Olisikohan etsimäsi teos englantilaisen Peter Spierin kirjoittama ja kuvittama Maailman ihmiset (People, suom. Jukka Kemppinen, 1981, Otava).
Teoksesta löytyy googlettamalla netistä myös kuvia.
Teos näyttää kuuluvan useiden Suomen kirjastojen kokoelmiin, mutta mikäli teos ei kuulu oman lähikirjastosi kokoelmiin, voit tilata sen kaukolainaan. Pääkaupunkiseudulla teos löytyy Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavarastosta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi/
http://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
pääkirjaston kokoelmista löytyvät seuraavat teokset, jotka kertovat alueen perhekodeista:
Kuka minusta nyt huolehtii? : sijaishuollon yksiköiden esittelyä / toim. Virpi Markkanen. 1999.
Takaisin kotiin : Kuttulan perheyhteisöstä / Tuula Björkman, Kari Björkman. 1987.
Kotkan kirjastosta löytyy: Ammattiin perhekodissa / Nina Hillebrand. 2011.
Lehtiartikkeleja aiheesta näyttäisi kyllä myös löytyvän.
Voisikohan etsimäsi kirjailija olla Marja Kyllönen, jonka esikoisteos 'Lyijyuuma' oli kriitikkojen kiittämä ja voitti Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon vuonna 1997? Toinen romaani Kyllöseltä tosiaan ilmestyi 2001, mutta kolmatta kirjaa ei sitten enää julkaistukaan. Kyllönen kertoo kokemuksestaan Nuori Voima -lehden artikkelissa: https://nuorivoima.fi/lue/juttu/kun-kirjailija-katoaa
Vihjeet nuori tšekkimies, juutalaistyttö ja Pavel panevat ajattelemaan Jan Otčenášekin kirjaa Romeo, Julia ja pimeys, vaikka aivan täysin se ei kysymyksessä esitettyjen muistikuvien kanssa täsmääkään. Otčenášekin Pavel ei ole sotilas, vaan nuori ylioppilaskokelas. Hän tutustuu Estheriin, kodittomaan juutalaistyttöön, joka on saanut määräyksen ilmoittautua natsiviranomaisille. Pavel kätkee Estherin isänsä räätälinverstaaseen, ja nuoret rakastuvat.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_5281
Tilastoa lainvalmistelun kestosta ei ole. Osviittaa lainvalmistelun kestoon antaa Eduskunnan verkkosivulla Lainvalmistelun vaiheet -sivu https://www.eduskunta.fi/FI/lakiensaataminen/lainvalmistelu_vaiheet/Sivut/default.aspx sanotaan näin: Useimpien esitysten käsittely kestää 2–4 kuukautta, mutta suuriin lakihankkeisiin voi kulua vuosia. Vaalikauden päättyessä käsittelemättä olevat hallituksen esitykset ja lakialoitteet raukeavat. Näin yksittäisen lain valmistelu kestää enintään neljä vuotta eli vaalikauden ajan.
Jos kuitenkin lakiehdotus koskee perustuslain säätämistä, muuttamista tai kumoamista noudatetaan ns. vaikeutettua säätämismenettelyä.
Perustuslakia koskeva ehdotus hyväksytään ensin lain toisessa käsittelyssä...
Aiheesta löytyi paljonkin erilaisia artikkeleita, joista voi saada jotakin viitteitä. Artikkeleissa on hieman eri käsitys siitä, mitkä maat ovat kärjessä ja mitkä hännillä:
https://www.indy100.com/article/a-map-of-the-countries-that-speak-the-best-english-7421281
https://www.babbel.com/en/magazine/best-non-native-english-speaking-countries/
https://finlandtoday.fi/finland-places-among-the-top-four-english-speaking-countries-in-the-world/
https://www.mosalingua.com/en/english-speakers-in-the-world/
https://ceoworld.biz/2019/11/05/revealed-the-worlds-best-non-native-english-speaking-countries-2019/
https://www.economist.com/graphic-detail/2019/12/04/where-are-the-worlds-best-english-speakers
Tämä vuonna 1921 ilmestynyt kirja on muutamissa kirjastoissa eri puolilla Suomea, ei kuitenkaan Kuopion alueen kirjastoissa. Sen voi saada kaukolainaan oman lähikirjaston kautta. Alla linkki hakupalvelu Finnan sivuille, josta näkyvät ne kirjastot, joiden kokoelmissa kirja on:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Krenat%C3%B6%C3%B6rien+retket+&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
Valaiden kehityshistoria on yksi evoluution mielenkiintoisimmista. Nykytietämyksen mukaan valaat ovat todellakin kehittyneet maalla eläneistä sorkkaeläimistä. Lähin valaiden elossa oleva sukulainen on virtahepo. Tämä yhteys ei kuitenkaan tee valaista sorkkaeläimiä, vaan valaat kuuluvat valaiden (cetacea) lahkoon.
Jerry A. Coyne, Miksi evoluutio on totta (Vastapaino, 2011)
https://www.cell.com/current-biology/fulltext/S0960-9822(19)30220-9
https://areena.yle.fi/1-50266377
Kyseessä lienee Helvi Hämäläisen runo, jossa "Jänis ruusu päässä vaeltaa kukkamaassa...". Runon nimi on Runoilijan uni ruusupensaikossa ja se on julkaistu kokoelmassa Voikukkapyhimykset (WSOY, 1947). Runo sisältyy ainakin Hämäläisen Valitut runot -kokoelmiin vuosilta 1981 ja 1987.
Mikäli tarkoitat koko tuotannolla listaa, jossa näkyisi myös yksittäisten runojen nimet, en sellaista listaa löytänyt.
Tarkoittanet Kallion kirjaston Satukallio-tietokantaa, jota ei valitettavasti enää netistä löydy.
Satuja voit etsiä esimerkiksi Lastenkirjallisuusinstituutin Onnet-tietokannasta, jonka linkki on osoitteessa https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta.
Hakukenttään voit kirjoittaa haluamasi hakusanat, esim. kissa-aiheisia satuja löysin yksinkertaisesti hakusanoilla sadut ja kissat.
Kannattaa kokeilla myös Kirjasampoa osoitteessa https://www.kirjasampo.fi/.
Lisäksi Helmet-verkkokirjastosta voit etsiä samaan tapaan satuja ja myös varata niitä. Helmet-haku on osoitteessa https://www.helmet.fi/fi-FI.
Kielenhuollon ohjeiden mukaan yhdysmerkkiä voi tarpeen mukaan käyttää hahmottamisen helpottamiseksi. Siten muoto Jazz-alttosaksofonisti on parempi. Näin moniosainen sana on kuitenkin ilmaisuna kömpelö, eikä sitä juuri näe käytettävän. Selkeämpää olisi jakaa viesti osiin käyttöyhteyteen sopivalla tavalla.
Artikkeli yhdysmerkin käytöstä Kielikello-lehdessä.
Kappaleen 'Joulu yksinäistä lohduttaa' on sanoittanut Toni Nuotio ja Rami Alanko. Sävellys on Toni Nuotion käsialaa.
Tieto löytyy tekemällä haun kappaleen nimellä esimerkiksi Suomen kansallisdiskografiassa Violassa https://kansalliskirjasto.finna.fi/ ja Fono.fi-äänitetietokannassa http://www.fono.fi/.
Yle on haastatellut meteorologi Juha Jantusta. Hän vastaa kysymykseen, miksi kevätaurinko on niin paljastava, sillä että valoa on niin paljon enemmän kuin aiemmin talvella, kun aurinko on ollut matalalla ja sitä on ollut vähemmän, https://yle.fi/uutiset/3-5526010. Sisätiloihinkaan ei aurinko ole juuri paistanut talvisaikaan ja se on ollut matalammalla. Kevätaurinko paistaa korkeammalta ja valoa riittää paljon pidempään, kun päivät pitenevät nopeaan tahtiin.
Kevätauringon paiste ei tunnut ulkona ehkä siksi, että ilma on viileämpi. Keväällä pohjoisen napapiirin yläpuolella oleva otsonikerros ohenee, joten maahan pääsee enemmän UV-säteilyä. Kevätaurinko saattaa polttaa ihon herkästi, joten sen kanssa kannattaa olla varuillaan, vaikkei...
Voisiko kysymyksessä olla Nelosella vuonna 2011 tullut sarja Meidän isä on parempi kuin teidän isä?
https://www.nelonen.fi/ohjelmat/meidan-isa-on-parempi-kuin-teidan-isa/k…
Kyseessä lienee Sally Salmisen Katrina, joka ilmestyi Juha Hurmeen uutena suomennoksena pari vuotta sitten. Aikaisempi Katriina-niminen Aukusti Simojoen käännös on samalta vuodelta kuin ruotsinkielinen alkuperäisteos, 1936.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_2247
Etsin kyseisen Adam Smithin teoksen internetistä ja löysin sen osoitteesta http://www.econlib.org/LIBRARY/Smith/smWN.html. Kävin läpi kirjan kappaleita InternetExplorerin Etsi-toiminnolla (etsin sanaa opulence, joka oli yksi haetun sitaatin sanoista). Kohdassa Book I, Chapter XI ja edelleen sen alakohdassa PART II tärppäsi ja haluttu sitaatti löytyi. Näytön oikeassa reunassa oli vähän sitaatin yläpuolella merkintä I.11.83. Siis sitaatti näyttäisi löytyvän kappaleesta XI.
Kyllä Helmet-kirjastojen verkkopalveluissa käyttäjätunnuksena on edelleen kirjastokortin numero. Mikäli ongelma jatkuu ja salasananne kuitenkin toimii lainausautomaateissa, kannattanee olla yhteydessä lähimpään Helmet-kirjastoon, jotta asiaa voidaan tutkia lähemmin.
Hiipivässä haamussa on kysymys kilpailusta, jossa joukkueiden tulee itse ratkaista tehtävät. Emme halua kysymyksiin vastaamalla pilata reilua kilpailua
Hiipivässä haamussa on kysymys kilpailusta, jossa joukkueiden tulee itse ratkaista tehtävät. Emme halua kysymyksiin vastaamalla pilata reilua kilpailua
