Rahasivustoja löytyy netistä vaikka kuinka paljon. Mikäli rahasi todellakin ovat natsi-Saksan ajoilta, saatat löytää niiden kuvia mm. seuraavilta sivuilta: http://sammler.com/coins/coinvalues.htm
http://www.nazicoins.com/
http://www.germannotes.com/
Myös kirjastoista löytyy raha- ja setelihakemistoja sekä hinnastoja.
Voit myös kysyä rahojesi arvosta alan harrastajien keskustelmupalstalla osoitteessa: http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/index.php
Suomen Numismaattinen Yhdistys ry:
http://www.snynumis.fi/
Suomen numismaatikkoliitto ry:
http://www.numismaatikko.fi/
HelMet-kirjastoissa on muutamia nuottiversioita, mutta ei bändille tehtyä transkriptiota.
Bassokitaraversioita on kaksin kappalein:
The best of Kiss / Kiss (esitt.) Milwaukee : Hal Leonard, c1995
The Best of Kiss : 26 classics for bass / Kiss (esitt.)
Sitten on soitonopas, jossa myös tämän kappaleen soolokitaraa esitellään perusteellisesti:
The Best of Kiss : a step by step breakdown of the band's guitar styles and techniques / Kiss (esitt.)
Yksinkertainen melodianuotinnos sointuineen ja sanoineen löytyy kokoelmasta Hits : 70-tal (2002) ja samantyyppinen helpotettu versio kokoelmasta Kiss for easy guitar : 18 classic hits (1995).
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston verkkokirjasto on muuttunut tämän vuoden alusta. Aiemmin saatu tunnusluku ei ensimmäisellä kirjautumiskerralla riitä, vaan sinun on luotava uusi käyttäjätunnus ja salasana. Kirjautumisesta on ohjeet sivuston oikeassa laidassa, joiden mukaan toimimalla pääset kirjautumaan uuteen verkkokirjastoon. Jatkossa pääset verkkokirjastoon näillä uusilla tunnuksilla tai entiseen tapaan vanhalla salasanalla ja kirjastokortin numerolla. Jos kirjautuminen tuntuu vaikealta, pyydä virkailijalta apua jossakin kaupunginkirjaston pisteessä.
Meillä Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa säilytetään pysyvästi oman alueemme eli Pohjanmaan lehdet (Pohjalainen, Vasabladet ym). Muut lehdet voidaan kaukolainata. Lehtikaukolainat toimitetaan yleensä mikrofilmirullina, joiden lukemiseen voi varata laitetta pääkirjaston Uutisalueelta. Kaukolainapyyntöjä voi jättää mihin tahansa kirjaston yksikköön kaukolainalomakkeella. Tai sitten voit täyttää kotisivuillamme olevan kaukolainalomakkeen https://kirjasto.vaasa.fi/kaukolainat
Hei,
Keskipohjanmaa-lehti on ilmestynyt vuonna 2016 seuraavina päivinä:
- nro 339, 11.12.
- nro 298, 30.10.
- nro 286, 18.10.
- nro 216, 9.8.
- nro 210, 3.8.
- nro 174, 28.6.
- nro 169, 21.6.
- nro 103, 15.4.
- nro 53, 23.2.
- nro 44, 14.2.
- nro 33, 3.2.
Suomeen ehdotettiin työpalvelua joidenkin eurooppalaisten maiden mallien mukaan jo vuonna 1878. Sen tarkoituksena oli korvata armeija-aika. Erilaisia kokeiluja mm. työttömyyden torjuntakeinona oli myös sen jälkeen. Vuonna 1940 Suomen partioliike perusti siirtopoikien työpalvelun Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön aloitteesta. Tästä aiheesta on kirjoitettu perusteellinen kirja: Marja Huovila, Työ on miehen kunnia: siirtopoikien työpalvelu 1940-1942 (2003). Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssiirtopoikien%20työpalvelu_…
Karjala-lehdessä (25.10.2012) on myös aiheesta Paula Kiviluoman artikkeli (Partioliike perusti Siirtopoikien työpalvelun):
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/...
Valitettavasti näin "uusia" lehtiä ei ole digitoitu. Porvoon pääkirjastossa voi lukea mikrofilminä kaikkia mainitsemiasi lehtiä tuolta vuodelta ja Borgåbladet myös paperiversiona.
Kyllä voit tehdä varauksen Vaskissa kaikkeen lainattavaan Vaski-kirjastojen materiaaliin, myös äänitteisiin. Valitse noutopaikaksi Turku, niin saat äänitteen perille.
Rasismi on kielletty kirjastossa.
Suomessa perustuslaki turvaa jokaisen oikeuden tulla kohdelluksi samanarvoisena ja syrjintä rodun tai etnisen taustan perusteella on rikos.
Saman tyyppistä tematiikkaa kuin on Laura Gustafssonin Korpisoturi-romaanissa käsittelevät seuraavat teokset.
Marianne Hessérus: Paljain jaloin (2004)
Erlend Loe: Doppler (2005)
Oleg Kuvajaev: Pakenemisen säännöt (1984)
Doris Lessing: Eloonjääneen muistelmat (1998)
Jean Hegland: Suojaan metsän siimekseen (1998)
Henrika Ringbom: Maarit Sarasteen kaipuu (1999)
Arto Paasilinna: Jäniksen vuosi (1975)
Kirjasammosta löydät helposti teoksista hyvät kuvaukset kirjoittamalla hakulaatikkoon teoksen nimen.
http://www.kirjasampo.fi/fi
En liten Gla-Glytt är från A. A. Milnes När vi var mycket små. Den är av bokens 1945 upplagan (sidan 31). Översättarna är Lennart Hellsing och Claes Hoogland. Dikten heter Lilla Gyllenlock och liten Gla-Glytt. I senare upplagor är översättaren Britt G. Hallqvist och dikten heter Lilla Gyllenlock och lille Bo Blå.
Du kan låna boken från Helmet-bibliotekens lager, i Böle bibliotek:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1409925__Sn%C3%A4r%20vi%20var%20mycket%20sm%C3%A5__P0%2C1__Orightresult__U__X7?lang=swe&suite=cobalt
E-kirja on ensin saatava sopivaan tiedostomuotoon ja sitten jaetuksi lukijoille. Esim. Paperitehdas -blogista löytyy kattavasti ja selkeästi tietoa siitä, mitä kaikkea tähän sisältyy. Huomioithan, että mikäli kirjasi on jo julkaistu jonkin kustantajan toimesta,, kustannussopimus voi rajoittaa julkaisuoikeuksia.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilla on tietoa sukunimien taivutuksesta.
Luultavasti Linnove taipuu Linnovea. Kielitoimiston neuvontapuhelin https://www.kotus.fi/palvelut/neuvontapuhelimet/kielitoimiston_neuvonta…
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivulla sanotaan "On kuitenkin joukko nimiä, johon yleissääntöä ei voi soveltaa tai joiden taivutuksessa on muuten epäselvyyttä. Näihin kuuluvat keinotekoiset, lähinnä nimenmuutoksissa muodostetut uudet sukunimet, joilla ei ole yleiskielessä äänteellistä vastinetta. "
Sukunimien taivutusluettelo on myös verkossa: https://www.kielikello.fi/-/sukunimien-taivutusluettelo-verkossa
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/sukunimet/ohje/324
Helmet-kirjastojen asiakkaat voivat käyttää Taskukirjasto-mobiilisovellusta, jossa kirjastokortti on käytettävissä. Taskukirjasto-sovellus on maksuton. Sen voi ladata Windows 8.1 -puhelimille sekä Android- ja iOS-laitteille Euroopan, USA:n ja Venäjän sovelluskaupoista.
Lisää tietoa ja ohjeita Taskukirjastosta voit lukea alla olevista linkeistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Taskukirjasto/Taskukirjasto(3547)
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__Taskukir…
Lyhdepisto kuuluu vanukirjonnan pistoihin.
Lyhdepisto muodostuu kolmesta samansuuntaisesta pitkästä pistosta, joiden ympärille on ommeltu pieni tikkaava pisto. (muistuttaa kolmea laakapistoa vierekkäin + viimeisen laakapiston jälkeen pistojen puoliväliin ohjatusta vaakapistosta.)
Siihen löysin ohjeen Nikki Tinklerin Vanukirjonnan käsikirjasta.
Vaarakirjastojen kokoelmasta se löytyy myös. Ehkä voit tilata sen lähikirjastoosi.
https://oiva.vaarakirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=371669
Turussa on vanhemmissa kirjastokorteissa todellakin 853-alkuinen numero. Tämä numero on kuntakoodi http://www02.oph.fi/asiakkaat/rahoitus/perus01k/forms/kuntalista_help1.html A tarkoittaa yksinkertaisesti asiakasta. Jotkut muutkin kaupungin/kunnankirjastot käyttävät A-kirjainta, mutta eivät suinkaan kaikki. Vaski-kirjastokimpan uudet kortit ovat VASKI-alkuisia. Alussa oleva kuntakoodi tai kirjastokimpan koodi varmistavat sen, että kahta samanlaista ei pitäisi Suomesta löytyä.
Linkki johtaa Yleisradion levystön Fono-tietokantaan. Kysessä on Jetit-lauluduon (Jukka Järvelä & Pentti Lindqvist) single vuodelta 1973 Ei sitä usko ennen kuin näkee / Näytit oikean tien.
Yleisradion äänitteitä ei lainata, mutta laulua voi toivoa soitettavaksi esim. Radio Suomen toivekonsertissa.
Kansalliskirjaston äänitekokoelmassa single kyllä on, mutta kyseessä on arkisto, jonka äänitteitä voi käydä sopimuksen mukaan kuuntelemassa paikan päällä Helsingissä.
Jettien sinkkua ei ole yleisissä kirjastoissa - ne eivät yleensä ole hankkineet singlejä. Jettien suppeasta tuotannosta vain kappale Eteenpäin on julkaistu myöhemmin CD-kokoelmalla Muistojen 70-luku : kaikki mukaan, 1972, 2.
B-puolen laulu Näytit oikean tien on...
Hippokrateen valaa ei enää sovelleta, vaan sen sijaan on tullut vuonna 1997 vapaaehtoinen lääkärinvala. Jälkimmäinen kuitenkin pohjautuu monelta osaltaan Hippokrateen valaan, kuten tekstejä vertailemalla voi helposti huomata, mutta myös Maailman lääkäriliiton vuonna 1949 hyväksymään Geneven julistukseen. Lääkärinvala on ammattikunnan sisäinen eettnen normi, jolla ei ole juridista ulottuvuutta.
Heikki Poroila
