Paletti on julkaissut vuonna 1961
Pallelta "kirjasen" Sasu Sammakko
ja Mari Laurila on levyttänyt sen
vuonna 1970. Lieneekö kyseessä sama
runo? Mari Laurilan levy on ainakin
teoriassa Vantaan pääkirjaston
musiikkiosastolla, mutta "kirjasta"
en ole saanut paikallistetuksi.
Täytyy sanoa, että tämä kysymys on melkoisen vaikea.
Kannattaa seuraavalla kerralla udella, mitä kaveri kommentillaan tarkoitti.
Maallikon silmin jäähallit näyttävät kovin samanlaisilta niin Venäjällä
https://www.google.fi/search?rlz=1C1GCEA_enFI788FI788&biw=1920&bih=949&tbm=isch&sa=1&ei=XXr1W_jmN4avswHUgAw&q=%D0%A5%D0%BE%D0%BA%D0%BA%D0%B5%D0%B9%D0%BD%D1%8B%D0%B9+%D1%85%D0%BE%D0%BB%D0%BB+%D0%B2+%D0%A0%D0%BE%D1%81%D1%81%D0%B8%D0%B8&oq=%D0%A5%D0%BE%D0%BA%D0%BA%D0%B5%D0%B9%D0%BD%D1%8B%D0%B9+%D1%85%D0%BE%D0%BB%D0%BB+%D0%B2+%D0%A0%D0%BE%D1%81%D1%81%D0%B8%D0%B8&gs_l=img.3...11495.54383..55184...0.0..0.88.88.1......3....1j2..gws-wiz-img.....0.wF7ZkadsMRA
kuin muualla maailmassakin
https://www...
Lukki-kirjastojen käyttösäännöissä sanotaan: "Kirjastokortin katoamisesta sekä nimen ja yhteystietojen muutoksesta on ilmoitettava välittömästi mihin tahansa Lukki-kirjastoon. Asiakas on vastuussa kadonneella kortilla lainatusta aineistosta ja kortin muusta käytöstä siihen asti, kun katoamisilmoitus kirjastoon on tehty."
https://www.vihti.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/kirjastojen-kayttosaannot/
Kirjastokortin voi ilmoittaa kadonneeksi myös lapsi. Kirjaston henkilökunta varmistuu lapsen henkilöllisyydestä kelakortilla tai muilla tavoin.
Kirjastokorttia ei poisteta, mutta se lukitaan. Silloin kukaan ei voi käyttää sitä väärin.
Valitettavasti en löytänyt tietoja Arvo Närhestä enkä hänen patenteistaan tai keksinnöistään.
Patentteja ja tavaramerkkejä etsin United States Patent and Trademarks sivustolta. https://www.uspto.gov/ Sieltä löytyvät patentit 1790 alkaen.
Arvoa itseään ja hänen Suomeen tuomia keksintöjään yritin löytää Finna-haulla. Se on Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden tietokanta. https://www.finna.fi/
Sieltäkään en löytänyt tietoja hänestä.
Kenties hänestä löytyisi tietoja Suomen arkistoje perukoilta? https://www.arkisto.fi/
https://www.arkisto.fi/fi/palvelut/asiakaspalvelu
Onnea metsästykseen.
Oikeusministeriön Vaalit.fi -sivustolla on kerrottu eduskuntavaalien tuloksen laskennasta vaaliliitossa:
https://vaalit.fi/eduskuntavaalien-tuloksen-laskenta
Vaaliliitossa eri puolueiden äänimäärät lasketaan yhteen, ks. kuva vaalien tuloslaskennasta edellisen linkin sivun lopussa.
Nuorten eduskunta -sivustolla on kerrottu suhteellisesta vaalitavasta:
http://www.nuorteneduskunta.fi/fi/suhteellinen-vaalitapa-%E2%80%93-tulos-lasketaan-dhondtin-menetelm%C3%A4ll%C3%A4
1. Lasketaan kunkin ryhmittymän puolueen, vaaliliiton, yhteislistan tai valitsijayhdistyksen vaalipiirissä saama kokonaisäänimäärä. Vaaliliitossa olevia puolueita kohdellaan yhtenä...
Tässä joitakin suosituksia.
Niina Hakalahti kirjoittaa kiinnostavia ja sujuvia romaaneja ihmiselämän ja ihmisten välisten suhteiden kiemuroista (esim. Sydänystävä, Aavasaksa). Hakalahti on kirjoittanut myös viihteellisempää romaanisarjaa nimellä Amanda Vaara (Pientä fiksausta vailla, Yösähköä).
Kirjailija Pauliina Vanhatalon "toinen minä" on Veera Vaahtera, jonka nimissä hän on kirjoittanut viisi viihderomaania. Niistä ensimmäinen on nimeltään Onnellisesti eksyksissä, mutta kirjat ovat itsenäisiä, joten lukujärjestyksellä ei ole väliä.
Pirjo Rissasella on laaja tuotanto, ja hänet tunnetaan sekä sujuvasta kielestä että uskottavasta ihmiskuvauksesta. Rissaselta voisi kokeilla vaikka teoksia Paju pieni tai Sun ystäväsi armaasi....
Molemmat muodot ovat oikein. Laulutaitelija Minna Talwik/Talvik-Palmgrenin (ent. Talwik-Rikala) virolaisen isän sukunimi kirjoitettiin Talwik. 1900-luvun alkupuolella suomen kielessä v ja w olivat vielä täysin vaihtoehtoisia, kunnes uusi tulokas v alkoi korvata vanhahtavaa w-kirjainta myös erisnimissä. Eroa ei koettu merkittäväksi, kuten näkee laulajaa käsittelevistä 1920-30-luvun sanomalehtijutuista. Säveltäjä Selim Palmgrenin elämäkerrassa puolison nimi esiintyy molemmissa kirjoitusmuodoissa.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=minna%20talvik%20talwik&orderBy=RELEVANCE
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_%281996_2010%29/voi_wee%21
https://outi.finna.fi/Record/outi.920503
Tästä kirjasta on useita painoksia. Tätä uusinta, vuoden 2020 painosta on hakupalvelu Finnan mukaan vain Laurea-ammattikorkeakoulun Hyvinkään ja Lohjan kirjastoissa sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjastossa. Alla linkki hakutulokseen:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…
Voit kysyä kirjaa kaukolainaan oman kirjastosi kautta. Alla linkki tietoihin Keravan kirjaston kaukopalvelusta:
https://www.kerava.fi/palvelut/kirjastokulttuuri-ja-museot/kirjasto/lai…
Kirja on verkon kautta ostettavissa, mutta ehkä kirjan uutuuden takia sitä ei näyttänyt ainakaan tällä hetkellä myytävän käytettynä.
Olisivatkohan kyseessä Heikki Määttäsen lukemat neljä satukasetti Hanna Marttilan myyräaiheisia satuja. Sadut ovat nimeltään Myyrä perustaa kaupan, Myyrä muuttopuuhissa, Myyrä ja majava ja Myyrä ja majava. Kasetit julkaistiin vuonna 1997, eikä niitä näytä enää olevan kuin Kansalliskirjaston ja Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmissa.
https://finna.fi/Record/jykdok.714736
https://finna.fi/Record/jykdok.714737
https://finna.fi/Record/jykdok.714738
https://finna.fi/Record/jykdok.714735
Voit tehdä itse kaukolainapyynnön alla olevasta linkistä aukeavalla lomakkeella. Kaukolaina kotimaasta maksaa Helsingin kaupunginkirjastossa 4 euroa kappale.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Innokas Neuvostoliiton hyväksi vakoilusta epäilty kävelijä oli itävaltalaissyntyinen Felix Bloch, joka työskenteli korkeassa virassa USA:n ulkoministeriössä yli 30 vuoden ajan, viimeksi Euroopan asioiden osaston toimistopäällikkönä.
Vuosina 1980-87 Yhdysvaltain Wienin lähetystön kakkosmiehenä toiminut Bloch pidätettiin virastaan heinäkuussa 1989 epäiltynä vakoilusta Neuvostoliiton hyväksi, kun eräs tv-yhtiö oli kertonut, että kyseinen virkamies oli kuvattu salaa luovuttamassa asiakirjasalkkua neuvostoagentille Wienissä. Blochin epäilty yhteyshenkilö KGB:ssä oli suomalaisena esiintynyt mies, joka käytti nimeä Reino Gikman.
FBI tarkkaili Blochia keskeytyksettä lähes puolen vuoden ajan ja seurasi häntä kaikkialle - myös urheilullisen...
Aromanttiseksi kutsutaan ihmistä, joka tuntee vähän tai ei lainkaan romanttista vetovoimaa muihin ihmisiin. Näyttää siltä, ettei Helmet-kirjastojen kokoelmissa ole (varsinkaan suomeksi) kovin runsaasti aromanttisuutta käsittelevää kirjallisuutta.
Alla on joitakin kirjoja, joissa pitäisi olla mukana aromanttisia henkilöhahmoja:
Claudie Arseneault, City of strife: City of Spires, #1 (https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2316154?lang=fin)
Akemi Dawn Bowman, Summer bird blue (https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2386804?lang=fin)
Alice Oseman, Loveless (https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2415717?lang=fin)
Laura Pohl, The last 8 (https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/...
Alle 15-vuotiaalle riittää mukaan kokonaan täytetty haku-lomake ja kelakortti.
Hakulomakkeeseen merkityllä vastuuhenkilöllä (yleensä toinen vanhemmista) täytyy olla voimassa oleva ja lainausestoton Helmet-kortti. Vastuuhenkilön kortti linkitetään alle 15-vuotiaan lapsen korttiin.
Monesti ensimmäinen oma kortti haetaan jo eskarissa tai ensimmäisen kouluvuoden aikana. Silloin vanhemman on hyvä tulla mukaan kirjastoon.
Helmet-kirjastoista lainattua aineistoa voi palauttaa kaikkiin Helmet-kirjastoihin.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Helmetkirjaston…
Optimaalinen eräkoko eli optimaalinen tilauskoko (EOQ-malli, lyhenne sanoista economic order quantity) on tilausmäärä, joka minimoi varastointikustannuksia ja tilauskustannuksia.
Verkosta löytyy useampi aihetta käsittelevä artikkeli: www.accountingformanagement.org/economic-order-quantity/ ja
https://www.investopedia.com/terms/e/economicorderquantity.asp .
Kyyti-kirjastoista on saatavissa kaksi teosta, joissa aiheesta voisi olla eli tikka, Jukka: Logistiikan perusteet ja Hokkanen, Simo: Varastonhoitajan käsikirja.
Yrityksen perustamisopas voisi antaa vastauksen jälkimmäiseen kysymykseesi. Siitä tuorein painos on tältä vuodelta. Myös teos Knüpfer, Samuli: Moderni rahoitus antanee...
Turun seudun kuntien yrittäjäksi aikoville ja yrityksille suunnatut yrityspalvelut on keskitetty seudun kehitysyhtiöön Turku Science Park Oy:hyn, jonka asiantuntijat antavat neuvontaa ja tarjoavat palveluja mm. yrityksen perustamiseen. Tarjolla on startti-infoja ja starttipajoja sekä henkilökohtaista perustamisneuvontaa ja myös toimitiloja kaikenkokoisille yrityksille.
https://turkubusinessregion.com/ideasta-yritykseksi/
Palvelut yrityksille https://www.turku.fi/palvelut-yrityksille
Kaupungin kioskit ja kioskiopaikat https://www.turku.fi/palvelut/kioskit-ja-kioskipaikat
Turun rakennusvalvonnan ohjeet ravintolan tai kahvilan perustamisesta https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files//ohje_ravintolan_t…
Ohessa vielä esimerkki...
Laulun nimi on: "Meille aurinko paistaa". Sen on säveltänyt Pekka Simojoki ja sanat on tehnyt Anna-Mari Kaskinen.
Laulun alkusanat: Laulu valtaa hiljaisuuden, aavistaa voin salaisuuden, joka tänään meitä piirittää...
Kertosäkeen alku: Meille aurinko paistaa, meille hymyilee kuu...
Laulussa on kolme säkeistöä.
Laulun nuotit ja sanat löytyvät Lasten keskuksen julkaisemasta nuottikokoelmasta "Laulutuuli" (ilmestynyt 2003, 2011 ja 2018). Laulu löytyy myös samannimiseltä CD-levyltä (Laulutuuli, julkaistu vuosina 2002, 2011 ja 2019).
Kyseisen nuotin ja CD-levyn löydät Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjastolta, lastenosastolta. Halutessasi voit tehdä varauksen verkkokirjastossa:
https://keski.finna.fi
Jukka Kuoppamäen sanoittama kappale "On onni siinä" on myös hänen säveltämänsä. Modeno-Piatti tai Modene-Piatti on yksi Jukka Kuoppamäen salanimistä. Inga Sulin levytti kappaleen vuonna 1970.
Lähteet:
Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999:
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
Kanto - kansalliset toimijatiedot: Kuoppamäki, Jukka:
https://finto.fi/finaf/fi/page/000064053
Hyviä johdatuksia Jugoslavian hajoamissotien sotatapahtumiin voisivat olla myöhemmin jugoslavialaisesta sotataidosta tohtoriksi väitelleen everstiluutnantti Janne Mäkitalon vuosina 1999-2000 laatimat tutkielmat aiheesta:
Mäkitalo, J. (2000). Entisen Jugoslavian alueella vuosina 1991-1995 käytyjen sotien merkittävimmät operaatiot. Yleisesikuntaupseerikurssin tutkielma, Maanpuolustuskorkeakoulu.
Mäkitalo, J. (1999). Suluttamisen merkitys entisen Jugoslavian alueella vuosina 1991-1995 käydyissä sodissa. Esiupseerikurssin tutkielma, Maanpuolustuskorkeakoulu.
Muutama vuosi myöhemmin ilmestyneen hieman vastaavan Balkan battlegrounds -teoksen erinomainen kartta-aineisto sotatapahtumista on saatavilla Yhdysvaltain kongressin kirjaston...
Kyseessä on Helvi Juvosen runo Lumottu kevät kokoelmasta Kääpiöpuu (1949). Runo sisltyy myös Helvi Juvosen koottujen runojen kokoelmaan Aukea ei koskaan metsään ovi (toim Mirkka Rekola ja Liisa Enwald, 2009, s. 31).
Kenraalin arvoisten erikoisupseerien kauluslaatan väri maavoimissa määräytyy aselajin mukaan.
Lähteitä ja lisätietoja:
Sotilaspuvut ja merkit
PVHSM HENKILÖSTÖALA 038 - SOTILASPUVUSSA JA VIRKAPUVUSSA KANNETTAVAT MERKIT JA TUNNUKSET
Palokangas, M. (2000). Itsenäisen Suomen sotilasarvot ja -arvomerkit: Suomen maavoimien sotilasarvojärjestelmä ja arvoasteiden merkitsemistavat vuosina 1917-2000 = Military ranks and rank badges of independent Finland. Apali.
