"Norsupyssyksi" kutsuttiin asesuunnittelija Aimo Lahden kehittelemää 20 mm panssaritorjuntakivääriä L-39. Asetta kehitettäessä vaatimuksena oli, että luodin tuli läpäistä 30 mm:n panssari. Yli 800 m/s luodin lähtönopeudella ja VKT:n kehittämällä 148 gramman painoisella panssariluodilla saatiinkin riittävä läpäisykyky 1930-luvun lopun panssarivaunuille.Sotien jälkeen aseita myytiin keräilijöille pääasiassa Amerikkaan, jossa siihen on edelleen saatavana mm. patruunoiden latausvälineitä. Harrastelijat ampuvat pitkän matkan tarkkuusammuntoja tällä 500–600 metriin tarkasti ampuvalla aseella. | 20mm Lahti L39 Antitank Rifle (Shooting & History) (youtube.com)Lähde: Timo Hyytinen, Aimo Lahden asekeksinnöt
Nummelan Papulintie on saanut nimensä Tuusan isännän Kalle Sammalkarin (1878–1960) kutsumanimen mukaan.Alun perin "Fabuksi" kutsutun Sammalkarin lapsenlapsi Pekka (Laustio) ei oman kertomansa mukaan osannut sanoa isännän alkuperäistä kutsumanimeä, joten hän alkoi sen asemesta käyttää kehittelemäänsä "suomenkielistä" muotoa "Papuli". Tätä nimeä alettiin käyttää myös perhepiirin ulkopuolella. Laustion mukaan Tuusan Kallena tai Tuusan Papulina Sammalkarin tunsivat Nummelassa kaikki. Nimi on säilynyt Nummelan kadunnimistössä: Tuusankaarelta Linjaportin alapuolelta alkaa lyhyehkö Papulintie ja sen toisessa päässä on Kyöstinpolku, joka on saanut nimensä isännän kaksoisveljen mukaan.Kalle Sammalkari- Tuusan tila - Meritie - Nummelan kylähistoria...
Tarkkaan ottaen vain pistinsitaatin Niinistö pani Leninin nimiin; kasakoita käsittelevä oli hänen mukaansa vanha venäläinen sanonta. Oli miten oli, Zaharova lienee tässä oikeammassa kuin Niinistö. Ainakaan painetusta Lenin-kirjallisuudesta ei tällaista sitaattia löydy. Hän on kyllä ainakin kerran käyttänyt kielikuvaa pistimellä kokeilemisesta, mutta varsin toisenlaisessa yhteydessä: bolsevikkien piti pistimellä tutkiman, oliko Puolan proletariaatin sosiaalinen vallankumous jo kypsää. On kuitenkin mahdollista, että tämä ilmaus on antanut pontta Niinistön käyttämän väärän Lenin-sitaatin syntyyn. Sen alullepanija oli todennäköisesti amerikkalainen poliittinen journalisti Joseph Alsop. Alsop kirjoitti vuonna 1975 näin: “They [Soviets] merely...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen tietokanta löytyy osoitteesta helmet.finna.fi. Heti etusivulla on hakulaatikko, voit kirjoittaa siihen kappaleen nimen. Nimi kannattaa laittaa lainausmerkkeihin, niin haku hakee sanoja peräkkäin (esim. "Surun pyyhit silmistäni"). Kun olet tehnyt haun, vasemmalle puolelle tulee rajaa hakua -valikko. Valitse Aineistotyyppi-kohdasta nuotti. Jos valikossa ei ole vaihtoehtona nuottia, se tarkoittaa ettei kirjastossa ole nuottijulkaisua, jossa kappale on.Jos kappaletta ei löydy Helmetistä, voit kokeilla Suomen kirjastojen yhteistä tietokantaa, jonka osoite on finna.fi. Näitä nuotteja voi mahdollisesti saada kaukolainaksi tai käydä katsomassa kirjastoissa paikan päällä. Lisäapua kannattaa kysyä suoraan...
Suomessa annettiin sterilisoimislaki vuonna 1935 (227/1935). Ensisijaisesti se kohdistui "tylsämielisiin, vähämielisiin ja mielisairaisiin" sekä sellaisiin rikoksentekijöihin, joilla näiden tekemien rikosten tai rikosten yritysten perusteella voitiin otaksua olevan "luonnoton sukuvietti" ja joiden sen perusteella ajateltiin voivan olla vaaraksi muille. Oikeustoimikelpoisen henkilön tekeminen suvunjatkamiseen kykenemättömäksi oli mahdollista hänen omasta hakemuksestaan, "jos on syytä varoa, että hän avioliitossaan saa vajaakelpoisia lapsia taikka että hän sukuviettinsä luonnottoman voimakkuuden tai suuntautumisen takia joutuisi tekemään rikoksia".Sterilisoimislain soveltamisesta meillä kertoo Juha Matias Lehtonen kirjassaan Terveys ja...
Timo Parvelan kirja Maukka, Väykkä ja Karhu Muurinen ei ole vielä tullut pääkaupunkiseudun kirjastoihin. On ollut kirjavalinnassa ennen joulua, pitäisi lähiaikoina tulla.Tilauksen voi tehdä heti,kun näkyy HelMet-järjestelmässä. Raevaaran kirja on tullut kirjastoihin ja on tilattavissa http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/araevaara+tiina/araevaara+tiina/1%2…
Tapiolan kirjastosta voisi tiedustella heidän kappaleestaan
http://www.espoo.fi/fi-FI/Kulttuuri_ja_liikunta/Kirjasto/Tapiolan_kirja…
Tekijänoikeuslain pykälä 21 sallii julkaistun teoksen esittämisen julkisesti opetuksen yhteydessä. Saman pykälän kolmannessa momentissa kuitenkin rajataan tämän oikeuden ulkopuolelle näytelmä- ja elokuvateokset. Niitä ei siis saa opetuksenkaan yhteydessä esittää ilman lupaa.
Ratkaiseva ja vaikea kysymys on, mitkä kaikki DVD-muodossa julkaistavat sisällöt ovat lain tarkoittamia elokuvateoksia. Varsinaiset näytelmäelokuvat kuuluvat tähän ryhmään kiistatta, samoin puhtaat dokumenttielokuvat. Näitten ulkopuolelle jää kuitenkin suuri joukko sekalaista audiovisuaalista aineistoa, josta on vaikea sanoa sitä taikka tätä.
Käsite "tieto-DVD" ei toisin sanoen kerro vielä paljoakaan siitä, onko kyseessä lupaa edellyttävä sisältö vai ei....
Nimellä varustettu keskustelupuheenvuoro nauttii tekijänoikeuden suojaa, jos se on riittävän omaperäinen. Myös nimimerkillä kirjoitettu saa teoriassa suojaa, mutta käytännössä voi olla vaikea todentaa, kenelle tämä oikeus kuuluu. Mahdotonta se ei kuitenkaan välttämättä ole.
Toisen tekstiä ei ilman lupaa saa käyttää näyttelyssä tai julisteessa, ellei kyseessä ole aito sitaatti. Sellaisesta voisi olla kysymys, jos kirjanäyttelyssä on jokin esittelyteksti, johon on otettu keskustelupuheenvuoroista sitaatteja. Tällöinkin edellytyksenä on, että lainaukset sijoitetaan jonkin oman tekstin osaksi. Pelkistä sitaateista koottu kokonaisuus ei täytä sitaattipykälän 22 ehtoja.
Ainakin anonyymejä tekstejä voi käytännössä käyttää melko huolettomasti,...
Kuulokkeita tai muitakaan esineitä ei lähetetä kirjastosta toiseen. Näitä kysymiäsi kuulokkeita ei myöskään valitettavasti lainata kotiin, vaan ne ovat vain kirjastossa käytettäviä.
Tekijänoikeuslaki ei suojele ideoita, vaan ideoitten toteutuksia. Jotunin näytelmät ovat olleet tekstinsä osalta suojattuja vuoteen 2014, nykyään ne ovat tekijänoikeudellisesti vapaata aineistoa. Tästä riippumatta on näytelmätaiteessa aina ollut varsin laaja oikeus tehdä oma tulkinta. Tekijänoikeuden ollessa voimassa on silti itse tekstiin veto-oikeus eli oikeus kieltää sen esittäminen muutetussa muodossa. Jotunia tämä ei enää siis koske.
Myös teoksen nimi voi saada tekijänoikeuden suojaa, mutta se ei ole automaattista, koska monet nimet eivät ole riittävän omaperäisiä. Tässäkin asiassa Maria Jotunin teosten nimet ovat joka tapauksessa vapaasti hyödynnettävissä, mutta jonkin suojatun näytelmän nimen kohdalla voisi herätä kiistaa siitä,...
Uuden keskustakirjasto Oodin palvelut ovat vasta suunnitteluasteella, mutta toiseen kerrokseen on tulossa monenlaiseen oppimiseen ja tekemiseen soveltuvia tiloja, mm. työpajoja, studioita ja keittiö. Palveluita pyritään toteuttamaan asiakaslähtöisesti, kaupunkilaisia kuunnellen, joten hyvin todennäköisesti jonkinlaista karaoke-toimintaakin Oodista tulee löytymään, jos sellaista toivotaan. Keskustakirjasto.fi -sivustolla esitellään Oodin rakentumista, ja sieltä bongasin myös lauseen maininnan kirjastokaraokesta. Siitä, miten mahdollinen karaoke tullaan toteuttamaan, en valitettavasti osaa vielä tässä vaiheessa sanoa mitään.
Valitettavasti kumpaakaan kysyjän etsimää laulua ei ole toistaiseksi julkaistu nuottina. Kappaleen Takataan roos alkuperäisversio Yakety Yak (Jerry Leiber & Mike Stoller) löytyy kyllä monista nuottikokoelmista (esim. HelMetissä The best of 1958, The Fifties, part four ja Leiber & Stoller songbook), mutta tätä Hectorin sanoitusta ei.
Heikki Poroila
Vaskin verkkokirjastoon kirjaudutaan kirjastokortin viivakoodin alta löytyvällä kirjain/numerosarjalla ja nelinumeroisella pin-koodilla. Kirjastokortista löytyvä tunnus on käyttäjätunnus ja pin-koodi toimii salasanana. Sitä tarvitaan myös lainausautomaattien käyttöön. Saat pin-koodin mistä tahansa Vaski-kirjastosta ottamalla mukaan kirjastokortin ja kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Kyllä tällaisessa tilanteessa home- tai muun kosteusvaurion riski on olemassa. Alla linkki Ylen uutiseen aiheesta:
https://yle.fi/uutiset/3-7328528
Aiheesta on myös tutkimuksia ja opinnäytetöitä. Alla linkki Evita Ruohosen opinnäytetyöhön nimeltä Sääsuojauksen vaikutukset asuinkerrostalon rakentamiseen:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/50562/Ruohonen_Evita.pdf?sequence=1
Ilkka Mäkisen toimittamaa Suomen yleisten kirjastojen historiaa (2009) tutkimalla löytyy kirjastoliikkeen syntyyn vaikuttaneista henkilöistä lyhyet kuvaukset: A. A. Granfelt, William Sippola, Einar Holmberg ja J. A. Kemiläinen, maailmansotien aikana Helle Kannila, myöhemmin Mauno Kanninen ja Mikko Alvar Mäkelä.
Helle Kannilasta löytyy myös Hilkka M. Kaupin elämäkerta Helle Kannilan elämänpuut (1976) sekä artikkeli teoksessa Suomalaisia vaikuttajanaisia (1977)
Kirjastot.fi -sivustolla on myös tietoa Kannilasta https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kirjastohistoria Kaikessa täytyy olla vähän hulluutta http://www.kaapeli.fi/kannila/index.html
Tieteellisten kirjastojen puolelta voi mainita esimerkiksi useita...
Lukijan kommentista saimme vihjeen: Kertomus pojasta ja harakasta löytyy OTAVA:n 1961 kustantamasta Lasten oma lukukirja/ Somerkivi-Tynell-Airola, sivut 153-157. Kertomus on otsikolla "Toivomukset" ja sen on kirjoittanut Anna Whalenberg.
Persoonallisuudesta ja piirteistä löytyy tietoa tiivistetysti vaikkapa koulukirjoissa, esim. Skepsis 5. Mielenterveysseuran sivuilla on lyhyesti kerrottu luonteesta, https://mieli.fi/fi/mielenterveys/itsetuntemus/millainen-luonne-olen. Psykoterapiakeskuksen sivulla on myös luonnehdinnat persoonallisuuspiirteistä sekä vähän siitä, miten ne vaikuttavat ihmissuhteisiin, https://www.vastaamo.fi/persoonallisuus/.
Televisiosarjojen henkilöt ovat fiktiivisiä. Sarjan käsikirjoittaja voi painottaa tiettyjä piirteitä tuodakseen esiin ne esiin selvemmin tai tehostaakseen jotakin asetelmaa sarjassa. Kiinnisidottu on Liisamaija Laaksosen käsikirjoitus, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/08/20/kiinnisidottu-on-kuvaus-yhden-…,...
Helmet-kirjastoissa CD-muotoisten äänikirjojen laina-aika on ihan normaali 28 päivää. Lainan voi uusia viisi kertaa, mikäli kyseisestä nimekkeestä on vapaita kappaleita.
Kotimaisten elektronisten äänikirjojen laina-aika on joko 14 päivää tai yhden päivän. Kotimaisia äänikirjoja voi lainata Ellibs-palvelussa. Ruotsinkielisten elektronisten äänikirjojen (Elib-palvelu) laina-aika on 28 päivää.
Overdrive-palvelu tarjoaa englanninkielisiä e-äänikirjoja ja niiden laina-aika on viikko tai kaksi viikkoa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_maksut(37588)
Pirjo Mikkasen ja Sirkka Paikkalan kirja Sukunimet (Otava, 2000 uudistettu laitos) kertoo, että Toivanen-nimen alkumuotona on pidetty vanhaa muinaissuomalaista miehennimeä Toiva. Toivaset lienevät samaa sukua kuin Toivaiset,
Vanhoja merkintöjä nimestä on lähinnä Viipurin seudulta ja Laatokan Karjalasta sekä pohjois-Savosta ja entise nOulun läänin alueelta. Ensimmäisiä merkintöjä nimestä ovat esimerkiksi L toijffwan 1556 Viipurin pitäjästä ja laurens Toiffuain 1563 Rantasalmelta sekä Antti toijffuon 1541 Kerimäki.
Sukunimenä Toivanen tunnettiin 1900-luvulla lähinnä Pohjois-Karjalassa. ja Pohjois-Savossa, mutta sitä tavattiin myös Itä-Savosta ja kainuusta. Laatokan Karjalan ja Viipurin seudun karjalaiset veivät nimen mennessään länsi-...
