Suomen kielessä on aika paljon sukulaisuussuhteita kuvaavia perinteisiä sanoja. Niistä on hyvä luettelo Wikipediassa: Sukulaisuus: Sukulaiset (Wikipedia)Isän siskon eli siis tädin mies on kuitenkin jo sen verran kaukaisempi sukulainen, ettei sille liene ollut mitään muuta omaa nimitystä kuin tädin mies. Setä olisi tarkkaan ottaen lähinnä isän veli, joskin sanaahan on käytetty laajemminkin, mm. pienille lapsille puhuttaessa kuvaamaan aikuisia tuntemattomiakin miehiä.
Teidän kannattaa ottaa yhteyttä seurakuntaan, jonka jäseneksi lapsi kastettiin. Asian pitäisi selvitä sitä kautta.
https://www.helsinginseurakunnat.fi/
Kysymäsi Raatteen marssi löytyy Sodan ja rauhan lauluja: opus 18 -nuottijulkaisusta. Se on ilmestynyt Miesäänisten laulukuntien ohjelmisto -sarjassa.
Nuottijulkaisu löytyy mm. Rovaniemen musiikkikirjaston kokoelmista: https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.920295#componentpar…
Hei,
Helsingin kaupunginkirjaston suurimmat sanomalehtivalikoimat löytyvät seuraavista yksiköistä:
Pasilan kirjasto / 43 lehteä
Oodi / 32
Vuosaaren kirjasto / 24
Kallion kirjasto / 23
Itäkeskuksen kirjasto / 20
Malmin kirjasto / 18
Töölön kirjasto / 17
Rikhardinkadun kirjasto / 15
Espoon kaupunginkirjaston suurin sanomalehtivalikoima:
Sellon kirjasto (Leppävaara) / 24
Vantaan kaupunginkirjaston suurin sanomalehtivalikoima:
Tikkurilan kirjasto / 32
Suistamon alakansakouluseminaarin arkistot löytyvät Finna.fi haun mukaan Mikkelistä. Finna.fi
Arkistoista saattaisi löytyä tietoja valmistuneista oppilaista. Lisää tietoja arkistoaineistojen käytöstä saa https://kansallisarkisto.fi/
Arkistojen yhteystiedot löytyvät sivustolta https://www.arkisto.fi/fi/yhteystiedot/
Suistamon seminaarista löytyy tietoja myös väitöskirjasta Alakansakoulunopettajien valmistuksen kehitys Suomessa vuosina 1866-1939, https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/67600/951-44-6613-6.pdf?sequence=1
Eipä taida suomen kielessä olla yhtä sanaa kuvaamaan piikkipalloksi käpertyneen siilin tavoin puolustautuvaa ihmistä. Tai siis nyt on: ihminen on siiliytynyt, totta kai! Siiliytymninen on hieno esimerkki siitä, miten vakiintuneen sanan puuttuessa tarvittavan sanan voi johtamalla luoda itse. Siiliytyminen on tosi onnistunut tapaus sikälikin, että heti syntyy vahva mielikuva siitä, mitä tarkoitetaan. Hienoa, luovaa kielenkäyttöä kaikkinensa!
Tällaiset uudet sanat usein kuolevat käyttönsä jälkeen pois, mutta osa jää elämään ja vakiintuu. Monesti itse johdettujen, ei-vakiintuneiden sanojen tai kielikuvien "esittelyssä" lukijalle käytetään esimerkiksi lainausmerkkejä: 'Erkin syytökset vakavista...
Alkupolku-cd-rom -pelisarja lienee yksi varhaisimmista opetuksessa käytetyistä tietokonepeleistä. Sarjan englanninkielinen nimi on Knowledge Adventure ja ruotsinkielinen Levande böcker. Näistä en kuitenkaan löytänyt sellaista peliä, mitä etsit. Alkupolku Tokaluokka: Salainen agentti saattaisi mahdollisesti olla sisällöltään kummitusmainen – kansi on jossain määrin jännittävä. Alkupolun Matikkaralli-pelissä on kummituslinna kannessa, mutta peli käsittelee nimensä mukaisesti matikkaa.
Tässä muutama linkki kuvahakuihin, josko mahdollisesti tunnistaisit jonkin pelin kannesta jotain tuttua.
Alkupolku
https://www.google.fi/search?q=cd-rom+alkupolku+pc&tbm=isch&ved=2ahUKEwjJno_4oJz8AhXFGHcKHVd1CIYQ2-cCegQIABAA&oq=cd-rom...
Lause löytyy WSOY:n vuonna 1987 julkaisemasta teoksesta Tuoreessa muistissa kevät. Se on kokoelma Mirkka Rekolan aforistiikkaa vuosien varrelta. Kirjasta on otettu myöhemmin uusia painoksia, tuorein vuodelta 2009.
Kysymyksen säe on peräisin kappaleen säkeistöstä, joka neuvoo kuulijaa välttämään inhimillisten tunteiden projisoimista elottomiin esineisiin tai luontoon: vaikka ovi kuinka kuulostaisi vaikertavan sitä suljettaessa, ei sen narinaa pidä ajatella itkuna ("Älä luule että itkee ovi kun se suljetaan / se vain kuuluu lähtiessä ihan hiljaa narahtaa"), eikä vuorikaan itke, vaan mielessämme kyynelvirtana hahmottuva vuo on pelkkää kevään sulattamaa jäätä ("Eikä ne oo kyyneleitä joita vuori vuodattaa / ne on kevään tekeleitä kun se jäitä sulattaa").
Merkintä "Innoituksen perustana teos [teoksen nimi]" näkyy metatiedoissa Huomautus-kentässä, mikäli kyseinen teos perustuu johonkin toiseen kirjalliseen teokseen, kansantarinaan tai mytologiaan tai on kyseisen lähteen innoittama.
Esimerkkinä voidaan mainita Helmet-kirjaston aineistosta esimerkiksi seuraavat kirjat:
- Jeanne Willis & Tony Ross: #Kultakutri (kirjan innoituksen perustana on klassikkosatu Kultakutri ja kolme karhua)
- Jeanne Willis & Tony Ross: Pukkien pikku pila (kirjan innoistuksen perustana on klassikkosatu Kolme pukkia)
- Kristina Gorcheva-Newberry: The orchard (kirjan innoituksen perustana on Anton Tšehovin teos Kirsikkapuisto)
Jojo Moyesin kirja Lainakengissä puolestaan pohjautuu hänen...
Pullon logo on S&H eli Schildt & Hallberg, joka oli Tikkurilan tehtaiden omistaja vuodesta 1885 lähtien. Keskustelupalstalla aarremaanalla.com on etsitty tietoa samanlaisesta pullosta vuonna 2013. Siellä on arveltu, että pullo on sisältänyt pulituuria eli puusepänlakkaa.
Helmet Lukudiplomien linkit ovat todellakin katkenneet. Siirrämme juuri tietoja juuri uudelle verkkosivullemme Helmet.finna.fi ja siirrossa on näköjään ollut haasteita.
Onneksi Kunnarin omat lukudiplomi-sivut toimivat yhä moitteettomasti. Linkki lukudiplomi sivulle
Ruotsalaisen Tradera.com sivuston mukaan kortti on Lars Carlssonin piirtämä. Kuva on H. C. Andersenin sadusta Keisarin uudet vaatteet.
https://www.tradera.com/item/270218/531387971/sagokort-signerat-lc-lars…
Ilmasotakoulun kirjastosta vinkattiin mainio matrikkeliteos, josta löytyy ainakin osittainen vastaus:
Stenman, K. (2020). Hävittäjälentäjät Suomen ilmavoimissa 1939-1945 (1. painos.). Koala-kustannus.
Teokseen on listattu vähintään yhden sotalennon sotavuosina lentäneet hävittäjälentäjät syntymäaikoineen ja lyhyine palvelustietoineen.
Nuorin sotavuosien lentäjistä vaikuttaisi pikaisen laskeskelun perusteella olevan 4.10.1922 syntynyt Eero Mäkinen, joka määrättiin 12.5.1941 vänrikkinä Lentolaivue 30:een. Mäkinen kaatui 7.8.1941, kun hänen koneensa iskeytyi mereen Tytärsaaren luona.
Talvisodan hävittäjälentäjistä nuorimmasta päästä olivat Martti Eerik Sillanpää, synt. 22.8.1919 ja Tage Ingerman Reinhold...
Sallittu yleinen ilotulitusaika on ainoastaan uusivuosi. Toinen yleinen aika on venetsialaiset, mikäli paikallinen pelastuslaitos on päättänyt sallia ilotulitukset. Itsenäisyyspäivä ei siis ole yleistä ilotulitusaikaa. Mikäli haluaa ampua raketteja itsenäisyyspäivänä, täytyy tehdä ilmoitus ilotulitteiden yksityisestä käytöstä kyseisen alueen pelastustoimelle viimeistään 5 vuorokautta ennen ilotulitteiden käyttämistä. Mikäli järjestää ilotulitusnäytöksen, on ilmoitus tehtävä poliisille viimeistään 14 vuorokautta ennen näytöstä. Vastaus kysymykseen siis on, että saa ampua raketteja, mikäli on tehnyt siitä ennakkoilmoituksen.Lähde ja lisätietoaPelastustoimi: Ilotulitus https://pelastustoimi.fi/koti-ja-arki/tulen-kasittely/ilotulitus
Moni jouluperinne on meillä tuontitavaraa, mutta joulupöydän laatikkoruokamme ovat paljolti suomalaisten yksityisomaisuutta, jota ei juuri Ruotsia kauempana tunneta. Sielläkin niiden nimeen yleensä liitetään määre "finsk": finsk kålrotslåda, finsk morotslåda, finsk potatislåda.Lanttulaatikkoa tarjottiin meilllä jo 1700-luvun joulupöydissä. Porkkanalaatikko kuuluu puolestaan joulupöydän uutuuksiin. Pitoruokana ja siten myös joulupöydän herkkuna se alkoi yleistyä vasta 1920- ja 1930-luvuilla, jolloin riisiä oli aikaisempaa paremmin saatavilla ja vieläpä kohtuulliseen hintaan. Peruna tuli Suomeen 1700-luvulla, mutta sen yleistyminen vei aikansa. Sitä kartettiin hallanarkuutensa vuoksi, ja nauriisiin ja lanttuihin mieltynyt kansa vierasti...
Hei!Lampaat osaavat uida, mutta niiden pitkä villa imee helposti paljon vettä ja tekee lampaasta hyvin painavan. Tämä voi johtaa hukkumiseen. Lähde: Lampaille kerittiin kesäuikkarit työasuksi | Yle
Kirjan nimeltä The flowers of the filed on kirjoittanut SARAH Harrison, ei Susan eikä Sue. Teos on suomennettu nimellä Kedon kukat ja saatavilla Helsingin kaupunginkirjastosta suomeksi.
Pääkirjaston vastaanoton asiakaspalvelun puhelinnumero on 02-2620624. Lisää Turun kaupunginkirjaston yhteystietoja saat kirjaston sivuilta osoitteesta http://www.turku.fi/Public/Default.aspx?nodeid=2775&culture=fi-FI&conte…
