Sirpa Kähkösen 36 uurnaa -kirjaa ei ole kirjastoissa sijoitettu mihinkään varsinaiseen genreen, joita ovat esim. jännitys, viihde tai fantasia. Tätä teosta kuitenkin määrittää vahvasti sen pohjautuminen kirjailijan ja etenkin tämän äidin elämään. Tästä johtuen kirjan asiasanoissa Helmet-verkkokirjastossa on termi todellisuuspohjaiset teokset, Helmet -- 36 uurnaa : väärässä olemisen historia / Sirpa Kähkönen.
Syy, miksi tämä teos voi tuntua erilaiselta, on varmaan kirjailijan valitsemassa kerrontatavassa. Kirjan kertojahan muistelee äitinsä ja myös koko oman sukunsa historiaa kommentoiden sitä äidillensä, joka on jo kuollut eikä voi enää vastata tyttärelleen. Kirja on siis eräänlainen monologi yrittää ymmärtää, mitä tapahtui ja miksi...
Aivan kuvailuasi vastaavaa elokuvaa ei löytynyt, mutta se voisi olla Martin Hagjerin Isä ja valmentaja! (2005), joku Ella Lemhagenin Tsatsiki-elokuvista (Tsatsiki, mutsi ja poliisi, Tsatsiki, isä ja oliivisota tai Tsatsiki, ikuisesti ystäviä) tai joku Eva ja Adam -elokuvista.
Voit soittaa mihin tahansa Helmet-kirjastoon ja varmistaa, onko vanha korttisi vielä voimassa vai onko se jo poistettu rekisteristä. Rekisteristä poistetaan sellaiset kortit ja asiakastiedot, joita ei ole käytetty kolmeen vuoteen ja joihin ei liity selvittämättömiä asioita, esimerkiksi maksamattomia maksuja. Varaudu kertomaan puhelimessa kirjastokorttisi numero. Näin on todennäköisesti sinulle tapahtunut. Kirjastojen puhelinnumerot löydät Helmet.fi-sivustolta kirjastojen yhteystiedoista.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Uutta Helmet-kirjastokorttia ei voi saada käymättä kirjastossa. Voit tehdä esirekisteröinnin etukäteen, kuten olet ilmeisesti tehnyt, mutta kortin saa vain kirjastossa esittämällä henkilöllisyystodistuksen....
Nokkakärryjä on lainattavissa joissakin Helsingin ja Espoon kirjastoissa. Kärryjä ei voi varata.Nokkakärryjen sijainnit löytyvät Helmet-haulla sanalla nokkakärryt.https://helmet.finna.fi/Alla olevasta linkistä näet, missä nokkakärryjä on tällä hetkellä vapaina.Nokkakärryt Helmet-kirjastoissa
Monissa maissa lainsäädäntö mahdollistaa edelleen kuolemanrangaistuksen maanpetoksesta.Lisätietoa kuolemantuomiosta maittain: https://en.wikipedia.org/wiki/Capital_punishment_by_countryMaanpetoksesta: https://en.wikipedia.org/wiki/TreasonKuolemanrangaistuksen pysyvyydestä maanpetostapauksissa: https://academic.oup.com/bjc/article/61/6/1435/6246105?login=true
Tässä joitakin vinkkejä eri tyylisistä aikuisten kirjoista.
Chirovici, E. O.: Peilien kirja
Grebe, Camilla: Veteen piirretty viiva.
Lindqvist, Mari: Virta
Rytisalo, Minna: Lempi
Schenkel, Andrea: Hiljainen kylä
Tontti, Jarkko: Perintö
Waters, Sarah: Silmänkääntäjä
Lisäksi vielä kirjapari, joka avaa saman tarinan eri henkilöiden näkökulmasta:
Joyce, Rachel: Harold Fryn odottamaton toivioretki; Miss Queenie Hennessyn rakkauslaulu
Kyseessä on Anton Tšehovin novelli Попрыгунья (Poprygun’ja, 1892). Novellista on useita suomennoksia. Suomennoksissa novelli on saanut nimekseen sekä Huimapää että Hepsakka.
Kirjallisuuden tutkijoiden mukaan Tšehov sai aiheen novelliin hyvän ystävänsä Isaak Levitanin suhteesta Sofia Kuvshinnikovaan – tosin kirjailija itse kiisti tämän.
Reino Silvannon suomennos Huimapää vuodelta 1911 sisältyy teokseen Venäläistä rakkautta.
Matti Lehmosen suomennos, joka niin ikään on nimeltään Huimapää, on luettavissa teoksesta Anton Tšehov: Valittuja kertomuksia ja novelleja. 2 (1945)
V. Levänen suomensi novellin nimeksi...
Valitettavasti kappaleen "Na neitralnoj polose" suomennoksesta ei ole julkaistu nuottia. Kappaleen soinnutuksesta löytyy esityksiä netistä:
https://chordu.com/chords-tabs-mika-ja-turkka-mali-ei-kenenk%C3%A4%C3%A…
Myöskään Vysotskin tuotannosta julkaistuista nuottikirjoista ei näytä löytyvän tämän kappaleen nuotinnosta. Kappaleen ruotsinkielisestä versiosta "Ingen mans land (På vår gräns till Pakistan)" sen sijaan löytyy sanat, melodia ja sointumerkit kokoelmassa Vargjakten (Karneval, 2007). Teos kuuluu muun muassa Turun pääkirjaston valikoimaan.
https://www.finna.fi/Search/Versions?id=blanka.21210&keys%5B0%5D=AT%20v…
https://finna.fi/Record/vaski.495448
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/...
Nuotti löytyy kokoelmasta 102 Suomipopin klassikkoa https://vaasankirjasto.finna.fi/Record/vaasa.716903
Kaipaan sua -kappale perustuu kansansävelmään ja on Johnny Liebkindin sanoittama. Alunperin sen esitti The Sounds -yhtye v. 1963 laulusolistinaan Eero Raittinen.
Kenraalin arvoisten erikoisupseerien kauluslaatan väri maavoimissa määräytyy aselajin mukaan.
Lähteitä ja lisätietoja:
Sotilaspuvut ja merkit
PVHSM HENKILÖSTÖALA 038 - SOTILASPUVUSSA JA VIRKAPUVUSSA KANNETTAVAT MERKIT JA TUNNUKSET
Palokangas, M. (2000). Itsenäisen Suomen sotilasarvot ja -arvomerkit: Suomen maavoimien sotilasarvojärjestelmä ja arvoasteiden merkitsemistavat vuosina 1917-2000 = Military ranks and rank badges of independent Finland. Apali.
Kuvassa on Gdańskin kaupungin pienempi vaakuna, jossa on punaisella pohjalla kaksi ristiä ja niiden yläpuolella kruunu.
Vaakuna on peräisin 1300-luvulta, Saksalaisen ritarikunnan ajoilta.
https://www.gdansk.pl/redakcja/herb-flaga-i-logo-miasta,a,17103
https://www.gdansk.pl/en/about-gdansk/description-and-the-principles-of…
Helmet-kirjastot eivät tarjoa pääsyä ulkomaisiin tieteellisten julkaisujen kokotekstitietokantoihin. Tällä hetkellä Helsingin kirjastojen koneilla voi käyttää Elektra-tietokantaa, jossa on kotimaisia tieteellisiä artikkeleita.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat
Helsingin yliopiston kirjaston paikallisasiakkaana sinulla on oikeus käyttää kaikkia Helsingin yliopiston kirjaston hankkimia e-aineistoja.
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/kayta-kokoelmi…
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto
Runo löytyy Anja Porion kirjasta Kuuntelen sydämeni ääntä - valitut runot vuosilta 1979-1996 sivulta 190.
Teos löytyy myös monista Latu-kirjastoista esim. Hollolan pääkirjastosta. Lastu.finna.fi
Tieteen termipankin mukaan ymppääminen tarkoittaa toimenpidettä, "jossa verson osa liitetään toisen kasvin versoon".
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Nimitys:ympp%C3%A4%C3%A4minen
Sarjan Ihmebantu (2009) viidennessä jaksossa oli sketsi muka alankomaalaisesta televisiosarjasta, jossa osallistujille annettiin tahallaan väärä lääkitys. Sketsissä näyttelivät Tommi Korpela ja Jani Volanen.
Jakso Yle Areenassa
Valitettavasti kirjastoista tuolta ajalta ei löydy Hopeapeili -lehteä.
Käytetyt palvelut:
Helmet hausta löytyy Hopeapeili -lehdet vuosilta 1938-1951 ja 1979 https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1852999
Kansalliskirjaston digitoidut aikakauslehdet
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?formats=JOURNAL
Kirjastojen yhteinen Finna.fi -palvelu https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=hopeapeili&type0%5B%5D=AllFields&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FJournal%2FJournal%2F%22&limit=20
Lehteä voisi etsiä vielä antikvariaateista tai esimerkiksi Tori-markkinapaikasta.
https://www.antikvariaatti.net/
Satu on H. C. Andersenin Tulukset. Sadussa noita pyytää sotamiestä noutamaan maan alta vanhat tulukset. Palkaksi sotamies saa rahaa niin paljon kuin ikinä haluaa.
Satu sisältyy useisiin Andersenin kokoelmiin, kuten
Andersenin satuaarteita. 1 (Oppian, 2022)
Keisarin uudet vaatteet ja muita satuja (Gummerus, 2005)
Kauneimmat sadut (Tammi, 2002)
Andersenin satukirja (WSOY, 1963)
Yle on esittänyt sadusta tehdyn animaation, mutta se ei ole enää katsottavissa Yle Areenassa. Nukkeanimaationa satu löytyy DVD-levyltä Tulukset ; Tuhma-Jussi ; Eukko ja kananmunat ; Keisarin uudet vaatteet. Sitä näyttäisi olevan Helmet-kirjastoissa yksi kappale
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1723402
Saamelaisten lukumäärän arviointi on tosiaan haastavaa, koska Suomessa ei laadita tilastoja etnisistä ryhmistä.
Väestörekisteriin merkitty äidinkielikään ei kerro saamelaisten määrästä, koska lähes kaikki saamelaiset ovat monikielisiä, ja väestörekisteriin on mahdollista merkitä vain yksi äidinkieli. Lisäksi suuri osa saamelaisista ei puhu ollenkaan saamen kieltä. Tilastokeskuksen sivuilla voi tarkastella väestörekisteriin merkittyjä äidinkieliä kunnittain; tilaston mukaan Kittilässä asui 31.12.2022 27 äidinkieleltään saamenkielistä.
Saamelaiskäräjät tilastoi saamelaiskäräjävaalien yhteydessä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon kuuluvien lukumäärää. Uusimpaan, vuoden 2023 tilastoon voi tutustua täällä. Kuntakohtaisia...
"Porilaiseksi", johon Linna Täällä Pohjantähden alla -kirjansa toisessa osassa viittaa sanoin "porilainen karvalakki oli väärin päin päässä, sarvet edessäpäin", kutsuttiin seuraavanlaista turkislakkia:
Tampereen museot
