Lukijan kommentista saimme vihjeen: Kertomus pojasta ja harakasta löytyy OTAVA:n 1961 kustantamasta Lasten oma lukukirja/ Somerkivi-Tynell-Airola, sivut 153-157. Kertomus on otsikolla "Toivomukset" ja sen on kirjoittanut Anna Whalenberg.
Mitään järkeä monen sadan vuoden tuomiossa ei itse tuomitun näkökulmasta tietenkään ole, elinikäinen on elinikäinen. Ihmisen normaali-ikää pidemmät tuomiot tähtäävätkin luultavasti synnyttämään pelkoa ennen muuta nuorempien potentiaalisten rikollisten mielissä. Suomessahan "elinkautinen" ei todellisuudessa yleensä tarkoita varsinaista kuolemaan asti kestävää vankeutta. Pisimmät Suomessa istutut tuomiot ovat olleet 25 vuotta. Wikipedian tietojen mukaan maailmassa on neljä valtiota (Yhdysvallat, Israel, Etelä-Afrikka ja Tansania), joissa on elinikäisvankeja, joilla ei ole mahdollisuutta päästä ehdonalaiseen vapauteen. Myös monissa Euroopan maissa elinkautinen on nimensä mukainen, ellei tuomittua armahdeta. Näin on mm. Virossa ja Englannissa...
Katolinen teologi Peter Bungus (k. 1603) todistaa teoksesssaan Numerum Mysteria (1599), että Martti Luther on antikristus.Hän käytti laskukaavassaan Martti Lutherin nimestä latinankielistä versiota Martin Lutera, jolloin hän sai tulokseksi 666. Hän antoi kirjaimille arvoja kreikkalaisten lukujen innoittamana. Tässä aan arvo on yksi ja aakkosten viimeisen kirjaimen Z:n arvo on 600. Näin MARTINLUTERA saa arvot 30+1+80+100+9+40+20+200+100+5+80+1=666. Peter Bunguksen teos on ladattavissa ilmaiseksi netistä jos latina sujuu. Numerum Mysteria
Mozartin säveltämään lauluun ”Sehnsucht nach dem Frühling”, KV596, on olemassa ainakin kaksi suomenkielistä sanoitusta: P. J. Hannikaisen ja Kari Rydmanin.
Esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannassa P. J. Hannikaisen sanoitus on merkitty Zacharias Topeliuksen sanoituksen käännökseksi, mutta omien havaintojeni perusteella se ei sitä ole. Hannikaisen sanoitus on joissakin julkaisuissa nimellä ”Vuodenajat”, joissakin alkusanojen mukaan nimellä ”Kun kevät kaunis tuli”. Hannikaisen sanoituksessa on viisi säkeistöä, joissa kuvaillaan eri vuodenaikoja ja lopuksi iloitaan uudesta keväästä ja kiitetään Luojaa. Topeliuksen sanoituksessa on vain kaksi säkeistöä, joissa ylistetään Jumalaa, joka nähdään luonnossa kaikkialla. ”Vuodenajat”...
Valitettavasti tätä runoa ei löytynyt. Anna-Maija Raittilan Kootut runot -teoksesta sitä ei löytynyt eikä myöskään Juhla on runojen aikaa (toim. Liisa Majapuro). Tunnistaisikohan joku lukijamme?
Ruotsissa syntynyt, myöhemmin Suomessa asunut ja työskennellyt Johan Knutson eli vuosina 1816-1899. Hänet tunnetaan lähinnä maisemakuvistaan, mutta Knutson maalasi myös runsaasti muotokuvia.
Helsingin Sanomat kirjoitti Knutsonin ja J.L. Runebergin ystävyydestä ja Knutsonin taiteesta 18.6.1978, jolloin Porvoon Kappalaisen talossa oli esillä Knutsonin töitä. Artikkelin mukaan Knutsonin tunnetuin teos on satiirinen kuvaus Porvoon hevosmarkkinoista (Hevosmarkkinat Porvoossa 1845). Riehakas ja humalainen tunnelma välittyy maalauksesta. Ruotsin taiteessa oli jo 1830- ja 1840-luvulla sijaa koomiselle tapainkuvaukselle ja karikatyyreille vastareaktiona korkean taiteen ihanteellisuudelle, joka Suomessa oli vasta nousussa. ...
Lahden taidemuseon sivuilta löytyy tietoa Olavi Lanun veistoksista Lahdessa. Näiden tietojen mukaan Lanu-puistossa Kariniemenmäellä on 12 Olavi Lanun veistosta. Viereisessä Pikku-Vesijärven puistossa on kolme Lanun veistosta. Lanun veistos on lisäksi kaupunginteatterin edustalla, Mariankadulla Galleria Nuovon edessä ja Rautatienkadulla Lanun aukiolla.
http://www.lahdenmuseot.fi/museot/fi/taidemuseo/kokoelmat/lahden-kaupun…
http://www.lahdenmuseot.fi/museot/fi/taidemuseo/kokoelmat/lahden-kaupun…
Ilmajoki-lehden vanhempia numeroita löytyy Seinäjoen kaupunginkirjastosta mikrofilmattuna aikaväliltä 17.12.1929-30.12.2015 ja lisäksi paperilehtiä etävarastosta v. 1983-2006. Miktofilmattuja lehtiä voi lukea erityisillä lukulaitteilla pääkirjastossa, Nurmon kirjastossa ja Peräseinäjoen kirjastossa. Tarkempia tietoja löytyy kirjaston kotisivulta. /kirjasto.seinajoki.fi/kokoelmat/mikrofilmattu-aineisto/
Yksittäistä henkilöä maailman ensimmäiseksi pääministeriksi en kyennyt selvittämään, mutta sanan ministeri etymologia antaa jonkinlaista osviittaa. Sana johtuu latinan kielen minus-sanasta, eli vähäisempi, vähemmän. Minister (lat.) olikin palvelija tai apulainen. 1100-luvun Ranskassa nimitystä käytettiin kuninkaan neuvon-antajista. Myös papiston jäsenet käyttivät nimitystä. Myöhempien vuosisatojen aikana sana vakiintui nykymerkitykseensä.
Pääministeri on ministerijoukon pää eli johtohahmo.
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/ministeri
-
Armas J. Pulla (1904–1981) tunnetaan ennen kaikkea kirjailijana, joka käsitteli teoksissaan usein historiaa, tapoja sekä Ranskan ja Suomen kulttuuria. Sekä kauno- että tietokirjallisuudessa on aikojen saatossa käytetty lukuisia erilaisia viittaustapoja, ja valitettavan usein tarkat lähdetiedot saattavat myös olla virheellisiä tai puuttua kokonaan. Vanhoissa teoksissa olevien tietojen alkuperän selvittäminen onkin usein varsinaista salapoliisityötä.
Teoksissa Ihana kausi 1900 (1959) ja Tammikuun ensimmäinen 1900 (1981) esiintyviä tietoja kannattaa ryhtyä selvittämään esimerkiksi tutustumalla Armas J. Pullaa käsittelevään kirjallisuuteen. Niistä saattaa selvitä, mitä lähteitä Pulla on mahdollisesti käyttänyt tarinoidensa taustana....
Suomessa oli yksi säännöllisesti toimiva kirjastovene. Paraisissa kiersi kesäisin kirjastovene, joka palveli saaristossa asuvia. Palvelu aloitettiin Paraisten päivänä vuonna 1976. Aluksi käytettiin yksityisveneitä, mutta myöhempinä vuosina kirjasto vuokrasi Suomen Meripelastuskerholta veneen tarkoitusta varten. Palvelu lopetettiin kustannussyistä vuonna 2013.
Vuonna 2018 mainittiin, että neljään Paraisilla toimivaan yhteysveneeseen oli sijoitettu laivakirjasto, joista oli mahdollista lainata aineistoa.
Aikaisempi vastaus aiheesta: https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-kirjastovene-ei-enaa-ole?language_co…
Työntekijän haastattelu: https://web.archive.org/web/20040518213735fw_/http://kirjakaapeli.lib.h…
https://www.ts.fi/teemat/492275/...
Oliskohan kyse Claes Anderssonin nimeämättömästä runosta, joka alkaa virkkeellä "Det finns en väg som ingen gått / före dig"? Runo on Claes Anderssonin kokoelmasta Dikter från havets botten vuodelta 1993 (s.16).
Saat runon sähköpostiisi.
Yrjö Kilpisen teosluettelosta ei löydy täsmälleen "Iltalaulu"-nimistä sävellystä, joten aivan varmasti en pysty selvittämään, mistä laulusta on kysymys, tuskin kuitenkaan "Illalla"-laulusta, sillä se ei ole harras ja on vaikea kuvitella sitä laulettavan yhteislauluna. Yrjö Kilpisen laajasta laulutuotannosta löytyy kuitenkin useita lauluja, joiden nimessä on sana ilta. (Pdf-muotoisesta teosluettelosta voit etsiä ne Etsi-toiminnolla.) Luettelosta löytyy esim. Einari Vuorelan runoihin sävelletyt "Kulkurin polska", josta käytetään myös nimeä "Kulkurin iltalaulu", ja "Odottava", josta käytetään myös nimeä "Iltalaulu".
Teosluettelossa mainitaan myös opusnumeroton yhteislaulu "Iltavirsi", josta käytetään myös alkusanojen mukaista...
Työaikaa käsitellään lukuisissa julkaisuissa. Tässä muutamia poimintoja työajan muutoksia käsittelevistä teoksista:
Työelämän suurten muutosten vuosikymmenet (2009)
Anna-Maija Lehto: Uhkia ja mahdollisuuksia: työolotutkimusten tuloksia 1977-2003 (2004) (s. 68-71)
Hanna Sutela; Anna-Maija Lehto: Työolojen kolme vuosikymmentä: työolotutkimusten tuloksia 1977-2008 (2008) Työolotutkimus_2008 netti.pdf (stat.fi)
Hanna Sutela; Anna-Maija Lehto: Työolojen muutokset 1977-2013 (2914) ytmv_197713_2014_12309_net.pdf (stat.fi)
Laura Hulkko: Työajan muutokset (Tilastokeskus, 2003) Sarja Työmarkkinat ISSN 0785-0107; 2003:8
Kari Teräs: Turun työväenliikkeen historia I osa: Paikallisten työmarkkinasuhteiden kausi:...
Kirjasarja on Anne Leinosen ja Eija Lappalaisen Routasisarukset.
Routasisarukset. WSOY 2011
Hiekkasotilaat. WSOY 2012
Konejumalat. WSOY 2013
2300-luvulle sijoittuvassa kirjasarjassa päähenkilö Utulla on kyky ymmärtää muinaisia koneita. Hän lähtee etsimään Marras-nimistä veljeään, joka on paennut suojatusta kotilaaksosta dystooppiseen Eurooppaan.
Voisiko kysymyksessä olla Nelosella vuonna 2011 tullut sarja Meidän isä on parempi kuin teidän isä?
https://www.nelonen.fi/ohjelmat/meidan-isa-on-parempi-kuin-teidan-isa/k…
Kirjoja:
Amery, Heather: Tuhat sanaa englanniksi
What's up, duck? : opi englantia Aku Ankan kanssa
Kuvakirjoja sisältäen tekstit suomeksi ja englanniksi:
Kettunen, Satu: Aarteitani Suomesta = My favourite finnish things
Dmuchovskienė, Rasa: Pikkumuurahaisen tutkimusretki
Cad, Cat: Kai menee nukkumaan
Bérantas, Benas: Olavi ja pelottava mörköpörkö
Jormalainen, Emmi: Eksyksissä = Being lost
Muut aineistot:
Kallioniemi, Tuula: Eka englanti (tämä on peli joka löytyy myös kirjana)
One two three: ensiaskeleet englantiin (kortit)
Täällä koottuna lasten kielisovelluksia ladattavaksi puhelimeen tai tablettiin:
http://viihdevintiot.com/2017/09/12/opi-englantia-pelaamalla-lasten-kie…
Kyseessä voisi Kauppiaitten Kustannuksen Kontakti-sarja. Kirjasammossa on sarjan kirjoista tietoa ja kuva kannesta, joka oli mieleenpainuva, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/kontakti%20kauppiaitten%20kus…. Sarjassa julkaistiin nuorten kirjoittajien (jopa 10-vuotiaiden) teoksia ja ne olivat pääsääntöisesti ohuita.
Kyseeseen voisi tulla myös Tammen kustantama Ryhmä -sarja, jota on
julkaistu ainakin 3 osaa vuosina 1965-1967. Sarjan osat, joita löytyy kirjastoista:
Kirstinä, Väinö (toim.): Ryhmä 65 : nuorta proosaa ja lyriikkaa (1965)
Paavilainen, Matti (toim.): Ryhmä 66 : lyriikkaa - proosaa - mielipiteitä (1966)
Meri, Veijo (toim.): Ryhmä 67 : lyriikkaa - proosaa - mielipiteitä (1967)
Kauppiaitten kustannuksesta, ...
HelMet-kokoelmaohjelman mukaan kirjastot ottavat lahjoituksina vastaan harkinnan mukaan sellaista tarvitsemaansa aineistoa, jota niillä ei ole omissa kokoelmissaan. Henkilöt, jotka haluaisivat lahjoittaa vanhempaa aineistoa, voivat ottaaa yhteyttä Pasilan seudulliseen HelMet-kirjavarastoon.
Ensimmäiseksi kannattaa soittaa lähimpään kirjastoon ja kertoa minkälaisia kirjoja haluaa lahjoittaa.
