Kiitos kysymyksestäsi! Kun naisten äänioikeudesta päätettiin, elettiin Suomessa säätyvaltiopäivien aikaa (aatelisto, pappissääty, porvarissääty ja talonpojat). Naisten äänioikeus (vaalioikeus) sekä vaalikelpoisuus (oikeus olla ehdolla vaaleissa ja tulla valituksi kansanedustajaksi) toteutuivat säädettäessä Suomen Suuriruhtinaanmaan Valtiopäiväjärjestys 1906 (26/1906)
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1906/19060026?search%5Btype%5D=pika&…
Samalla säädettiin Suomen Suuriruhtinaanmaan Vaalilaki (26/1906)
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1906/1906026A?search%5Btype%5D=pika&…
Asiaa valmisteli ensin eduskunnanuudistamiskomitea, jonka mietintö oli pohja eduskuntauudistukselle. Komitea ehdotti yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen...
Musiikkivarastosta saadun tiedon mukaan levy ei ole vielä saapunut heille, vaan on edelleen lähettävässä kirjastossa. Levyn tiedoista näkyy, että sitä on viimeksi käsitelty kesällä 2015. On siis mahdollista, että levy on kadonnut. Sitä etsitään parhaillaan lähettäjäkirjastosta, mutta jos levyn tila ei lähiviikkoina muutu, levy lienee kadonnut pysyvästi.
Hei,
Kuinka vanhaa ensiapua tarkoitat?
PIKI-kirjastojen kokoelmissa vanhimmat kirjat, joissa aihetta on käsitelty ovat seuraavat:
Kuvallinen terveydenhoito-oppi (1893)
Arppe: Kansanlääkäri : yleistajuisia ohjeita tautien tuntemiseen, parantamiseen ja ehkäisemiseen (3.p. 1922)
Kaasulääkintäopas (1940)
Suomen Punaisen ristin sotalääkintäkirjasia 1 (1940)
Melander: Sidonnan opas (6.p. 1961)
Seutuvarauksella nämä ovat saatavissa Ruoveden kirjastoon.
Lisäksi Vapriikin käsikirjastossa on teos Eskelin: Ensiapu tapaturmissa sekä lyhyitä neuvoja ensimmäisistä ja yksinkertaisemmista toimenpiteistä, jotka sairaustapauksissa voivat tulla kyseeseen (1923), mutta tätä teosta ei ole mahdollista saada lainaksi tänne omaan kirjastoon.
Kaikki kritiikit toivottuihin runoteoksiin löytyivät. Viisi ensimmäistä vain paperimuotoisena eli Parnasson ja Kirjallisuusarvostelujen arkistonumeroista 1977-1995. Ne ovat saatavilla Itäkeskuksen kirjastosta.
Mainitsemanne runoteos "Sillä ei ole nimeä" on Jyrki Kiiskisen kirjoittama. Sen sijaan Merja Virolaiselta on ilmestynyt samana vuonna (1990) runoteos "Hellyyttäsi taitat Gardenian".
Molemmista löytyy kritiikit.
Tiedot löydetyistä kritiikeistä ja verkko-osoitteet:
Haavikko: Parnasso, 4 /1977, s. 250-251
Turkka: Parnasso, 2 / 1987, s. 116-118
Kiiskinen: Kirjallisuusarvosteluja / kauno 2/91, s. 96 (22)
Virolainen: Kirjallisuusarvosteluja / 2/91, s. 112 (38)
Koskelainen: Kirjallisuusarvosteluja / 10/95, s...
Helmet aihe-haulla: Vironkielinen kirjallisuus ja Neuvostoliitto sekä rajauksilla: kirja, aikuistenkokoelma, viron kieli löytyy 32 kirjaa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2250486__Svironkielinen%20kirjallisuus__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetcollections%3A9%3A9%3AAikuisten%20kokoelma%3A%3A__Ff%3Afacetcloud%3Aneuvostoliitto%3Aneuvostoliitto%3Aneuvostoliitto%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Aest%3Aest%3Aviro%3A%3A__P0%2C3__O-date__X0?lang=fin&suite=cobalt
Niistä suurin osa näyttäisi olevan aiheeltaan lähihistorian tarkastelua.
Melko vähän löytyy kirjallisuutta suomennettuna. Samalla haulla, mutta suomen kieleen rajattuna löytyy kasitoista teosta. Uusimpana juuri tuo lukemasi Taskan Popeda 1946....
Tämä Mary Rose Brucen laulu Ten thousand miles on julkaistu nuottina vuonna 1953 (Musiikki Fazer). Nuotissa on sanat englanniksi, suomeksi Jos luulet mun kaipaavan (Reino Helismaa) ja ruotsiksi Trot du att jag förlorad är? (Einar Molin). Valitettavasti nuotti on perin harvinanen, eikä sitä löydy yleisistä kirjastoista. Ainoat julkisten kokoelmien kappaleet ovat Kansalliskirjastossa ja Musiikkiarkistossa, joista jälkimmäisestä voinee saada kopion sanoista helpommin p. (09) 757 0040, info@musiikkiarkisto.fi.
Heikki Poroila
Tässä lisää viikinkiaiheisia kirjoja, toivottavasti näiden avulla seikkailut jatkuvat.
Jukka Parkkinen - Ali Mustan matka Miklagårdiin
Anna Laitinen - Miria viikinkien jäljillä
Andy Elkerton - Arni Sankarina ja Retki uuteen maahan
Kunnas - Viikingit tulevat!
Cressida Cowell - Näin koulutat lohikäärmeesi
Ehdotan Risto Rasan Kaksi seppää -kokoelmasta (Otava, 1976) säkeellä "Tämä on selkäkirjoitusta" alkavaa runoa, jossa puhutaan sekä "ihokielestä" että "unen nuolenpäistä". Kaikkia sanoja siinä tosin ei tunneta - arvataan vain.
Pieksämäki on tunnettu rautateiden solmukohta Suomen rataverkossa. Tämä saattaa olla syy solmunimiin. Pieksämäen kirjastossa asiaa vielä selvitellään, ja jos uutta ilmenee, palaan asiaan.
Aulikki Rautavaara on haudattu Helsinkiin Hietaniemen hautausmaalle. Hänen viimeinen leposijansa löytyy
osoitteesta: Vanha-alue, kortteli 26, linja 3, hauta 82.
Uudenmaan Karjalaisseurojen Piirin kulttuuritoimikunta järjesti vuosina 1997-1999 evakkokertomusten keräyksen "Kävit sie? Näit sie? Muistat sie?", johon yli 200 kertojaa osallistui. Kerttu Meriläisen vuonna 1996 kirjoittama runo Euroopan äideistä on tämän keräyksen satoa. Noin sata keräyksessä vastaanotettua kirjoitusta - Meriläisen teksti mukaan luettuna - julkaistiin vuonna 2001 kirjassa Kävit sie? Näit sie? Muistat sie? : evakkokertomuksia. Keräyksen kaikki yli 200 kirjoitusta on sittemmin julkaistu Evakkoinstituutin verkkosivuilla.
http://evakko.net/fi/?x=evakko&y=evakkokertomus&id=254&writer=Meriläinen Kerttu
http://evakko.net/evakko.php
Mary Shelleyn klassikkoromaanille alkusysäyksen antoi kesällä 1816 Genevejärven rannalle kesänviettoon kokoontuneen brittiseurueen saksasta ranskaksi käännettyjen kummitusjuttujen parissa viettämä aika, joka innoitti lordi Byronia ehdottamaan, että heistä kukin kirjoittaisi oman kauhutarinansa. Runoilijan itsensä lisäksi paikalla ehdotusta kuulemassa olivat Shelleyn pariskunta, Maryn sisarpuoli Jane Clairmont sekä Byronin sihteeri ja henkilääkäri John Polidori.
Mary Shelley on itse kuvannut tapahtumia Frankensteinin vuoden 1831 laitokseen kirjoittamassaan esipuheessa. "Aivan ilmeisesti Mary tässä esipuheessa muuntelee jälkikäteen todellisuutta ja esittää itsensä haluamassaan valossa", huomauttaa Merete Mazzarella Shelley-...
Alla muutama sirkusaiheinen kuvakirja, joissa esiintyy myös pelle:
- Klovnit Pulla ja Pitko / kirjoittanut Penny Dolan ; kuvittanut Bruno Robert
- Sirkus saapuu kirjastoon / Markus Majaluoma
- Miina ja Manu sirkuksessa / Jari Koivisto
Myös nämä ovat kuvakirjoja sirkuksesta:
- Pikku Papun värikäs sirkus / Liisa Kallio
- Sirkuskoira Roope ja Rops / Tuula Pere, taiteilija Francesco Orazzini
- Sirkuspoika Oliver -kirjat / Marjut Luukkonen, Veera Miettinen, taiteilija
Kirjat saa lainaan Lumme-kirjastoista:
https://lumme.finna.fi/
Mozartin säveltämään lauluun ”Sehnsucht nach dem Frühling”, KV596, on olemassa ainakin kaksi suomenkielistä sanoitusta: P. J. Hannikaisen ja Kari Rydmanin.
Esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannassa P. J. Hannikaisen sanoitus on merkitty Zacharias Topeliuksen sanoituksen käännökseksi, mutta omien havaintojeni perusteella se ei sitä ole. Hannikaisen sanoitus on joissakin julkaisuissa nimellä ”Vuodenajat”, joissakin alkusanojen mukaan nimellä ”Kun kevät kaunis tuli”. Hannikaisen sanoituksessa on viisi säkeistöä, joissa kuvaillaan eri vuodenaikoja ja lopuksi iloitaan uudesta keväästä ja kiitetään Luojaa. Topeliuksen sanoituksessa on vain kaksi säkeistöä, joissa ylistetään Jumalaa, joka nähdään luonnossa kaikkialla. ”Vuodenajat”...
Netistä löytyvissä lehtijutuissa käytetään yleisesti muotoa lompakonvartija yhteenkirjoitettuna. Myös erikseen kirjoitettuna sanaa tosiaan käytetään. Katsoessani Nykysuomen sanakirjasta vartija sanan kohdalta, löysin hieman vastaavan tapauksen eli lauseessa Olenko minä veljeni vartija, sanat on kirjoitettu erilleen. Tähän perustuen sekä kollegan kanssa keskusteltuani, sanoisin että erikseen kirjoitettuna merkitys on hieman eri. Erikseen siis ollaan jonkin tietyn lompakon tai veljen vartija, kun taas yhteenkirjoitettuna lompakonvartija on yleinen taloudesta huolehtija tai ostohalujen rajoittaja.
Mitään muuta virallista lähdettä tähän vastaukseen ei löytynyt, mutta Kotimaisten kielten keskuksella on olemassa kielineuvonnan puhelin,...
Aalto-oppimiskeskus vinkkasi tällaisen sanakirjan työkalujen ja rakennustarvikkeiden nimityksistä:
Jokiniemi, Erkki, ja Nikolas Davies. Kuvitettu Rakennussanakirja Suomi-englanti-suomi: Illustrated Building Dictionary Finnish-English-Finnish, 2012
- s. 434-439: Naulat, ruuvit, kiinnikkeet yms.
- s. 444-451: Työkalut, esim. vasarat, taltat, porat, maalausvälineet.
Rakennustieto kustantaa mm. rakennusalaan liittyvia sanastoja, joita on varsin runsaasti, Rakennustietokaupan sivuilla tietoa:
https://www.rakennustietokauppa.fi/sanastot-sanakirjat-/2189/dg
https://www.rakennustietokauppa.fi/nimikkeistot/2191/dg
Tämän enempää tietoa nimitysten perusteista emme löytäneet. Työkaluihin liittyviä standardeja kyllä on, mutta ne...
Anni Polvan Tiina-kirjoja on saatavana vain c-kasetille tallennettuina äänikirjoina. Tallenteita löytyy joistakin Suomen kirjastoista, joten voit halutessasi tilata niitä kaukolainaan sitten kun kirjastot taas avataan. E-äänikirjoina Anni Polvan Tiina-kirjoja ei ole saatavana lainkaan.
C-kasetteina on julkaistu seuraavat Tiina-kirjat:
Tiina (1994)
Tiina aloittaa oppikoulun (1995)
Tiina kesälaitumilla (1996)
Tiina ei pelkää (1997)
Tiina toimii (1997)
Tiinalla on hyvä sydän (1997)
Lukija on Sinikka Törmälä ja äänitteet on kustantanut Suomen äänikirjat.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.finna.fi/
Helsingin kaupunginkirjaston tilat avataan yleisölle, hallituksen ohjeistusta noudattaen, 1.6.2020 alkaen, mutta lainaustoiminta pyritään käynnistämään jo ennen sitä. Laajasalon kirjastoon voi palauttaa aineistoa 4.5.2020 alkaen klo. 9-15 kirjaston edessä oleviin kärryihin tai laatikoihin.
Ikäihmisten palveluiden turvaamisesta ei vielä ole yksityiskohtaisia ohjeita, mutta turvallisiin ja toimiviin palveluihin liittyvistä järjestelyistä tiedotetaan mahdollisimman nopeasti.
