Kysymyksessä tarkoitettaneen toisen kortilla tehdyn varauksen noutamista.
Helmet-sivuilla todetaan, miten toimia, jos toinen henkilö hakee varauksesi:" Jos et pääse itse noutamaan varaustasi, voit pyytää toista henkilöä lainaamaan varatun teoksen omalle kirjastokortilleen kirjaston asiakaspalvelussa. Lainaajan on esitettävä kirjastosta tekstiviestinä, sähköpostitse tai postitse saamasi varausilmoitus, joten välitä varausilmoituksesi hänelle.
Jos haluat, että varauksesi lainataan sinun kirjastokortillesi, varauksen noutajalla on oltava mukanaan valtakirja, johon olet yksilöinyt sen käyttötarkoituksen, sinun kirjastokorttisi sekä varauksen noutajan oma henkilötodistus."
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/...
Tiedustelin asiaa Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonnasta ja sieltä tuli seuraava vastaus:
"Sanonta ”ei liikauta eväänsäkään”, ”ei liikuttele eviään”, ”ei väräytä eväänsä” jne. on jo vanhastaan esiintynyt suomen murteissa, eli tällaisia ilmauksia on käytetty puhekielessä hyvin kauan. Kuvallisen merkityksen taustalla on konkreettinen merkitys: evä viittaa kalan evään eli uimaelimeen. Kuvallisessa käytössä ilmauksella on viitattu etenkin laiskaan tai vetelän oloiseen ihmiseen. Tällainen henkilö on siis kuin maalle nostettu, pyydyksestä otettu, liikkumaton tai kuollut kala. Suomen murteiden sanakirjassa on mm. tällaisia esimerkkejä:
On nii laiska mies ettei evveä värräytä. (Karstula)
Ei evääsäkkäh liikahuta,...
Näin kirjoitti keskiajalla vaikuttanut persialainen mystikko ja runoilija Dzalaladdin Rumi (1207–1273). Joissain lähteissä nimi esiintyy muodossa Maulana Jalaladdin Rumi, ja useita muitakin variaatioita Rumin nimestä länsimainen kirjallisuus tuntee.
Runo, josta kysymyksen sitaatti on peräisin, on englanninkieliseltä nimeltään A community of the spirit: "There is a community of the spirit. / Join it, and feel the delight / of walking in the noisy street, / and being the noise. // -- // Be empty of worrying. / Think of who created thought. // Why do you stay in prison / when the door is so wide open? // Move outside the tangle of fear-thinking. / Live in silence. // Flow down and down / in always widening rings of being." (...
Nigeriläis-kongolaiset kielet on wikipedian listauksen mukaan kielten lukumäärässä laskien suurin kielikunta. Täältä näet kielikuntien sijoitukset: https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_language_families
Puhujien määrässä indoeurooppalaiset kielet on maailman suurin kielikunta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Indoeurooppalaiset_kielet
Kuvailemasi tapainen kohtaus on kertomuksessa Asterix lyö vetoa (Egmont), mutta ketään ei ole sidottu mastoon. Yhdessä ruudussa iäkkäin merirosvoista seisoo laivanjäänteistä jääneellä lautalla ja sanoo: "Victrix causa diis placuit, sed victa Catoni." Hänen vierellään kelluu punapartainen merirosvokapteeni mastontyngästä roikkuen ja huutaa: "Riittää jo, äijä! Älä yritä olla henkevä, etsi mieluummin itsellesi uusi työpaikka."
Latin is simple -oppimisalustalla on latinankielisestä sitaatista englanninkielinen käännös, joka kuuluu "The victorious cause pleased the gods, but the conquered cause pleased Cato", suomeksi suunnilleen "Voittoisa asia miellytti jumalia, mutta valloitettu asia miellytti Catoa". Sinua voisi kiinnostaa...
Ensimmäinen 600-sarjan Mercedes-Benz rekisteröitiin Suomessa vasta vuonna 1975. Auto oli alunperin ostettu Saksasta.Tekniikan Maailma koeajoi auton vuonna 1969. Hinta-arvio Suomessa oli tuolloin n. 215 500 markkaa.
Enemmän aiheesta voi lukea kirjasta Mercedes-Benz Suomen teillä 1900-2019.
En onnistunut löytämään ihan noin rajatusta aiheesta runoja, kuin nuorena ja yllättäen isoäidiksi tulemisesta. Isoäitiyttä yleisesti käsitellään ainakin esimerkiksi seuraavissa runoteoksissa:
Tuula Korolainen: Mummola: runoja mummoista, vaareista ja lapsista (Kirjapaja, 2022)
Anja Porio: Tule mummi leikkimään (Kirjapaja, 2013)
Isovanhemmuutta yleisemmin ja isoisän näkökulmasta on runoissaan paljon käsitellyt esimerkiksi Pertti Nieminen, ainakin teoksissaan:
Kuusi silmää, kuusi korvaa: Idylliä ja arkipäivää Reetan ja Ainon elämästä (Otava, 1981)
Maailma pitäisi aloittaa alusta (Otava, 2009)
Myös Lassi Nummen runokokoelmassa Olemassa toisillemme (Otava, 2003) käsitellään isovanhemmuutta.
Olisiko...
Maakirjat toimitti Maanmittaushallitus. Arkistojen portissa kerrotaan maanmittaushallituksesta ja sen tehtävistä. Maakirjaan tuli merkitä pitäjittäin ja kylittäin kaikki talot manttaaleineen, nimineen, asukkaineen, luontoineen, verolukuineen, maaveroineen ja myös kaikki muut veroa maksavat yksiköt. Maakirjoja Maaverot lakkautettiin 1924, jolloin maakirjan merkitys maaveroluettelona myös lakkasi.
Maanmittaushallituksen maakirjat ja kruununmaaluettelot -arkiston rajavuodet ajoittuvat vuosille 1820–1939 ja päävuodet 1820–1905. Ne löytyvät Kansallisarkistosta, myös digitaalisina, Maanmittaushallituksen maakirjat ja kruununmaaluettelot -arkisto (1820-1905).
Valitettavasti en löytänyt kuvailuusi sopivaa äidinkielen oppikirjaa. Oma-alkuisia oppikirjasarjoja ovat Oma lukutaito, Oma aapinen ja Oma kieli. Näistä mikään ei sovi kuvailuusi. Oma lukutaito ja Oma aapinen -sarjat ovat värikuvitettuja ja kovakantisia. Oma kieli puolestaan on 1950-luvulta. Missään näistä kirjoista ei myöskään ole Säde Hagert -nimistä henkilöhahmoa.1990-luvun oppikirjasarjoista sana äidinkieli esiintyy sarjassa Koulun äidinkieli (Pirkko Kiravuo ym.). Voisikohan kyseessä olla se? Sen sisältöä en valitettavasti päässyt tarkistamaan, joten kuvituksesta tai henkilöhahmoista ei ole tarkempaa tietoa.
Kaarinan Helakisan runo Annaa ajatellessa kokoelmasta Posetiivi (1976) on luettavissa myös muun muassa teoksista Pikku Pegasos (toim. Kaarina Helakisa,1980) ja Annan ja Matiaksen laulut : Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1966-88 (1988) sekä antologiasta Tämän runon haluaisin kuulla 2.
Voimassa on laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa (616/2019). https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2019/20190616#L6P41Lain 41 pykälän mukaan ”rekisteröidyn on tarkastusoikeutta käyttäessään esitettävä tätä tarkoittava pyyntö henkilökohtaisesti rekisterinpitäjälle tai muulle 1 momentissa tarkoitetulle poliisiyksikölle ja todistettava henkilöllisyytensä. ”On siis mahdollista tehdä poliisille tarkastuspyyntö omista tiedoista ja niiden käsittelystä. Katso enemmän: https://poliisi.fi/tietosuoja-ja-henkilotietojen-kasittelyApua saa myös Tietosuojavaltuutetun toimistosta: https://tietosuoja.fi/oikeus-saada-tietoa-henkilotietojen-kasittelysta
Kirja on australialaisen Elyne Mitchellin Thowra, hopeaharja. Se on ilmestynyt suomeksi v. 1982, englanninkielinen alkuteos jo 1958. Englanniksi on tullut useita jatko-osia, mutta näitä ei ole suomennettu.
Tietoa tästä kilpailusta ja sen tuloksista löytää Pasilan kirjaston mikrofilmeiltä. Hs julkaisi kilpailun uusille kirjoittajille (Lehtijutut tai julkaisu jossain antologiassa eivät estäneet osallistumista) 28.12.1986 . Palkinnot olivat muhkeat, 100 000mk 1. palkinto, 75, 000mk 2. palkinto ja 3. palkinto 75 000.Kilpailun järjestivät Wsoy ja Uudet kirjat kirjakerho.Kilpailun lopputuloksesta HS uutisoi 19.9.1987 eli Waltarin syntymäpäivänä. Voittajia olivat Jyrki Tuularin "Musta", Klaus Oeschin "Fenix" ja Jarmo Ojasen "Sulanutta lunta". Pekka Tarkka arvosteli voittaneet teokset Helsingin Sanomissa 25.11.1987. Wsoy ja Uudet kirjat ilmoittivat julistavansa uudet MW-kilpailut parin vuoden välein. Toisen kilpailun käsikirjoitusten...
Suuressa käsityölehdessä on joitakin lasten kylpyviittojen ohjeita. Ensimmäisessä ohjeessa on huppu, toinen on lainassa (eikä ole tietoa hupusta) ja kolmannessa ei ole huppua.Suuri käsityölehti 2012:11-12 (s. 24, 40) https://finna.fi/Record/arto.014001820?sid=5023264511Suuri käsityölehti 2005 : 2 (s. 45, 63) https://finna.fi/Record/arto.014003275?sid=5023264511Suuri käsityölehti 2006: 6-7, ( s.18-19, 64-65) https://finna.fi/Record/arto.014003837?sid=5023264511Ohessa myös Sampsukan blogiohje "DIY: Hupullinen rantavaate lapselle"http://sampsukan.blogspot.com/2016/06/diy-hupullinen-rantavaate-lapselle.html
Hei,Runo on nimeltään "Minun paras kaverini" ja se löytyy Risto Rasan runokokoelmasta Kulkurivarpunen (1973) sekä kootuista runoista Laulu ennen muuttomatkaa: Runot 1971-1980 (s. 58, Otava 1982 (Delfiinikirjat).
Sain apua kollegoiltani:
Olisiko ykkönen Lena Andersonin Myrsky-Mari tai sen jatko-osa Mari ja Märssy-Mikko (yhteisnide Otava 1998)? Taikka sitten Christina Björkin Linnean luontokirja (1983), vaikka ei siinä rannalla olla kuin pari aukeamaa, ja vanhakin se on. Kuvitus on ruotsalaisen idyllinen kyllä.
Voisiko jälkimmäinen olla Evelyn Scottin Neljätoista karhua (Hki : Tammi [1971])?
Vanhoillislestadiolaisuudessa on käytössä lapsikaste, mutta sen perustana on päinvastainen käsitys kuin tavallisessa luterilaisuudessa. Luterilaisen käsityksen mukaan lapset täytyy kastaa, jotta heistä tulisi Jumalan lapsia. Vanhoillislestadiolaisen käsityksen mukaan jokaisella lapsella on usko alusta alkaen, mutta myöhemmin tämä usko menetetään, jos sitä ei hoideta.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vanhoillislestadiolaisuus
https://rauhantervehdys.fi/2017/07/ensin-usko-sitten-kaste/
Alla aiheeseen sopivaa kaunokirjallisuutta:
Aakko, Emilia: Kaiho-kotitonttu ja karanneet kärsiväiset https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2466827
Colfer, Eoin: Tohtori Anna-Liisa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2248900
Karsikas, Ilja: Amos ja sukupuu https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2286472
Sumanen, Nadja: Rambo https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2202813 (nuortenkirja, sopii myös hieman vanhemmille lapsille)
Tässä vielä muutama, valitettavasti hieman vanhempi teos, jotka on tehty mielenterveys-/lastensuojeluyhdistysten toimesta :
Holmberg, Tiina: Kun maasta sataa vettä https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1619664 (Pesäpuu ry,...
Helsingin kaupunginkirjasto on pari vuotta sitten vastannut tähän kysymykseen seuraavasti:
26.06.201810:02
Helsingin kaupunginkirjasto
Kotimaisten kielten keskuksen julkaiseman venäläisten nimien translitterointiopaan mukaan Stalinin etunimen Иосиф oikea kirjoitusasu olisi Iosif. Koska nimi venäjän kielessä ääntyy j-alkuisena, se voidaan suomen kielessäkin kirjoittaa niin. Oikea kirjoitusasu Josif onkin vakiintunut suomen kieleen.
Lähteitä ja lisätietoja:
Venäläisten henkilönimien opas (toim. Martti Kahla ja Pirjo Mikkonen, Kotus, 2005)
Kotimaisten kielten keskus /nimistöhuolto
Yleisradion tekstityksiä ei ole poltettu kiinni kuvaan, vaan ne lähetetään erillisenä signaalina kuvamuodossa, jonka vastaanotin tulkitsee. Jotkin vastaanottimet ja mobiilisovellukset eivät ole pystyneet näyttämään näitä oikein.
Varmistaakseen tekstityksen näkymisen kaikissa sovelluksissa jotkin operaattorit eivät jaa koodattua signaalia sellaisenaan vaan ajavat ensin kuvamuotoisen tekstityssignaalin automaattisen kuvantunnistuksen läpi. Tunnistus on muuttanut kuvamuotoisen tekstityssignaalin tekstimuotoiseksi. Operaattorin kuvantunnistusohjelma saattaa kuitenkin erehtyä kahden toisiaan muistuttavan merkin tunnistuksessa, jolloin jotkin merkit muuttuvat satunnaisesti tai säännönmukaisesti toisiksi. Tällaista...
