Saimme tällaisen vinkin lukijaltamme:
Voisiko kyseessä olla Leif Hamren Lentokone kadoksissa. Takakannen kuvauksessa:
Kahden nuorukaisen Robinson-elämä laskuvarjoista kyhätyssä teltassa, taistelu nälkää, pakkasta ja susia vastaan.
Tämä kirjastonhoitaja ei onnistunut valitettavasti löytämään tähän vastausta. Tunnistaisikohan joku muu tämän?
Oulun Numismaattisen Kerhon sivustolta löytyy menneiden huutokauppojen listoja, joista voi hyvällä tuurilla löytää kyseisten rahojen lähtöhintoja.
https://oulunnumismaatikot.fi/listat-ja-tulokset/
Sukunimet-teoksen mukaan "Paavilainen on savolais-karjalainen sukunimi. 1500-luvun puolen välin tienoilta lähtien on nimestä runsaasti tietoja Karjalankannakselta [..]", sittemmin mm. Kiteeltä, Tohmajärveltä ja Parikkalasta. Savossa Paavilaisia on on asustellut esimerkiksi Juvan, Pellosniemen ja Vesulahden pitäjissä.Sukunimet. Mikkonen, Paikkala. Otava, 2000.
Kymppiluokkista luovuttiin vuonna 2022 ja siirryttiin tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen (TUVA), jonka osana voi korottaa perusopetuksen arvosanoja. TUVA:sta löytyy lisää tietoa Opetushallituksen verkkosivuilta. Siellä kerrotaan: "Jos erityisestä tutkinnosta saatu arvosana on alkuperäistä heikompi, opiskelijavalinnat huomioi paremman arvosanan."Lähde: Perusopetuksen arvosanojen korottaminen erityisessä tutkinnossa | Opetushallitus (oph.fi)
Ylioppilaslakin historiasta on tosiaan monenlaista näkemystä. Vastaan kuitenkin, että ylioppilaslakki on alkujaan ollut tummansininen tai musta. Väristä esiintyy jonkin verran erimielisyyttä, mikä johtunee ajan mustavalkoisista kuvista.
Ylioppilaslakki sain alkunsa Venäjän keisari Nikolai I:n (1796-1855) aikana. Ylioppilaat mellakoivat usein ja jotta heitä voisi pitää paremmin silmällä, keisari määräsi kaikille ylioppilaille harmaan univormun. Näin ylioppilaita oli helppo valvoa, sillä heidät voitiin tunnistaa helposti. Keisarin kuoltua univormuista luovuttiin ja jäljelle vai tumma ylioppilaslakki.
Noin 1870-luvulla Suomessa otettiin Ruotsin mallin mukaan valkoinen ylioppilaslakki.
Katso mm. https://www....
Stump, suomalaista nuorisolehteä julkaistiin vuosina 1966-1970. Lehden numerot ovat luettavissa Kansalliskirjastossa Helsingissä sekä vapaakappalekirjastoissa Turun, Jyväskylän, Oulun, Itä-Suomen yliopistojen kirjastoissa sekä Åbo Akademin kirjastossa. Lehdet on mikrofilmattu.
Stump-lehti kansalliskirjaston verkkokirjastossa: Stump : roikkumaton nuortenjulkaisu | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Kansalliskirjaston yhteystietoja:
asiakaspalvelun tavoittaa varmimmin sähköpostitse osoitteesta kk-palvelu@helsinki.fi
Palvelupuhelin 02941 23196 vastaa arkisin klo 10–13.
kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
Lehdet kannattaa tilata hyvissä ajoin valmiiksi ennen kuin menee niitä lukemaan.
Metsäjänis on Keski-Suomen maakuntanisäkäs Keski-Suomen liiton mukaan.
Maakuntaeläinten valinnasta en löytänyt tietoa, ja muutamalta maakunnalta sellainen puuttuukin. Nimikkoeläinten valinta perustunee kuntien ja maakuntien omaan nimitysintoon. Muita nimikkolajeja on aikanaan valittu äänestyksin, esim. maakuntalinnut vuonna 1985.
Valitettavasti menneistä kilpailuista ei löydy nopeasti tietoja enää 30 vuoden jälkeen.
Asiaa voisi selvitellä selaamalla vanhoja lehtiä Kansalliskirjastossa tai
ottamalla yhteyttä A-lehtiin.
Nuotti löytyy kokoelmasta 102 Suomipopin klassikkoa https://vaasankirjasto.finna.fi/Record/vaasa.716903
Kaipaan sua -kappale perustuu kansansävelmään ja on Johnny Liebkindin sanoittama. Alunperin sen esitti The Sounds -yhtye v. 1963 laulusolistinaan Eero Raittinen.
Helvi Juvosen runo Muodonmuuttaja on kokoelmasta Kääpiöpuu (1949).
https://finna.fi/Record/vanamo.37039?sid=4106975708
Voit lukea runon myös esimerkiksi Helvi Juvosen Kootuista runoista.
https://finna.fi/Record/vanamo.4791?sid=4106976131
Linkeistä näet, missä oman kirjastoalueesi kirjastoissa teoksia on lainattavissa.
Ilmasotakoulun kirjastosta vinkattiin mainio matrikkeliteos, josta löytyy ainakin osittainen vastaus:
Stenman, K. (2020). Hävittäjälentäjät Suomen ilmavoimissa 1939-1945 (1. painos.). Koala-kustannus.
Teokseen on listattu vähintään yhden sotalennon sotavuosina lentäneet hävittäjälentäjät syntymäaikoineen ja lyhyine palvelustietoineen.
Nuorin sotavuosien lentäjistä vaikuttaisi pikaisen laskeskelun perusteella olevan 4.10.1922 syntynyt Eero Mäkinen, joka määrättiin 12.5.1941 vänrikkinä Lentolaivue 30:een. Mäkinen kaatui 7.8.1941, kun hänen koneensa iskeytyi mereen Tytärsaaren luona.
Talvisodan hävittäjälentäjistä nuorimmasta päästä olivat Martti Eerik Sillanpää, synt. 22.8.1919 ja Tage Ingerman Reinhold...
Johanna Björkmanin artikkelin mukaan kävelijät kulkivat Helsingissä viimeistään 1840-luvulta lähtien jalkakäytävillä. Varhaisimmista päällystysmateriaaleista ei ole tarkkaa tietoa, mutta ilmeisesti niillä ei käytetty mukulakiviä, koska jalankulku olisi ollut epätasaista. Jalkakäytävien päällystämiseen alettiin käyttää 1870-luvulla yhä enemmän suuria kivilaattoja, jotka oli tehty graniitista. Graniittilaatta ei ollut koko jalkakäytävän levyinen, vaan se sijaitsi joko keskellä jalkakäytävää, jolloin jalkakäytävän reuna pyöristettiin pienillä mukulakivillä, tai ajoradan reunassa.1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa asfaltilla päällystetty ja graniittisella reunakivellä rajattu jalkakäytävä ja nupukivillä päällystetty katu alkoivat...
Veden alla oleminen ei vastaa avaruudessa olemista, eikä vedenalainen ympäristö ole verrattavissa avaruuden tyhjiöön. Avaruudessa tyhjiö tarkoittaa lähes täydellistä ilman ja paineen puutetta. Veden alla sen sijaan paine kasvaa syvemmälle mentäessä.Astronautit pystyvät kuitenkin simuloimaan avaruuden painottomuutta veden alla painottomuuslaboratorioissa. Neutraalipainoharjoittelu auttaa astronautteja kehittämään taitoja, kuten työkalujen käyttöä ja liikkumista avaruuspukujen kanssa.Astronauttien harjoittelusta painottomuuslaboratoriossa voi lukea lisää mm. ESA:n sivuilta: https://www.esa.int/Science_Exploration/Human_and_Robotic_Exploration/A…
Kauniista käsialasta haaveilevalle tutustumisen arvoinen opas on Erica Tighen Kaunis käsiala : harjoituksia ja vinkkejä käsin kirjoittamiseen (Nemo, 2019)."Tämän kirjan helpoilla harjoituksilla parannat käsialaasi menettämättä persoonallista jälkeäsi. Innostavien vinkkien avulla teet jokaisesta ostoslistasta ja muistilapuista pienen taideteoksen, ilahdutat ystäviäsi käsin kirjoitetuilla kirjeillä, saat juhlavieraat tuntemaan itsensä tärkeiksi tyylitellyillä kutsukorteilla ja taiteilet seinälle kehystettäväksi kauniin mietelauseen."
Valitettavasti en ole onnistunut jäljittämään sketsiohjelmaa joka aina loppuisi sanoihin "ja mukana puukko". Lähin joka tulee mieleen on Kummeleiden Puukon veljekset, Pekka, Henri ja Arttu. Jokainen sketsi loppuu lauseeseen "Tällasta se meijän Puukon veljesten elämä on". Tiedot olen ottanut Wikipediasta. Kirjastosta löytyy myös Jukka Annalan kirja "Toopelivisio" joka kertoo suomalaisesta televisiokomiikasta.
Kyseistä kirjaa ei löydy HelMet-kirjastoista, mutta voit tilata sen kauttamme kaukolainaksi.
http://finna.fi
Kirja on huonosti saatavilla, mutta sen voi myös yrittää ostaa: http://www.booky.fi/kirja/tasca_bob/you_will_be_satisfied/9780887308598
Esite pdf-muodossa löytyy Helmetin sivuilta tällaista reittiä: mene Helmetin englanninkielisille sivuille, Finnish language cafés and discussion groups -linkin alareunasta löytyy teksti Find a group here: schedules in English and in Finnish. English- ja Finnish-sanat ovat linkkejä luetteloon:
http://www.helmet.fi/download/noname/%7B42A594EC-A87E-4867-8F8E-5854D89…
