Kallion kirjaston lasten- ja nuortenosaston henkilökunta suosittelee luokallesi luettavaksi näitä kirjoja, joissa on kohtuullisen vähän tekstiä:
Colfer: Tohtori Anna-Liisa (Anna-Liisa keksii omintakeisen keinon, jolla äiti-psykiatrin potilaat saadaan jälleen iloisiksi)
Colfer: Legenda Pottu-Mäkisestä (sitkeiden huhujen mukaan kirjastonhoitajalla on tiskin alla perunapyssy, jolla hän ampuu huonosti käyttäytyviä lapsia)
Colfer: Legenda Kapteeni Korpin hampaista (isoveli pelottelee pikkuveljeä hurjalla tarinalla merirosvosta)
Gutman: mikä tahansa Kahjo kouluni -sarjan kirja, esim. Tyrmäävä terkkari tai Kaistapäistä kemiaa (koulun opettajat ovat toinen toistaan omituisempia)
Hulkko: Geoetsivät ja rahakäärön arvoitus (nelosluokkalainen...
Valitettavasti näillä hivenen hatarilla tiedoilla runon tai sen kirjoittajan jäljitys ei onnistunut. Vaikuttaa ainakin epätodennäköiseltä, että runo olisi julkaistu kirjassa. Ehkä jossakin luonto- tai mielipidelehdessä?
Kun kirjahaun tuloslistasta avaa napsauttamalla tietyn teoksen täydet tiedot, voi Kappaleet-sanan vierestä valita kohdan "näytä vain saatavilla olevat".
Kappaleet-otsakkeen alla näkyvät teoksen kirjastoihin sijoitetut niteet, ja niteiden luokka-sarakkeessa näkyy jos teos on pikalaina-hyllyssä (BESTSELLER). Bestseller-hyllyssä olevia ei voi varata, niiden laina-aika on 2 viikkoa ja ne voi palauttaa mihin tahansa kirjastoon.
Valitettavasti kyseistä lehteä ei ole ainakaan painettuna lehtenä enää luettavissa kirjastoissa.
E-lehtipalvelu Ziniossa on GQ-lehden arkisto vuoden 2015 alkuun, mutta Ziniossa oleva GQ on lehden amerikkalainen painos ja kysymäsi Beckham oli lehden brittiversion kannessa mainitussa numerossa.
En valitettavasti tiedä, miten yhtenevät versiot amerikkalainen tai brittiversiot ovat keskenään, mutta ainakaan amerikkalaisessa kesäkuun 2015 numerossa ei ole Beckhamia kannessa.
Täältä löydät GQ-lehden Ziniosta: https://www.rbdigital.com/helsinki/service/zinio/landing?mag_id=6096
Kirjailija Kalle Veirtosta löytyy tietoa seuraavista kirjoista:
Helttunen, Anne: Mieli ja maisema : kirjailijoiden työhuoneita (Avain, 2015)
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4 (BTJ Kirjastopalvelu, 2004)
Internetistä löytyy tietoa mm. näiltä sivuilta:
Suomen Nuorisokirjailijoiden sivut: http://www.nuorisokirjailijat.fi/veirto-kalle.html
Kirjasampo.fi: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175944451072#.Whf…
Kariston sivut: http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?action=k…
Tarkistin asian Mynämäen pääkirjastosta.
Mietoisissa on wifi käytössäsi.
Siihen kirjautumiseen et tarvitse salasanoja ja verkon nimi on Wisi.
Asiaa tiedusteltiin jälkeen päin vielä kunnan mikrotukihenkilöltä ja hänen vastauksensa oli:
Kirjastossa ei tällä hetkellä ole vierailijaverkkoa, johtuen toimipisteen huonosta tietoliikenneyhteydestä.
Jos verkkoa ei edelleenkään löydy, siitä on hyvä kertoa Mynämäelle puh. 044 783 7257
Kurhila-nimen alkuperä on selvittämätön. Siihen sisältyvä kurhi-elementti on tosin yhdistetty "syvää laaksoa, rotkoa" merkitsevään kuru-sanaan. Nimen varhaisin asiakirjaesiintymä on vuodelta 1539.
Lähde:
Suomalainen paikannimikirja. Karttakeskus, 2007
Tässä muutama esimerkki kirjoista, joissa metsä on isossa roolissa tai metsäkuvaus on erityisen voimallista.
Tiina Raevaara: Eräänä päivänä tyhjä taivas
Robert Holdstock: Alkumetsä
Essi Kummu: Karhun kuolema
Peter Handke: Intohimoisesta sienestäjästä
Siri Kolu: Metsänpimeä
Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä
Katja Törmänen: Karhun morsian
Helena Waris: Uniin piirretty polku
Veikko Huovinen: Puukansan tarina
Eowyn Ivey: Lumilapsi
Vastaavia kirjoja löytyy ruotsiksi mm. Helsingin kirjastoluokista 2.4 BÖRJA LÄSA, 2.4 LÄTTLÄSTA sekä 2.79 ROLIGT ATT LÄRA (kuvakirjat). Kokeile siis Helmet-hakuja "lättlästa" ja "roligt att lära". Tietokirjapuolelta löytyy lisäksi ainakin sarja "Lätta fakta".
Jotta kysymykseen voisi mielekkäästi vastata, pitäisi tietää, puhutaanko ihmiskunnan historian kaikista kirjailijoista vai pelkästään suomalaisista ja kattaako kysymys myös ns. tietokirjailijat. Myös sana "merkkivuosi" on mielivaltainen. Suomalaisessa kulttuurissa juhlitaan yleensä vain syntymäpäiviä, mutta myös esimerkiksi 200 vuotta kuolemasta voi olla merkittävä tapahtuma.
Jos esimerkiksi rajataan kysymys koskemaan vuonna 2019 satavuotissyntymäpäiväänsä viettäviä Suomessa yleisesti tunnettuja kirjailijoita, voidaan mainita J. D. Salinger (Sieppari ruispellossa), Richard Scarry (lastenkirjojen tekijä), Doris Lessing ja Kalle Päätalo. Vähemmän tunnettuja on tietenkin paljon enemmän, pelkästään suomalaisia Wikipedian tunnistamia Oiva...
Hei,
Noiden tietojen perustella vaikuttaisi siltä, että kyseessä on ruotsalainen dekkaristi Mari Jungstedt. Viettää (tai on ainakin viettänyt) kesiä Gotlannissa, johon myös kirjat pääasiassa sijoittuvat. Linnanrouvan yhteys asiaan jäi itselleni mysteeriksi, vaikka lueskelin juonikuvauksia.
Toinen vaikuttaisi olevan Jeffrey Archerin Clifton-kronikka (suomennetut osat: Vain aika näyttää (2016), Isän synnit (2017), Vaietut salaisuudet (2017), Maksun aika (2018). Kronikan Isän synnit -kirjan juonikuvaus kuulostaa juuri tuolta.
Kirjoja voi hakea vaikkapa Kirjasammosta, joissa suuressa osassa (etenkin uudemmissa) on juonikuvaukset ja asiasanoitus. Jos tiedot ovat kovin puutteelliset, on tietysti hankala löytää oikeaa kirjaa, mutta...
Vuonna 1991 ilmestyi Cliftersin levy Sormus, jolla on kappale nimeltä Ruusu. Muistamiasi sanoja siinä ei kuitenkaan ole. Voisiko se kuitenkin olla etsimäsi? Tässä linkki YouTubeen:
https://www.youtube.com/playlist?list=PLMZSBYtkLyu7Ga-Y6ufVmE_7WfVuJ00fd
Maiju Loukola on luonnehtinut mediasensitiivisyyttä Samuel Weberiä mukaillen näin: mediasensitiivisyyttä voidaan lähestysä tilan, ajan ja liikkeen keskinäisen sidonnaisuuden kautta, jossa samanaikaisesti vaikuttavat yhteen tuovan eron pyrkimys. Median itsessään ajatellaan olevan merkittävä osa itse teosta.
Loukola on julkaissut tutkimuksen Vähän väliä Aalto-yliopiston tutkimussarjassa. Teokseen voi tutustua vapaasti verkossa osoitteessa: https://docplayer.fi/10020066-Maiju-loukola-on-helsinkilainen-taiteilij…
Lasten ja nuorten tiimin mainioilta vinkkaajilta sain seuraavat ehdotukset:
- Risto Räppääjä -kirjat
- Astrid Lindgrenin Eemeli -kirjat
- Siri Kolu: Me Rosvolat
- Neropatin päiväkirja (tässäkin on monta eri kirjaa)
Kun puhumme kärpäsestä, kyse on yleensä huonekärpäsestä, joka on harmaa, vaatimattoman näköinen, koko maapallolla yleinen peruskärpänen. Sillä ei ole pistintä, mutta kärpäslajien joukosta löytyy myös sellaisia, joilla on terävä, pistintä muistuttava imukärsä. Niistä tutuin lienee 60-luvun alussa maan kaakkoisrajan yli Suomeen tullut ja sittemmin lähes koko maahan levinnyt hirvikärpänen.
Huonekärpäsen pistimettömyys saa selityksen, kun tarkastellaan sitä, mihin pistintä hyönteismaailmassa tavallisimmin käytetään: ravinnonhankintaan ja puolustautumiseen. Ampiais-, mehiläis- ja kimalaisnaarailla ruumiin takapään munanasetin on muuntunut myrkkypistimeksi. Ampiaiset lamaannuttavat sillä saaliin, ja ne voivat sileällä piikillään pistää lukuisia...
Tällä hetkellä sarjaa ei esitetä millään televisiokanavalla tai verkkopalvelussa. Sitä ei myöskään ole kirjastojen kokoelmissa. MTV3-kanavan palautesivun kautta voi lähettää toiveen sarjan esittämisestä uudelleen:
https://www.mtvuutiset.fi/yritys/ohjelmapalaute
Sairaalamaailmaan sijoittuvia kotimaisia jännäreitä ovat kirjoittaneet ainakin Toni Aho ja Mika Kähkönen. Emma Luoman kirjassa on myös chick lit -piirteitä. Samaan tapaan romantiikkaa ja jännitystä on yhdistellyt myös Hanne Dahl kirjoissaan.
Ehkäpä voisit kokeilla myös Nina Meron kirjaa Englantilainen romanssi, joka sisältää monenlaisia elementtejä romantiikasta arvoituksellisuuteen, tai Eppu Nuotion ja Pirkko Soinisen yhdessä kirjoittamia taidemaailmaan sijoittuvia dekkareita Nainen parvekkeella, Sakset tyynyn alla ja Punainen vaate.
Tietoa Emma Luoman kirjailijanuran jatkosta ei ole löytynyt. Voit halutessasi tiedustella asiaa suoraan häneltä. Yhteystiedot löytyvät kirjailijan kotisivulta: https://www.emmaluoma.com/ota-...
