Suomessa ilmestyi vuonna 1870 18 lehteä (9 suomeksi ja 9 ruotsiksi) ja vuonna 1871 20 lehteä (10 suomeksi ja 10 ruotsiksi). Teoksen taulukkoon on otettu mukaan vain ne sanomalehdet, jotka ovat ilmestyneet vähintään kuusi kuukautta. Vuositilastossa lehdet ovat mukana niinä vuosina, jolloin ne ilmestyivät ainakin kolme kuukautta.
Suomessa ilmestyi puolestaan vuonna 1870 14 aikakauslehteä (6 suomeksi ja 8 ruotsiksi). Vuoden 1871 tietoa ei ole, mutta vuonna 1875 lehtiä oli jo 18 (10 suomeksi ja 8 ruotsiksi). Lehti on otettu mukaan tilastoon, jos siitä on ao. vuonna ilmestynyt yksi numero. Näytenumeroiksi jääneitä ei ole huomioitu.
Lähteet:
Suomen lehdistön historia 1: sanomalehdistön vaiheet vuoteen 1905 (s. 281-282)
Suomen lehdistön...
NYT-liikuntakortin laina-aika on kaksi viikkoa kerralla, jotta mahdollisimman moni halukas saisi mahdollisuuden käyttää korttia. Voit tarkistaa korttien saatavuuden kirjaston aineistohausta: helmet.fi. Kortin lainaaminen Helmet-kirjastokortilla on ilmaista.
NYT-liikuntatunnit on tarkoitettu kaikille 18-29 -vuotiaille, ensikertalaisista harrastajiin. Maksullisia kortteja myydään liikunnan toimipisteissä (30 € / kausi + 4 € ladattava älykortti).
Lisätietoa: Nyt-liikunta.fi
Lähetin kysymyksesi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran asiantuntijalle ja sieltä ystävällisesti vastasi suomen kielen dosentti Kirsi-Maria Nummila. Alla hänen vastauksensa:
"Poika olisi esittänyt tervehdyksensä ja kysymyksensä omalla puhekielellään eli paikallisella murteella. Koska nuorten kohtaamispaikka ei ole tiedossa, ei kysymykseen voi vastata tämän tarkemmin. Tervehdyksenä poika olisi kaiketi voinut käyttää esimerkiksi tervehdyksiä Iltaa, ehtoota, päivää tai terve, jotka ovat kaikki vanhoja.
Meillä ei ole juuri olemassa tietoja 1800-luvun alkupuolen tavallisen kansan keskusteluista ja muusta arkisesta kielenkäytöstä. Esimerkiksi tuon ajan kirjoihin tallentunut suomen kieli eroaa siitä. Voidaan kuitenkin ajatella, että...
Internettiä tutkiessa tulee vastaan tietoa, että ainakin toukkia ja siis varmaan myös matoja tai niiden munia voi kyllä ilmetä myös sitrushedelmissä tai banaaneissa. Aina välillähän tulee lehdissäkin vastaan juttuja, missä banaanitertusta on löytynyt jonkinlainen elävä toukka tai hämähäkki. Näyttäisi siltä, että samaan tapaan kuin muitakin hedelmiä, myös sitrushedelmissä ja banaaneissa käytetään hyönteisten torjunta-aineita. Eu on kieltänyt joidenkin aineiden käytön, kun muualla maailmassa esimerkiksi Israelissa (sitrushedelmien tuottaja) voi olla toisenlaiset säädökset torjunta-aineiden käyttöön. Kuluttajat voivat kysyä elintarvikelainsäädännöstä oman kuntansa elintarvikevalvonnasta. Yhteystiedot löytyvät tästä alta.https://www....
Vanhat RSS-muotoiset uutuusluettelot poistuivat käytöstä, kun siirryttiin uuteen Helmet-verkkokirjastoon. Uudessa verkkokirjastossa voit käyttää uutuushakua. Verkkokirjastoon toteutetaan parhaillaan myös valmiiksi tallennettuja uutuushakuja, jotka tulevat käyttöön lähiaikoina (mahdollisesti jo tänään 19.6.2024).
Hei,Kyseeessähän ei ole mikään ainutlaatuinen tapaus. Säännöllisen epäsäännöllisesti hankimme kirjoja muualta kuin kirjanvälittäjiltä tai kirjakaupasta (jossa myös kirjat ovat ihan vastaavalla tavalla mainostuote). Vastaavasti rajoitetulla jakelulla on ilmestynyt mm. uusia yritysten kanssa yhteistyössä julkaistuja käsityökirjoja ja -lehtiä sekä esimerkiksi Kirjan ja ruusun päivän kirjakauppojen ostoksien yhteydessä jaettava pieni kirja tunnetulta kirjailijalta.Lähtökohtaisesti kirjan tekijä/kustantaja valitsee jakelukanavan ja kirjastossa punnitsemme voimmeko hankkia sen sitä kautta vai onko kyseessä lähinnä yksityisasiakkaille tarjottava tuote. Samoin se onko kyseessä sellainen, jolla on kysyntää ja soveltuuko tuote kirjastokäyttöön....
Sukunimien hakuoppaista löytyy runsaasti tietoa suomalaisista sukunimistä. Teoksia ja niiden saatavuutta voi hakea pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet -aineistohausta (https://helmet.finna.fi/). Hakusanaksi voi laittaa sukunimet. Esim. teos Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkku Paikkala. – Uudistettu laitos. - Otava, 2000.Myös Tuomas Salsteen kokoamasta linkkilistasta voi löytää lähteitä sukunimestä Raikkerus https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/linkit-Raikkerus~raikkerus.
Sanonta kuuluu ranskaksi "Cherchez la femme" ja tarkoittaa kirjaimellisesti käännettynä "Etsikää nainen". Se on peräisin Alexandre Dumas vanhemmalta, mutta ei muskettisotureilta vaan romaanista Les Mohicans de Paris (1854-1859). Siinä sen sanoo Joseph Fouch -niminen poliisi, joka toteaa, että jokaiseen tapaukseen liittyy nainen, joten kun joku ilmoittaa hänelle rikoksesta, hän sanoo aina "etsikää nainen". ("Il y a une femme dans toutes les affaires ; aussitôt qu’on me fait un rapport, je dis: 'Cherchez la femme'". Kyseistä romaania ei ole suomennettu.Lähde:Expressio.fr -sivusto: https://www.expressio.fr/expressions/cherchez-la-femme
Vuoden 2000 merkin arvo on 2,50 markkaa. Markka-arvoiset postimerkit eivät enää käy postimerkkeinä lähetyksissä, https://yle.fi/a/3-5111022. Eli uusi merkki olisi hankittava, joko 1,70 ennen 11.12. lähetettäviin kortteihin tai 2,75 sen jälkeen lähetettäviin, https://www.posti.fi/joulu/paivamaarat.
Euro korvasin Suomessa markan setelit ja kolikot vasta 2002.
"Euro otettiin käyttöön 1.1.1999, jolloin siitä tuli yhteinen raha yli 300 miljoonalle ihmiselle Euroopassa. Kolmen ensimmäisen vuoden ajan se oli olemassa vain tilirahana, eli sitä voitiin käyttää esimerkiksi sähköisissä maksuissa. Eurosetelit ja -kolikot otettiin käyttöön vasta 1.1.2002. Niillä korvattiin kiinteään muuntokurssiin vanhat kansalliset setelit ja kolikot, kuten Suomen markat ja Ranskan frangit." Euroopan keskuspankin sivusto
Lottovoitto on siis maksettu vielä markoissa.
"Jos haluat luoda kuvan tulevaisuudesta, kuvittele vain saapasta, joka astuu ihmiskasvoille... aina, ikuisesti." (Talvitie)
"Jos haluat kuvan tulevaisuudesta, voit kuvitella saappaan, joka polkee ikuisesti ihmiskasvoja." (Mattila)
Suistamon alakansakouluseminaarin arkistot löytyvät Finna.fi haun mukaan Mikkelistä. Finna.fi
Arkistoista saattaisi löytyä tietoja valmistuneista oppilaista. Lisää tietoja arkistoaineistojen käytöstä saa https://kansallisarkisto.fi/
Arkistojen yhteystiedot löytyvät sivustolta https://www.arkisto.fi/fi/yhteystiedot/
Suistamon seminaarista löytyy tietoja myös väitöskirjasta Alakansakoulunopettajien valmistuksen kehitys Suomessa vuosina 1866-1939, https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/67600/951-44-6613-6.pdf?sequence=1
Selailemalla virsikirjaa, jossa ovat myös virsien nuotit, löytyy runsaasti esimerkkejä virsistä, joissa on tahtilajin vaihdoksia, esim. virsi 36 ja 37 (2/2 ja 3/2), 45 ja 89b (5/4 ja 4/4), 97, 100 ja 117 (2/4 ja ¾), 149 (5/4 ja 2/4), 161 (2/2 ja 3/2), 166 (4/4 ja ¾), 177 (9/8 ja 7/8), 207 (2/4 ja ¾). Yhdistettyjä tahtilajiosoituksia on runsaasti suomalaisissa koraalitoisinnoissa. Yksi esimerkki ”mutkikkaasta” virrestä voisi olla unkarilaisen Gábor Trajtlerin säveltämä virsi 177 ”Jeesus on paimen, hän kanssamme käy”.
Joistakin virsistä tahtiviivat on jätetty pois, esim. virsistä 41, 43, 163, 933. Joissakin virsissä on erikoisia tahtilajeja, esim. virressä 48 (5/4) ja 85 (6/4). Virressä 87 kuoro ja seurakunta vuorottelevat eikä tahtiviivoja...
Kirjasesta "Mennään siniharmailla" (Turun Linja-autoilijain Osuuskunta, 1983) löytyi kuva ja seloste käytössä olleista lipputyypeistä. Ainakin tuolloin 1980-luvun alussa Turussa on ollut mahdollisuus hankkia 50 matkan koululaislippu TLO:n lippumyymälästä. Kuvan perusteella koululaislippu ei ole ollut leimattavaa tyyppiä vaan vihkomallinen.
Finna.fi-palvelusta voit löytää kuvia vanhoista matkalipuista esimerkiksi hakusanoilla "koululaislippu" tai "sarjalippu".
Turun yliopiston kirjaston Volter-tietokannasta ei löytynyt ko. kaivauksista julkaisuja. Netistä paras artikkeli löytyi Yleltä, muttei ehkä ole syvyydeltään kysyjän toivoma https://yle.fi/a/3-5796915
Ylen artikkelissa haastateltu tutkija Hanna-Maria Pellinen näyttää kuuluvan edelleen Turun yliopiston henkilökuntaan. Sivustolla ei ole hänen yhteystietojaan, mutta jos kysyjä saisi ne laitoksen johtajalta selittäessään asiansa.
https://www.utu.fi/fi/yliopisto/humanistinen-tiedekunta/arkeologia/yhte…
Hei, Metallican nimi tulee Rumpali Lars Ulrichin ystävältä Ron Quintanolta. Hän oli perustamassa fanzinea/lehteä joka keskittyy metallimusiikkiin.
Lehden nimeksi oli ehdolla Metal Mania ja Metallica. Ulrich ehdotti, että Quintano kutsuu fanzinea Metal Maniaksi, koska hän halusi Metallica-nimen bändilleen.
Itse nimi Metallica on väännös sanasta Metal, eikä nimellä ole varsinaisesti sen selkeämpää merkitystä.
Toki se näyttää ja kuulostaa hyvältä ja bändin suosio huomioiden nimivalinta oli varsin onnistunut.
Tässä muutama talvinen tarina:
Valon pilkahduksia (Oppian 2023)
Marklund, Liza: Halkovaras
Knausgård, Karl Ove: Talvi
Maxence Fermine Lumi (n. 100 sivua)
Elisa Shua Dusapin Sokcho talvella (n. 150 sivua)
Capotella on Aamiainen Tiffanyllä -kirjassa myös muita novelleja, mm. Joulumuisto, joka on marras-joulukuun alkutalveen sijoittuva nostalginen tarina.
Benno A. Piispasen kirjassa Näkymätön käskijä ja muita kertomuksia (WSOY, 1928) on Punainen jumalankuva -novelli, jossa reellä ajettiin pakkasessa pakoon susilaumaa (kauhuelementtejä, ei sovi perheen pienimmille).