Kirjastolainoja voi palauttaa vain niihin kirjastoihin, jotka kuuluvat kyseiseen kirjastokimppaan kuten tietyn alueen kunnankirjastojen yhteisjärjestelmään. Esimerkiksi Satakunnan yleisten kirjastojen kirjastokimppa Satakirjastot ja pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteinen Helmet-kirjasto ovat kaksi erillistä kirjastoaluetta ja -järjestelmää. Mitään maksullistakaan palvelua ei ole kirjastopalautusten välittämiseen kirjastokimpasta toiseen. Poikkeuksena on ns. kaukopalvelu, mutta tuolloin kirja tai muu aineisto on jo alkujaan tilattu yleensä maksullisena kaukolainana kauempaa ihan toisesta kirjastosta oman kirjaston kaukopalvelun kautta. Silloin tällöin aivan väärän kirjaston kirjoja palautuu vahingossa kirjastoihin - kuten...
Googlen tuki sivustolla kerrotaan YouTube videoista näin:"YouTube-kumppaniohjelman ansaitsemistavatVoit ansaita rahaa YouTubessa seuraavilla tavoilla:Mainostulot: Ansaitse tuloja katselusivun mainoksista ja Shorts-fiidimainoksista.Shopping: Fanisi voivat selata ja ostaa kauppasi tuotteita tai tagaamiasi muiden brändien tuotteita YouTube Shopping ‐kumppaniohjelmasta.YouTube Premium ‑tulot: Saat osan YouTube Premiumin tilaajien tilausmaksuista, kun he katsovat sisältöäsi.Kanavajäsenyydet: Kanavasi jäsenet saavat jäsenetuja toistuvaa kuukausimaksua vastaan.Super Chat ja Super Stickers: Fanisi maksavat siitä, että heidän viestinsä tai animoidut kuvansa näkyvät korostettuina livechatissa.Superkiitokset: Fanisi maksavat hauskasta animaatiosta ja...
Ihmisen ja monien muiden lajien jälkeläisiä yhdistävät tietyt ulkonäköpiirteet. Tällaisia ovat pään suuri koko suhteessa muuhun ruumiseen, korkea otsa, pieni nenä ja suu sekä kasvojen ja kehon pyöreät muodot. Ihmisen silmissä tämä "vauvamaisuus" herättää helposti positiivisia tunteita ja tarpeen hoivaamiseen ja nämä piirteet tunnistetaan helposti lajirajojen yli.Eläinten kesyttämiseen ja jalostamiseen liittyy usein neoteniaksi kutsuttu piirre, jossa näitä infantiilejä piirteitä suositaan jalostusvalinnoissa ja aikuiset yksilöt säilyttävät pentumaisia piirteitä. Tällaisia ovat esimerkiksi monien koira- ja kissarotujen suuret silmät, lyhyt kuono ja pyöreys, mutta myös käytös- ja luonteenpiirteet. Aikuiset sudet eivät juurikaan hauku, mutta...
Google Maps -kartan mukaan Säveltäjänpuistossa sijaitsee ainakin MLL Perhetalo Unikko ja Säveltäjänpuiston monitoimisali. Mahtaisitko kuitenkin tarkoittaa Pukinmäen kartanoa, joka sijaitsee osoitteessa Rälssintie 15 eli muutama sata metriä etelään Vantaanjoen suuntaan? Kartano on punainen puurakennus.
Näiltä sivustoilta voisit löytää kiinnostavaa luettavaa:Lukemo on Lastenkirjainstituutin tuottama sivusto, jossa esitellään uusimmat lasten- ja nuortenkirjat tietokirjoista kaunokirjallisuuteen. Sopivaa luettavaa voi etsiä hakutoimintojen, kirjalistojen ja vinkkien avulla. Voit hakea kysymiäsi aiheita eli fantasiamaailmoja nuorille, mysteerejä ja jännitystä sekä monia muita aiheita osoitteessa https://lukemo.fi/kirjavinkit/nuortenkirjat/.Tässä esimerkkejä sivuston lukuvinkeistä:Fantasiaa:Kerstin Gier: Päivänvalolla ei näe (Muista minut -trilogia 1)Suvi Nurmi: Ajankaitsija (Routala-sarja 3)Niklas Ahnberg: Poika joka paransi haavat (Daniel Dark –trilogia)Jännitystä:Tiffany D. Jackons. Minne katosit, Monday?Holly Jackson:...
Kupittaan saven kuvastoista ei löytynyt tätä esinetta. Tuula Salakarin Kupittaan savi -kirja on myös hyvä lähde yhtiön tuotantoon, mutta siinäkään ei ollut kysyttyä esinettä.Tunnistaisiko joku lukijoistamme esineen?
Frank Herbertin Dyyni (Dune) on julkaistu e-äänikirjana, mutta Helmet-kirjastojen kokoelmissa teosta ei ole. CD-muotoisena teosta ei ole julkaistu lainkaan.
Digitaalista äänikirjaa tarjoavat maksulliset äänikirjapalvelut.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5533720
Valitettavasti tilastoja lainatuimmista tai ostetuimmista lasterunoista ei ole koottu.
Onneksi Mervi Heikkilä on tehnyt lyhyen koosteen Lastenrunoista. https://www.kirjasampo.fi/fi/node/6657
Samantapaiseen kysymykseen on myös vastattu tässä palvelussa aikaisemmin. https://www.kirjastot.fi/kysy/mitka-ovat-suosituimmat-luetuimmat-lasten?language_content_entity=fi
Suosittuja runoilijoita ovat mm. Immi Hellen, Aili Niskanen, Lauri Pohjanpää, Kirsi Kunnas, Kaija Pakkanen, Tove Jansson ja Kaarina Helakisa.
Finna haulla löytyy yli tuhat lasten runokirjaa. Hakutulos
Struven ketjun mittauspisteet ovat historiallisesti merkittäviä näköalapaikkoja, joten käännös johtuu todennäköisesti näköalapaikkojen sijainnista. Voit kysyä tarkempaa tietoa Maanmittauslaitokselta.
Lähde (linkki yhteydenottolomakkeeseen sivun alalaidassa): https://www.maanmittauslaitos.fi/struvenketju
Musta kukkula -kuunnelmasta meiltä on kyselty ennenkin. Kollegan vastaus kertoo, että kuunnelma esitettiin vuonna 1974:
https://www.kirjastot.fi/kysy/milloin-radiossa-on-esitetty-musta?language_content_entity=fi
Viides mies -kuunnelma on uudempi. Kysyin kuunelmasta Yleisradion tietopalvelusta ja sieltä sain tarkat tiedot kuunelmasta ja sen esityksistä. Kuusiosainen kuunnelmasarja on esitetty vain kerran vuonna 1984 (Radion yleisohjelmassa). Jaksot 1-5 ovat noin 40-minuuttisia ja kuudes jakso 50-minuuttinen.
Jaksojen nimet ja lähetysajat ovat seuraavanlaiset:
Osa 1: Määräys Manhattanilta 20.3.1984 klo 19.30
Osa 2: Palvelukseen halutaan… 27.3.1984 klo 19.30
Osa 3: Musiikkileikkiä murhalla 3.4.1984 klo 19.30
Osa 4...
Päivi Söderholmin ja Ilse Vähäkyrön Nykymerenkulun sanakirjan määritelmän mukaan lasi on "laivakellolla joka puoles tunti annettava merkki, nelituntisen vahdin kahdeksasosa". Holger E. Eklundin Merenkulkualan sanastossa "lasi" ohjaa edelleen hakusanaan "kello", jonka kohdalta löytyy maininta "yksi lasi = puoli tunti[a]". Albin Stjerncreutzin Suomalaisen meri-sanakirjan "Glas" puolestaan kertoo, että lasi on "tawallinen santakello, joka juoksee neljän tiiman tahi puolen tiiman ajan". Neljän tunnin lasi täsmentyy kuitenkin nimenomaisesti vahtivuorojen mittaamiseen käytetyksi "vahti-lasiksi": "Niin kutsutaan neljän tiiman ja puolen tiiman aikaa juoksewaiset santa-kellot. Puolen tiiman lasin ulos-juostua lyödään pakalla rippuwaan kelloon niin...
Portugeesi-sanaa on joskus käytetty portugalilaisesta ihmisestä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2005446?term=port…
https://fi.wiktionary.org/wiki/portugeesi
Mistään lähteistä ei kuitenkaan löydy tietoa siitä, että portugalin kielestä olisi käytetty sanaa portugeesi.
Brysselistä Luxemburgiin pääsee sekä junalla että bussilla. Sekä bussilla että junalla matka kestää noin kolme tuntia, välillä alle ja välillä yli riippuen vuorosta ja liikennöitsijästä.
Väliä liikennöivät useat eri firmat. Matkoja voi hakea esimerkiksi FlixBusin, Belgian Trainin ja Trainlinen ja SNCB Internationalin sivuilta. Google Mapsissa voi tehdä reittihaun Bryssel-Luxemburg ja katsoa, millaisia vaihtoehtoja se tarjoaa.
Lähetimme kysymyksesi eteenpäin Olavi Virtaan perehtyneelle ja hänestä kirjoittaneelle kulttuurihistorioitsija Seija A. Niemelle ja hän tiesi kertoa, että Virta tosiaan lauloi mainituilla kielillä, mutta Niemen tiedossa ei ole, että hän olisi puhunut muuta kuin vain suomea. Niemen mukaan Virta osasi todennäköisesti auttavasti englantia ja ruotsia, sillä hän kävi aika usein laulamassa myös Ruotsissa, mutta sielläkin todennäköisesti etupäässä Ruotsin suomalaisille.
Toivo Kuulan teosluettelosta en etsimääsi laulua löytänyt, mutta hengellinen laulu "En rauhaa löydäkään maan päältä" sisältyy moneen nuottiin vaihtelevin sanoituksin. Alkuperäinen sanoittaja on Nils Adolf Rosenbröijer. "Siionin kanteleeseen" sanoituksen on uudistanut Lauri Thurén. Muiden sanoitusten tekijöistä ei ole tietoa. Säveltäjän nimi ei ole tiedossa. Laululla ei ole nuoteissa varsinaista nimeä, se löytyy hakemistoista alkusanojen mukaan. Laulu sisältyy "Siionin kannel" -laulukirjan lisäksi esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:
Kansan virsi kansan suussa : 25 suomalaista hengellistä kansansävelmää pianon tai urkujen säestyksellä / sovittanut L. J. G. Stråhle (alkusanat: En rauhaa löydäkään maan päältä, neljä...
Kyseessä on varmaankin Anne-Cath. Vestlyn lastenkirja Kahdeksan pientä, kaksi suurta ja kuorma-auto (Åtte små, to stoäe og en lastebil, suom. Kerstin Wialén, 1967)
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:
"Kahdeksanlapsinen perhe asuu kerrostalossa suuressa kaupungissa, isä ajaa kuorma-autoa ja äiti hoitaa kotia. Lasten nimet ovat: Pirkko Kaksitoista, Paavo Kymmenen, Pipsa Yhdeksän, Pentti Kahdeksan, Paula Kuusi, Päivi Viisi, Petra Neljä ja Pekka Pikkarainen – numero nimen perässä viittaa ikään. Koti on ahdas ja perhe elää niukkaa elämää, johon iloa tuo mm. mummon kaupungin-vierailu. Kirjan lopussa perhe pääsee muuttamaan metsätaloon, vanhaan huonokuntoiseen taloon johon kuuluu iso piha ja joka on metsän...
Ensimmäinen Viiru ja Pesonen -kirja Viirun syntymäpäivät julkaistiin vuonna 1984. Kirjoissa Ukko Pesonen ja hänen kissansa Viiru elävät yksinkertaista elämää maaseudulla, mutta aivan tarkkaa ajankohtaa tarinoille on mahdotonta sanoa. Kirjojen hahmojen vaatetus viittaa 1900-luvun ensimmäisiin vuosikymmeniin, ja kuvituksessa vilahtelee Pesosen kodissa käytössä olevia "vanhanaikaisia" esineitä kuten maitotonkkia, emalipottia, putkiradioita ja öljylamppuja, mutta myös modernimpia esineitä kuten autonrenkaita, rullaluistimia ja kuulosuojaimia. Kirjojen seikkailut ovat kuitenkin ajattomia, eikä tarinoissa ajankohtaa määritellä sen tarkemmin, joten kyseessä lienee satujen "vanha hyvä aika".
Turun kaupunginteatteri toimi evakossa kahdeksan vuotta Konserttitalolla vuodesta 1954 vuoteen 1962, joten kyseinen näytös on ollut Konserttitalolla. Sen sijaan mistä näytelmästä oli kyse, on vaikea sanoa. Sinä syksynä oli useita ensi-iltoja:Mika Waltari: Yövieras 8.9.1961Eckhardt, Fritz: Velipuolet Wienissä 30.9.1961Gibson William: Ihmeidentiekijä 13.10.1961Lähteet:Terho Henri: Teatteria Turussa 1940-luvulta 1970-luvulle (2006)Turun kaupunginteatterin ohjelmiston ensi-illat 1960-1969 https://tkteatteri.fi/ohjelmisto/esitysarkisto/ensi-illat-1960-69/
Ne on suomennettu vuosina 1776, 1938 ja 2007.LähteetYle: Vanhan testamentin apokryfeistä uusi käännös 6.11.2007 https://yle.fi/a/3-5808497Turun Sanomat: Salaisiksi leimatuista apokryfikirjoista uusi käännös 8.11.2006 https://www.ts.fi/uutiset/1074159558