rossii/first-city-telephone-exchanges-/
Kirsti Ekonen ja Sanna Turoma (toim.), Venäläisen kirjallisuuden historia
