Estonia-laivan haaksirikosta löytyy montakin kirjaa, esimerkiksi Keskikirjastojen verkkokirjastosta (https://keski.finna.fi) yksinkertaisella haulla "onnettomuudet estonia". Jos omassa kirjastossasi ei ole haluamaasi teosta, voit tehdä seutuvarauksen omaan kirjastoosi.
Tässä muutama esimerkki:
Aula, Jorma: Estonia: se uppoaa joka yö
Aula, Jorma: Estonia: taistelu elämästä
Saari, Matti: Estonia
Ellermaa, Einar: Estonian ihmiset
Pihlajamaa, Terttu: Emme voi unohtaa Estoniaa
Tarkoittanet englannin gravity-sanaa. Oxford English Dictionary -sanakirjan mukaan englannin gravity tulee joko ranskan gravité-sanasta tai latinan gravitās-sanasta. Painovoimaa tarkoittavan merkityssisältönsä sana sai 1600-luvulla.
Sanomalehtien jakajat jättävät edelleen lehden tilaajan ovelle. Sateen ja muun lian varalta sanomalehdet ovat nykyään pakattu muovipusseihin. Tilaaja voi sopia jakelijan kanssa, että mihin kohtaan haluaa lehden jätettävän. Yleensä lehdet jätetään ulko-oven eteen, harvemmin siis kostealle pihanurmikolle kuten entisaikaan.
Sanomalehtien jakelua eivät enää hoida sanomalehtipojat pyöriensä kanssa, vaan tehtävää hoitavat autolla ajavat aikuiset. Jakelu aloitetaan varhain aamuyöllä ja reitit voivat olla liian vaarallisia nuorille tai lapsille.
Sanomalehtien jakelusta Yhdysvalloissa löytyy hyvä englanninkielinen reportaasi täältä:
https://www.cjr.org/special_report/newspaper-carrier-shot.php
Teoksesta: Talvisota : kronikka, Gummerus 1989, löytyy seuraava tieto. Maanantaina 4.12.1939 ulkovaltojen diplomaatit poistuvat Helsingistä. "Höyrylaiva Donaulla kohti Tallinnaa pääsee viimein lähtemään 443 saksalaista, 69 Neuvostoliiton Helsingin lähetystön henkilöä (joukossa mm. asiainhoitaja ja 144 muuta ulkomaalaista.
Lukuikä on aina vain suositus. Oliver Twist voisi kiinnostaa n. 12 vuotiaasta ylöspäin, mutta myös paljon lukeva 10 vuotias voisi kiinnostua kirjasta. Esim. 15 parasta kirjaa 12 vuotiaalle
Se, miten lukija kokee kirjan, riippuu paljon myös hänen muusta tietoa ja kokemus taustastaan. Tässä kolme kirjavinkkaria kertoo oman näkemyksensä.
http://ihanlyhyesti.blogspot.com/2013/08/charles-dickens-oliver-twist.html
http://joklaaja.blogspot.com/2011/10/charles-dickens-oliver-twist.html
ja https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/oliver-twist/
Graffitit ovat tekijänoikeuden piirissä, kunhan graffiti on riittävän omaperäinen ja itsenäisesti tehty ylittääkseen teoskynnyksen.
https://kuvasto.fi/2019/01/tekijanoikeus-suojaa-myos-katutaidetta/
Lisätietoa graffitikulttuurin rantautumisesta Helsinkiin ja kaupungin suhtautumisesta graffitien poistoon löydät Mika Helinin teoksesta Luvallinen graffiti Helsingissä (Helsingin kaupungin tietokeskus, 2014):
https://www.hel.fi/hel2/Tietokeskus/julkaisut/pdf/14_05_16_Tutkimuksia_2_14_Helin.pdf
Kirjan v. 2008 painos on Ylöjärven kirjaston kokoelmissa. Se on parhaillaan lainassa ja sen eräpäivä on vasta 7.2. Pirkanmaalla näyttää tätä kirjaa olevan paikalla Akaan kirjastossa. Jos teet siitä seutuvarauksen, saat sen kuljetuksen välityksellä noudettavaksi vaikkapa Ylöjärven kirjastoon.
Hei!
Voit korvata kadottamasi äänilevyn joko tuomalla uuden levyn kadottamasi tilalle tai maksamalla kirjaston ilmoittaman korvaushinnan. Videolevyt voi tekijänoikeussyistä korvata ainoastaan rahalla.Sinun kannattaa uusia lainasi, ettei sinulle kerry sakkojen lisäksi laskutusmaksuja.Jo kertyneet myöhästymismaksut joudut valitettavasti maksamaan, mutta Jyväskylän kaupunginkirjaston yksittäisen lainan maksimisakko ei kasva 3 euroa suuremmaksi.
Älä turhaan arastele yhteydenottoa, sillä kirjaston levyjä katoaa ja häviää koko ajan ja korvausasioiden hoito on meille jokapäiväistä hommaa. Erehtyminen on inhimillistä tiskin molemmin puolin:).
Kirjaa ei tosiaan löydy pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista. Jos ei kirjaa enää löydy helmet-tietokannasta, niin kyllä se on poistettu.
Pääkaupunkiseudulla kyseisen kirjan voi edelleen löytää Helsingin yliopiston kirjastosta Kaisa-talosta, joka sijaitsee Kaisaniemenkadulla. Sieltä kirjan saa lainaksikin.
Toinen paikka, josta sen saa lainaksi, on Aalto-yliopiston Arabianrannan kampuksen kirjasto.
Tästä kirjasta ei ole vielä nidetietoja näkyvissä, joten sitä ei ole vielä kirjastoissa. Näkyvissä ovat vain, mihin kirjastoihin ko. kirja on tilattu. Ilmestymisaika on ennakkotiedon mukaan ollut 15.12.2015. Kuitenkaan se ei ole vieläkään ilmestynyt. Lukulampun (https://www.lukulamppu.fi) mukaan uusi ilmestymisaika olisi 31.12.2016. Kustantaja Kauppakamari (http://helsinki.chamber.fi/fi/) ei kuitenkaan ilmoita uutta ilmestymisaikaa.
Varauksia kirjasta on voinut jättää silloin, kun se kustantajan ennakkotiedon mukaisesti on ollut tulossa ja tilattavissa ja kirjan tiedot on julkaistu Helmetissä. Varaukset ovat edelleen varausjärjestyksessä voimassa.
Ruotslaisen O-ringen suunnistuskilpailun voittivat vuonna 1973 Ulla Lindkvist (naiset) ja Bengt Gustafsson (miehet):
https://fi.wikipedia.org/wiki/O-Ringen
Jos muistolautaset jaettiin voittajille, kaiketi nämä kaksi saivat ne vuonna 1973.
Vuoden 1985 O-ringenin muistolautanen on Ruotsin kansallismuseossa:
http://emp-web-22.zetcom.ch/eMuseumPlus?service=ExternalInterface&modul…
Mahtaisivatko tietää siellä enemmän muista lautasista?
Kirjailiija Anu Kaipaisen elämästä ja tuotannosta löydät tietoa esimerkiksi seuraavista teoksista:
Kaipainen, Anu: Kun on rakastanut paljon (1986, elämäkerta)
Jäiset laakerit : artikkeleita pohjoisista naiskirjailijoista (toim. Sinikka Tuohimaa, Nina Työlahti ja Ilmari Leppihalme, Oulun yliopisto 1998)
Haavikko, Ritva: Miten kirjani ovat syntyneet : 3 (WSOY, 1991)
Suomalaisia nykykirjailijoita (Tammi, 1989)
Kirjan mittaa (toim. Marketta Saarinen, Eija Mattinen, Maija Larmola, WSOY, 1979)
Pohjois-Suomen kirjallisuushistoria (toimittaneet Sinikka Carlsson, Liisi Huhtala, Sanna Karkulehto, Ilmari Leppihalme ja Jaana Märsynaho, SKS, 2010)
Kaikki edellä mainitut teokset kuuluvat Vaski-kirjastojen kokoelmiin.
https://vaski....
Tämä sarja löytyy neljänä kahden DVD-levyn boksina Turun ja Tampereen kirjastojärjestelmistä, mutta ei tosiaan HelMetistä. Kaukopalvelupyynnön voi tehdä verkossa (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…), mutta kun tässä on neljä boksia, täytyy jokaisesta tehdä erillinen pyyntö. Lomakkeeseen laitetaan ensin omat tiedot, sitten alemmasta tiedot siitä, mitä tavaraa pyydetään. Nyt on kuitenkin niin, että Vaski-kirjastot ovat vasta tämän tilanneet ja Tampereen Piki-kirjastossa on melkein 10 varausta. Saattaa hyvin olla, etteivät edes anna tätä kaukolainaksi, koska on niin paljon varauksia.
Sen sijaan kannattaa tehdä HelMet-kirjaston sisällä hankintaehdotus (http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus)....
Ainakin alla olevissa väitöskirjoissa on käytetty määrällisia menetelmiä. Tosin niissäkin on hyödynnetty myös kvantitaavisia tutkimusmenetelmiä.
Jylhä, Virpi. Information management in health care : a model for connecting information culture and patient safety. University of Eastern Finland, 2017. http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-2384-4/urn_isbn_978-952-61-2384-4.pdf
Palojoki, Sari. The understanding and prevention of technology-induced errors in electronic health records : a path toward health information technology resilience. University of Eastern Finland, 2017. http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-2460-5/urn_isbn_978-952-61-2460-5.pdf
Holmström, Anna-Riia....
Hyönteiskirjojen kuvauksista päätellen kyseessä voisi olla jokin sahapistäislaji, esimerkiksi koivujunki (Xiphydria camelus). Kannattaa poiketa kirjastoon selailemaan hyönteiskirjaa pistiäisten kohdalta tai kokeilla esim. Googlen kuvahakua sahapistiäisistä ja koivujunkista ja katsoa, löytyisikö sopivaa lajia.
Lähteet:
Chinery, Euroopan hyönteisopas (Otava, 1994)
Kaato, Ötököitä Suomen luonnossa (Otava, 2008)
Viola-tietokannan mukaan Evert Suonion sävellys Topeliuksen runosta Enare träsk tehtyyn suomennokseen on äänitetty useita kertoja. Jos lähdemme siitä, ettei mukaan lasketa saman sävelmän sanoihin Villiruusu tehtyjä versioita, varhaisin tulkinta on vuodelta 1912, jolloin Suonio itse lauloi laulun levylle pianon säestyksellä. Vuonna 1929 levytyksen tekivät sekä Pikku Lasse eli Lauri Sirelius ja Georg Malmstén. Jälkimmäistä on voitu hyvinkin soittaa radiossa vielä vuonna 1962. Todennäköisempää kuitenkin on, että radiossa on soinut Kauko Käyhkön vuonna 1954 äänittämä tulkinta, joka on vuonna 1962 ollut vielä suhteellisen tuore. Sen sijaan voimme jättää huoletta ulkopuolelle Tapio Rautavaaran tunnetun version, koska se äänitettiin vasta vuonna...
