Kyseessä on Pjotr Tšaikovskin laulu Legenda laulusarjasta 16 pesen dlja detei, op54. Legenda on sarjan viides laulu. Alkuperäinen teksti on Richard Henry Stoddardin (1825–1903), laulun venäjännös Aleksei Pletštševin ja suomennosmukaelma Eino Leinon. Laulu tunnetaan myös nimellä Taru.
Leinon suomennos alkaa sanoin Kasvatti Jeesus ruususen.
Voit lukea suomennoksen täältä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/975383?term=Kasvatt…
Sanat sisältyvät myös esimerkiksi nuottijulkaisuihin 75 naiskuorolaulua = 75 sånger för damkör (1970).
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/palvelut-organisaatioasiak…
https://www.musiikkikirjastot.fi/wp-content/uploads/2016/11/Tsaikovski…
Lähettämässäsi kuvassa näyttäisi olevan vanha hakkuri, lihanhienonnushakkuri tai hakkuurauta. Finnassa mainitaan myös salaattihakkuri. Esinettä on siis käytetty elintarvikkeiden hienontamiseen.
Finna-hakupalvelusta löytyi mm. tällaiset kuvat hakkureista:
https://finna.fi/Record/ilomantsi.knp-267749
https://finna.fi/Record/museovirasto.C9F4FCF49DDC566AC4CDB91F3DB1823B
Muutama vuosi sitten täällä kyseltiin kaukoin-sanan tarkoitusta. Vastauksessa kerrottiin myös muista radio-sanalle esitetyistä suomenkielisistä vastineista, joita olivat aaltio, kiiri, kuulio, linko, sinko, sätiö, äänikkö. Nämä ehdotukset palkittiin vuonna 1937 Radiokuuntelija-lehden järjestämässä nimikilpailussa. Radio-sana oli kyllä tullut käyttöön jo vuodesta 1917.
1920-luvun alkupuolella taas tuli käyttöön yleisradio -sana, muita esimerkiksi sanomalehdissä esiintyneitä nimityksiä olivat: laajalähetys, ympäriheitin, säteisradio, sinko, langaton ääni ja kansansäteilijä.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-tarkoittaa-sana-kaukoin-onko?languag…
Peltoveturi ja notkistelija: unohdettujen sanojen kirja -teoksessaan (2022: s. 456) Kalevi...
Löysin Finna.fi:n aineistoista vain yhden erityisesti näkövammaisten käyttöön sovelletun lautapelin,
Sanapussi Musta kuula : kirjainlaatat
Se on Tampereen kirjaston aineistossa kirjattu kotipalvelun käyttöön ja lainattavissa kotipalvelun asiakkaille sekä myös Uudenkaupungin kirjaston kokoelmassa. Lähikirjastosi voisi tiedustella, lainaavatko he sitä kaukolainana.
Selailin näkövammaisten Celia-kirjaston sivuja, en löytänyt sieltä lautapelejä, mutta voisitte silti pyytää lähikirjastoanne ottamaan yhteyttä sinne ja kysymään, onko heillä lautapelejä, joita he toimittavat lainattaviksi yleisten kirjastojen kautta.
Näkövammaiset lapset ry:n sivulla on lueteltu pelejä, jotka soveltuvat myös näkövammaisten käyttöön.
Siitä...
Tekijänoikeuslain 12 § sallii laillisesti hankitun äänitteen kopioimisen yksityiskäyttöön. Päiväkodissa äänitteen kuuntelu tai esittäminen on julkista toimintaa, joten mitään pysyvää kopiota ei saisi näin ollen päiväkodin käyttöön valmistaa. Lain 11 a § kuitenkin sallii kappaleen valmistamisen tilapäisesti ja satunnaisesti, teknisistä syistä. Ensisijaisesti kuitenkin päiväkodissa olisi käytettävä julkiseen jakeluun tuotettua teoskappaletta, olipa se sitten lainattu kirjastosta tai ostettu.
Lisäksi on hyvä muistaa, että musiikin esittämiseen päiväkodilla on oltava musiikkilupa, jonka saa Teoston ja Gramexin yhteisestä Musiikkiluvat.fi-palvelusta. Kunnallisissa päiväkodeissa yleensä asia on yleensä kunnossa, jos kunta on huolehtinut...
Kuulostaa hyvältä! Kirjasammossa on listattu keskiajalle sijoittuvia nuortenromaaneja, ehkä ääneen luettavaksi sopiva löytyisi näistä: Keskiaikaan sijoittuvia nuortenkirjoja | Kirjasampo
Roomasta, Babyloniasta, Persiasta ja Egyptistä sen sijaan löytyy aika niukasti etsimäsi kaltaista aineistoa.
Roomaan sijoittuva ja mahdollisesti myös tarkoitukseesi sopiva on ainakin Simon Scarrowin nuortenromaani Gladiaattori: taistelu vapaudesta (Gummerus, 2011, suomentanut Pekka Tuomisto)
Egyptiin taas sijoittuu Christian Jacqin nuortenromaani Niilin poika (Gummerus, 2004, suomentanut Lotta Toivanen)
Toivottavasti näistä löytyisi jokin sopiva!
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet...
Kirjaa ei ole Helmet-kirjastoissa, mutta sen voi tilata kaukolainaksi. Kaukolainamaksu on 4 euroa.
Linkki kaukopalvelupyyntöön löytyy sivulta
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Tässä teoksen saatavuustiedot Finna-palvelussa
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22espoo+art+ry%22&type=Tit…
Savon linna on olemassa. Nykyisin se tunnetaan Olavinlinnana. Kansanomaisessa käytännössä sitä oli kuitenkin halki vuosisatojen nimitetty Savon linnaksi.
Perustajansa antamana linna sai 1400-luvun lopulla nimen Pyhän Olavin linna. Tämän nimen varustus säilytti virallisessa käytännössä uuteen aikaan ja uskonpuhdistukseen saakka, jolloin kirkkomme luopui pyhimysten palvonnasta. Maamme nuorimpana varustuksena sitä nimitettiin myös Uudeksi linnaksi (kirjoitettuna Uudeksilinnaksi), ruotsiksi Nyslott. Tällä nimellä se uuden ajan alusta lähtien säännöllisesti esiintyy ruotsinkielisissä asiakirjoissa. Sen sijaan suomalaisittain tämä varustus – maakunnan hallinnollisena keskuksena ja sotilaallisena lukkona – oli Savon linna (...
Tämä kappale löytyy Suosikkisäveliä -nuottijulkaisusta vuodelta 1994. Löydät sen Kainetistä, josta voit varata sen Kuhmon kaupunginkirjastosta.
https://kainet.finna.fi/Record/kainet.687070?sid=3139357071
Sisältö: Nuo silmät ; Maa nauraa kukkasillaan ; Tähdenlento ; Rakkauden joki ; Yksi ainoa ihminen ; Pieni sinikello ; Kuunsiltaa ; Hän lähtee tanssiin ; Mun sydän villi vallaton ; Puut punertuu ; Kukkivat ruusut kerran ; Kaksi pihlajaa ; Orvokkiseppele ; Kahden ihmisen laulu ; Rytmi sama sydänten ; Yksi katse ; Mua pidä lähelläs ; Myrskytuulen lapsi ; Rakkauden ranta ; Kukka kämmenellä ; Mistä purjeisiin tuulen löysimmekään ; Mitkä silmät ; Tuu mun uniin.
Rakkauden ihme -niminen (Son-Rise: A Miracle of Love) tosipohjaiseksi mainittu elokuva esitettiin TV1-kanavalla 16.12.1981. Amerikkalaisen elokuvan ohjasi Glenn Jordan. Perheen poikalapsella diagnosoidaan autismi. Vanhemmat eivät anna periksi vaan omistautuvat lapsensa auttamiseen. (Helsingin Sanomat 16.12.1981).
https://en.wikipedia.org/wiki/Son-Rise:_A_Miracle_of_Love
https://www.imdb.com/title/tt0079933/
Tallennetta elokuvasta ei ole kirjastoissa lainattavissa. Son-Rise: A Miracle of Love näyttäisi kyllä olevan katsottavissa YouTubelta, ei tosin suomalaisin tekstityksin. Elokuva on myös julkaistu DVD:nä.
Kirjastonhoitajalla ei ole tietoa viranomaisten ja ministeriön välisistä viestintäkanavista, eikä niistä ole kerrottu julkisilla verkkosivuilla, joten en pysty vastaamaan, miten ulkoministeriö tiedottaa kuolintapauksesta poliisille. Asiakirjoista omaiset saavat ulkomailta ainakin kuolintodistuksen, joka tarvittaessa on käännettävä suomeksi. Ulkomailla tapahtuneita kuolintapauksia hoitaa ulkoministeriössä konsuliasioiden yksikkö. Voit kysyä lisätietoja heidän asiakaspalvelustaan.
Lähteet ja lisätietoja
Suomi.fi-oppaat: Jos läheinen kuolee ulkomailla https://www.suomi.fi/oppaat/laheisen-kuolema/kuolemantapauksen-sattuess…
Digi- ja väestötietovirasto: Ulkomailla tapahtunut kuolema https://dvv.fi/ulkomailla-tapahtunut-kuolema...
Helvi Juvosen runo Muodonmuuttaja on kokoelmasta Kääpiöpuu (1949).
https://finna.fi/Record/vanamo.37039?sid=4106975708
Voit lukea runon myös esimerkiksi Helvi Juvosen Kootuista runoista.
https://finna.fi/Record/vanamo.4791?sid=4106976131
Linkeistä näet, missä oman kirjastoalueesi kirjastoissa teoksia on lainattavissa.
Avain-kustantamon julkaiseman Aikuisten jatko- ja sarjakirjat -teoksen mukaan Robinsonin Alan Banks -sarjaa on julkaistu seuraavassa järjestyksessä:Kuiva kuuma kesä, 2002Kylmääkin kylmempi, 2003Pinnalla ja kätkössä, 2006Suvi saapunut ei, 2007Savua ja tulta, 2009Outo juttu, 2011Paholaisen ystävä, 2013Pimeyden kaikki värit, 2014Paha poika, 2016Kohden pimeyttä, 2018Vallankumouksen lapset, 2019Maasta sinä olet tullut, 2021Viimeiset tahdit, 2021Maan poveen, 2021Varomaton rakkaus, 2023Lisäksi nyt vuonna 2024 on ilmestynyt teos Yli synkän virran. Ilmeisesti kuitenkin sarjan suomentaminen on aloitettu sarjan 10. osasta eli todellisuudessa Kuiva kuuma kesä ei ole sarjan avausosa. Kirjailijan englanninkielisestä Wikipedia-artikkelista löytyy selkeä...
Ryönummi -paikannimen alkuosa voisi liittyä sanaan ryönä eli roju, roska, törky. Sen johdannaiset ryönätä( roskata, liata) ja ryönäinen (likainen), ryöneikkö eli risukko, ryteikkö. (Suomen sanojen alkuperä, 2000).Maanmittauslaitokseen on arkistoitu maanmittaustoimituksiin liittyviä asiakirjoja ja karttoja sekä peruskarttoja ja pitäjänkarttoja. Arkistossa on toimituksiin liittyviä asiakirjoja ja karttoja 1700-luvulta lähtien. (www.maanmittauslaitos.fi/suomenvanhatkartat). Näitä vanhoja karttoja tutkimalla voisi mahdollisesti havaita milloin paikannimet ovat alkaneet esiintyä kartoissa.Kansalliskirjaston ylläpitämä hakujärjestelmä Finna.fi tuo Suomen arkistojen aineistot kaikkien saataville. Hakuvihjeitä karttojen löytämiseksi Finnasta...
Laulusta on olemassa ainakin sanoitukseltaan erilaisia muunnelmia. ”Oisipa mulla pienen pieni ankka” alkaa laulu ”Ankka”, joka vastaa parhaiten muistamaasi sanoitusta ja joka sisältyy kirjaan ”Me laulamme” (Suomen elintarviketyöläisten liitto, 1971, ja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto, 1977). Kirjassa on vain laulun sanat ja yksi säkeistö, jossa lauletaan myös: ”Kansasta katsois varmaan moni tollo…””Partiolaulukirjassa” (Partiokirja, 1985) laulussa ”Olisipa minulla pienen pieni” lauletaan kyllä ankasta ja kissasta, mutta siinä ei mainita kansaa eikä tolloja. Kirjassa on vain laulun sanat ja säkeistöjä on viisi.Lehdessä ”Pelimanni” (2009, nro 1, s. 19–22) on vielä yksi muunnelma laulusta: ”Olisipa minullakin pienen pieni...
Kuvissa oleva ötökkä muistuttaa esimerkiksi museokuoriaisen toukkaa. Samankaltainen kysymys on esitetty täällä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ennenkin, pääset lukemaan vastauksen täältä: Mikä toukka tämä mahtaa olla? Ovat todella pieniä. Patjalla ollut yksi ja seinillä ja katon rajassa sekä lattialla 30v vanhassa omakotitalossa. | Kysy kirjastonhoitajalta
Suomen ja Ahvenanmaan välille ei ole vakiintunut pysyvää uintireittiä, joten matkalle lähtijän täytyisi suunnitella sellainen itse. Reitin suunnittelun apuna ja eri saarten välimatkojen mittaamiseen kannattaisi käyttää voimassa olevia merikarttoja, joiden tiedot löytyvät Liikenne ja viestintäviraston merikartat-sivulta. Saaristomeren merikarttoja löytyy Suomen kirjastoista, ja niitä voi tarvittaessa vaikka kaukolainata. Reittisuunnittelun apuna voisi käyttää myös esimerkiksi Saaristomeren ja Raumanmeren Reittikirjaa (isbn 978-952-67564-7-9), joka on lainattavissa myös Jyväskylästä.
Ruotsalainen urheilijakaksikko Simon Börjeson ja Rasmus Regnstrand uivat ja juoksivat Ruotsista Ahvenanmaan kautta Suomeen...
Tämä on lasteni mummun kertomus. Hän oli syntynyt Jääskessä Järvenkylässä alkuvuodesta 1929.
Lähdimme ensimmäistä kertaa evakkoon 9.3.1940. Oli tullut määräys, että lapset ja vanhukset on evakuoitava pois. Jääsken asemalta meidät lastattiin junaan ns. härkävaunuihin mainitun päivän iltana. Juna kulki Keski-Suomen kautta Satakuntaan. Matkustaminen kesti neljä päivää. 13.päivän iltana saavuimme Peipohjan asemalle, missä saimme kuulla ne ikävät ja raskaat rauhan ehdot. Ne olivat järkytys meille kaikille! Peipohjan asemalta jatkoimme linja-autolla matkaa Köyliöön eri kyliin. Meidän joukko päätyi Tuiskulan kylään. Ensin meidät majoitettiin Tuiskulan koululle ja sieltä sitten Kaivolan taloon. Palasimme syyskuussa 1941 Järvenkylään takaisin....
HelMet-kirjastokortin saaminen edellyttää, että käyt henkilökohtaisesti missä tahansa HelMet-kirjaston toimipisteessä. Toivottavasti sinulla on mahdollisuus jossain vaiheessa käydä pääkaupunkiseudulla ja poiketa kirjastossa hankkimassa kirjastokortti.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Jos pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuva haluaa kaukolainata Helmet-kirjastojen aineistoa, hän ei tarvitse siihen Helmet-korttia. Kaukolainanpyyntö tehdään omassa lähikirjastossa. Helmet-kirjastojen e-aineistojen lainaamiseen tarvitaan Helmet-kortti.
https://www.helmet.fi/fi-FI
