Vuosiluku on lähteenä käyttämäsi niteen julkaisuvuosi. Usein mainitaan myös ensimmäisen painoksen julkaisuvuosi. Myös kuvittajan nimi tulee mainita lähdeluettelossa.
"Hei Kollega kävi arkiston kortistojen äärellä ja löysi oheiset toisinnot:
Ensimmäisestä löytyi neljä toisintoa: ”Missä nauriit kasvaa puussa taikka maassa” Uskela, 1909. (Varsinais-Suomi) ”(Kaupunkilaisen hienostumista pilkataan:) Ei enää tiär mis nakrik kasva puus vai maas vai katotem pääl.” Yläne, 1914. (Varsinais-Suomi) ”Miss nakrit kasvaa puuss’ vai maass’ vai kattoten pääll’?” Kokkola (Hämeenlinnan alakansakouluseminaari), 1943. (Etelä-Pohjanmaa) ”Miss nauriit kasvaa puuss’ vai maass’ vai kattoiten pääll’ko?” Huittinen (Hämeenlinnan alakansakouluseminaari), 1944. (Satakunta)
Toisesta kaksi: ”Niin kauan kun me elämme täällä, pitää olla paita housujen päällä.” Laukaa, 1938 ”Nii kauvan kuin me eläm tääl pitäkää paita housujen pääl,...
Lähestyvää kuolemaa käsitellään kuolevan näkökulmasta erityisesti omaelämäkerrallisissa teoksissa, joista esimerkkejä listattuna alla. Kuolemaa psykologiselta kannalta käsittelevät myös ainakin Elizabeth Kübler-Rossin klassikoksi muodostunut Raportti kuolemisesta - mitä kuolevat voivat opettaa lähimmäisilleen, omaisille, ystäville, sairaanhoitajille, lääkäreille, papeille (2. p. Otava, 1984), Pirkko Siltalan Elämän päättyessä - matka kohti kuolemaa (Kirjapaja 2017) sekä Tor Björn Hägglundin Tuonelan eteisessä - psykoanalyyttinen tutkimus ihmisen luovuudesta ja suojautumiskeinoista kuoleman edessä (Pohjoinen 1991). Myös monissa muissa saattohoitoa ja surutyötä käsittelevissä kirjoissa tämä näkökulma...
Kyseinen runo löytyy kokoelmasta Hengitys yössä, 1995 sekä kokoelmasta Seitsemän kirjaa : runot 1978 - 1995.
Runo alkaa sanoilla "Hiljainen kumina syvällä ylläni. Kaukana ylläni".
Suomessa on käytössä alunperin saksalaisen kielialueen tapa merkitä sävelten nimiä. Muita saksalaista tapaa käyttäviä maita ovat Itävalta, Tsekki, Saksa, Tanska, Viro, Unkari, Norja, Puola, Serbia, Slovakia, Slovenia ja Ruotsi (1990-luvulle asti)
Wikipedia: Sävel (https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4vel)
Wikipedia: Ton (https://sv.wikipedia.org/wiki/Ton)
Wikipedia: Musical Note (https://en.wikipedia.org/wiki/Musical_note)
Marssilaulu Oulun kasarmilla tunnetaan myös alkusanojensa mukaan nimellä Lauletaanpa me nuoret pojat. Melodianuotti sekä sanat (12 säkeistöä) löytyvät laulukirjasta Laulu-Matti (Otava, 1950, 3. painos).
Laulu-Matti Outi-Finnassa.
NoteLine -kustantamo on julkaissut puhallinorkesterinuotteja. Sen kokoelmassa Vanha kaarti laulaa on puhallinorkesterisovitus Oulun kasarmilla -kappaleesta. Tätä pakettia ei kuitenkaan näytä olevan kirjastojen kokoelmissa.
Puhallinorkesterisovitus NoteLinen verkkokaupassa.
Wallvik-nimistää paikkakuntaa emme onnistuneet löytämään, mutta Vallvik-niminen taajama on Ruotsissa, Söderhamnin kunnassa:
https://sv.wikipedia.org/wiki/Vallvik
Myös Suomessa on Vallvik. Se on kylä Mustasaaren (Korsholm) kunnassa:
https://www.mustasaari.fi/koe-ja-nae/liikunta/liikuntapaikat/hiihtoladu…
Pääsiäisviikolla voidaan näkökulmasta riippuen tarkoittaa sekä pääsiäistä edeltävää hiljaista viikkoa että pääsiäisen jälkeistä riemuviikkoa.
Ohessa Kotimaisten kielten keskuksen tarkentava vastaus:
”Kumpi on pääsiäisviikko, pääsiäistä edeltävä vai pääsiäisen jälkeinen viikko? Kristillisessä perinteessä pääsiäisviikko todellakin on pääsiäisen jälkeinen viikko eli riemuviikko, sillä etenkin katolisella taholla sillä viikolla jatketaan pääsiäisen juhlintaa. Monessa kirkossa vietetään kolmea, jopa neljää pääsiäispäivää. Protestanttisessa maailmassa pääsiäisviikolla voidaan tarkoittaa myös pääsiäistä edeltävää viikkoa, ja se on meillä Suomessakin niin yleinen, että monissa sanakirjoissa näkyy vain tämä...
Kalevala on inspiroinut monia säveltäjiä ja muusikkoja. Esimerkiksi Lyra All Stars on tehnyt Kalevalan tarinoihin pohjautuvan levyn.
Aiheeseen liittyviä tallenteita löytyy hakemalla verkkokirjastosta Kalevalalla ja rajaamalla haun cd-levyihin.
Kirja on käännetty ja Ruotsissa kirja ilmestyy Bonniersin kustantamana 29. tammikuuta. Kirjaa on tilattu jo useisiin kirjastoihin, joten uskoisin sen ilmestyvän kevään aikana myös teidän lähikirjastoonne.
Mahdatkohan tarkoittaa aineiston varaamista HelMet-verkkokirjaston kautta? Millä tavoin varaus ei toimi? Jos esimerkiksi saat varausta tehdessäsi ilmoituksen "Proxy error", kannattaa kokeilla varauksen tekoa joko perinteisen aineistohaun kautta tai sitten niin, että kirjaudut ensin omiin tietoihisi ja aloitat varauksen tekemisen vasta sitten. Jos kysymys on jostakin muusta asiasta tai muunlaisesta toimimattomuudesta, sinun kannattaa ottaa yhtettä suoraan omaan kirjastoosi ja kertoa hiukan tarkemin, mistä on kyse.
HelMet-kirjastoista löytyy kaksi Tommi Honkavaaran teosta
"Myin liian halvalla" ja "Diagnoosi:kuu:runoja".
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1923629__S%28honkavaara+to…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1827141__S%28honkavaara+to…
Hei!
Valitettavasti kysymykseen ei pysty liittämään kuvaa tässä palvelussa. Kysymyksen voi toki lähettää Kysy kirjastonhoitajalta Facebook-sivuille, jossa kuvan liittäminen onnistuu.
https://www.facebook.com/kysykirjastonhoitajalta.fragabibliotekarien
Mahdollista on myös lähettää kysymys kuvan kanssa Jyväskylän kaupunginkirjastolle normaalina sähköpostina: kaupunginkirjasto.tietopalvelu@jkl.fi
Hei!
Hakemalla nimekkeellä Sound the Trumpet oli tuloksena Henry Purcellin nuotti 20 favorite songs with pianoforte accompaniment. Ko. nuotti on lainattavissa Hämeenlinnan pääkirjaston musiikkiosaston varastosta.
Terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Outi-kirjastoissa, joihin Pudasjärvenkin kirjasto kuuluu, ei valitettavasti ole Open road -kurssiin kuuluvia äänitteitä. Äänitteet yleensä löytyvät Outi-kirjastojen aineistohausta. Kirjoita hakusanaksi kurssin nimi ja valitse rajaukseksi cd-äänilevy:
https://koha.outikirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-search.pl
Kysele lähikirjastostasi kaukolainausmahdollisuudesta, jos äänitteitä ei oman alueen kirjastoissa ole.
William Shakespearen Rikhard III:n ovat suomentaneet Paavo Cajander ja Matti Rossi. Molemmat ovat suomennoksissaan käyttäneet Anne Nevillestä nimeä (lady) Anna.
Tätä versiota ei löydy kirjastoista, sitä on ilmeisesti lähettänyt sekä Yle että Mtv, joten Yleltä tai Mtv:lta voisi yrittää kysyä, https://palaute.yle.fi/ ja https://www.mtv.fi/ota-yhteytta ja Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutistakin voisi kysyä neuvoa, https://kavi.fi/fi/kansallinen-audiovisuaalinen-instituutti/lakisaatein… . Löysin blogin, jonka kirjoittaja tuntuu tuntevan sisällöt hyvin http://lastenkulttuuria.blogspot.com/2017/03/pinocchio-pikorio-no-boken…
IMDb:ssä on sarjasta kuvaus ja mahdollisuus lisätä "watchlist"-iin eli näyttäisi siltä, että rekisteröityneet käyttäjät pystyisivät sitä täällä katsomaan, mutta kieli näyttäisi olevan saksa https://www.imdb.com/title/tt0204102/
Hei,
Fennican mukaan kirjanen on ilmestynyt 1957. Tuon sarjan kirjoja ei näyttäisi liikkuvan. Ehkä ne ovat kuluneet lukijoiden käsissä. Koska kunto on vain kohtuullinen eikä tarina tai kuvitus ole oletettavasti kenenkään tunnetun tekosia, lienee kirjan rahallinen arvo vähäinen.
