Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisema Jukka Rajalan Luomuviljelyn suunnittelu -opas antaa ohjeita luonnonmukaiseen viljelyyn siirtymiseen kotieläintilalla. Periaatteena on mahdollisimman suuri rehuomavaraisuus, jolloin eläintiheys on korkeintaan 0,8 eläinyksikköä (eu) hehtaarilla. Ravinnetaseiden kannalta edullisin eläintiheys on eläinlajista riippuen kuitenkin pienempi, noin 0,4–0,6 ey/ha. (Eläinyksikkö on määre, joka saadaan kertomalla eri eläinlajien määrä lajikohtaisella kertoimella. Lypsylehmän eläinyksikkökerroin on 1,0, hiehon ja lihanaudan 0,5 ja vasikan 0,14).
Lisää tietoa sekä esimerkkejä karjan rehuntarpeen, tarvittavien nurmi- ja väkirehujen...
Kyseessä vaikuttaisi olevan käsite, joka ei ole täysin vakiintunut suomen kieleen. Yleisin suomennos näyttäisi olevan yhdyssana tiedonmuodostusprosessi (ks. Googlen hakutulos). Jonkin verran käytetään myös ilmaisua tiedonmuodostuksen prosessi (ks. Googlen hakutulos).
Etsimäsi sarjan nimi on Lasten ilopilleri. 90-luvulta peräisin olevassa sarjassa on kahdeksan osaa neuvostoliittossa tuotettuja animaatioita. Osa sarjasta on saatavana kirjastoissa eri puolilla Suomea VHS-kasetteina ja DVD:nä. Valitettavasti juuri osaa viisi (Kadonnut kukonpoika) ei valitettavasti löydy mistään kirjastosta.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on Lasten ilopilleri 1 : Kumoava keksintö.
Voit tilata muita osia kaukolainaan omaan kirjastoosi sitten, kun kirjastot taas avataan.
https://finna.fi/
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Etsitty Larin-Kyöstin runo on Mahorkka-Mikon lohdutus, joka ilmestyi alun perin kokoelmassa Pilan pippuria ja ivan suolaa (Gummerus, 1921). Tämän lisäksi se sisältyy mm. Larin-Kyöstin runojen valikoimaan Lausujan runoja (Gummerus, 1948) ja suomalaisen huumorin antologiaan Hymyjen kirja (Otava, 1942).
Voisiko olla Hilkka Ravilon kirja Kuin kansanlaulu? Ravilon kirjoissa on samantyyppinen juoni monissakin, mutta kollega muisteli, että juuri tässä myrkytetään sienillä.
Tietoa Ravilosta ja hänen tuotannostaan Kirjasammossa, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175912197615
Olet aivan oikeassa. Nykypäivän älypuhelimiin on harvoin tarjolla kunnollista ohjekirjaa. Älypuhelimen toiminta perustuu nykyään erilaisiin sovelluksiin, jotka kehittyvät ja muuttuvat jatkuvasti.
Älypuhelimen käytöstä on kuitenkin julkaistu kirjoja. Voisin suositella muutamaa suomenkielistä kirjaston kokoelmista löytyvää kirjaa. Kirjan nimeä klikkaamalla pääset selaamaan kirjan saatavuustietoja Kyyti-kirjastossa:
Sanikka, Ulla: "Seniorin älypuhelinopas" (Alma Talent, 2017)
"Android-kirja : älypuhelimen tai tablettitietokoneen käyttäjän opas" (Orage , 2016)
"iPhone-kirja : täydellinen opas" (Orage, 2015)
"Windows Phone kirja" (Orage, 2015)
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sivuilla kerrotaan nuorisotyönohjaajaksi kouluttautumisesta ja työn sisällöstä:
https://evl.fi/tietoa-kirkosta/toissa-kirkossa/ammatit/nuorisotyonohjaa…
Tietoa avoimista työpaikoista löytyy esim. evankelis-luterilaisen kirkon sivuilta:
https://evl.fi/tietoa-kirkosta/toissa-kirkossa/avoimet-tyopaikat
Alla olevista teoksista voit löytää aiheeseen liittyvää lukemista:
Savo ja sen kansa (toim. Riitta Räsänen)
Suloinen Savonmaa : voephan se olla näenniin (toim. Ritva Koivukoski)
Hanna Makkula : Ves'kansan jäljille : katsaut eteläsavolaiseen kulttuuriperinteeseen
Vesikansaa : Ahvensalmi-Oravi (toim. Tuomo Loikkanen)
Matti Hako : Voi maailma, sano sepän Iita ja muita perinnelastuja Vanhalta Kerimäeltä
Antero Pelkonen : Entis-ajan muistoja Rantasalmen kihlakunnasta
löytyy myös verkkojulkaisuna: https://fennougrica.kansalliskirjasto.fi/handle/10024/89945
Sulo Strömberg : Kerimäen ja Savonrannan kyliä kiertämässä : tarinoita Paasveen pirusta ja pohuista
Mielenkiintoiselta vaikuttaa myös Nina Katriina Talvelan pro gradu -...
'Muutosten tuuli' -kielikuva on paljon käytetty eri yhteyksissä. Emme valitettavasti onnistuneet löytämään yhtäkään runoa, joka olisi alkanut juuri tuolla tavalla.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa kyseisen runon, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Galt MacDermottin säveltämäja James Radon ja Gerome Ragnin kirjoittama musikaali Hair eli Hiukset nähtiin Suomessa ensimmäisen kerran Tampereen Popteatterin esittämänä Tampereen 1. Teatterikesässä 6. elokuuta 1969. Tämän jälkeen musikaali siirtyi vierailevana esityksenä Tampereen teatteriin, jossa sitä esitettiin vuosina 1969 – 1971 yhteensä 71 kertaa.
Svenska Teatern otti Hair-musikaalin ohjelmistoonsa myös samana vuonna. Ensi-ilta oli 23.11.1969.
https://www.tampereenpopteatteriyhdistys.fi/hair/
http://ilona.tinfo.fi/esitys_tieto.aspx?id=4347
http://ilona.tinfo.fi/esitys_lista.aspx?lang=fi
Stump, suomalaista nuorisolehteä julkaistiin vuosina 1966-1970. Lehden numerot ovat luettavissa Kansalliskirjastossa Helsingissä sekä vapaakappalekirjastoissa Turun, Jyväskylän, Oulun, Itä-Suomen yliopistojen kirjastoissa sekä Åbo Akademin kirjastossa. Lehdet on mikrofilmattu.
Stump-lehti kansalliskirjaston verkkokirjastossa: Stump : roikkumaton nuortenjulkaisu | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Kansalliskirjaston yhteystietoja:
asiakaspalvelun tavoittaa varmimmin sähköpostitse osoitteesta kk-palvelu@helsinki.fi
Palvelupuhelin 02941 23196 vastaa arkisin klo 10–13.
kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
Lehdet kannattaa tilata hyvissä ajoin valmiiksi ennen kuin menee niitä lukemaan.
Kävin läpi kolme erilaista Barrien kirjan suomennosta. Tarkistin jokaisesta kirjan alkupuolella olevan esittelykohtauksen, jossa Wendyn/Leenan koko nimi kerrotaan. Sari Karhulahti käyttää suomennoksessaan alkuperäistä nimeä Wendy Moira Angela Darling. Samaa muotoa käyttää myös Martta Eskelinen. Tyyni Tuulio sen sijaan ohittaa nimiongelman mainitsemalla, että Leena kertoi Peterille kaikki nimensä.
Selasin myös läpi pari Disneyn animaatioelokuvaan liittyvää kuvakirjaa. Näistä lyhennetyistä versioista esittelyjakso puuttui kokonaan. Näiden lähteiden perusteella voisi siis sanoa, että Leenan koko nimeä ei ole käännetty tai sitä ei ole ainakaan julkaistu suomen kielellä.
Kyseiset kriteerit täyttäviä sukunimiä on useita. Digi- ja väestötietovirasto julkaisee avoindata.fi-sivustoa, josta löytyvät säännöllisesti päivittyvät suomalaisten etu- ja sukunimitilastot. Sivustolta voi ladata tuoreimman sukunimitilaston, josta löytyvät sukunimet yleisyysjärjestyksessä. Listan lopusta löytyvät harvinaisimmat sukunimet. Tietosuojasyistä sukunimiä, joita on alle 20 kappaletta, ei esitetä tilastossa.
Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot - Tietoaineisto avoindata.fi
Tampereen kaupunginkirjastosta on saatavilla Helsinki : historiallinen kaupunkikartasto (Helsingin kaupungin tietokeskus, 2009), joka sisältää runsaasti eriaikaisia karttoja ja teemakarttoja kaupungista. Lähimmäs kaivattua 1910-lukua tässä osuu Helsingin kartta vuodelta 1900 (s. 34). Verkosta löytyvät esimerkiksi 1916 ja 1920 julkaistut kartat Plankarta öfver Helsingfors stad 1916 (https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201308194334) ja Helsinki ympäristöineen
(https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201308194381).
1930-luvun Helsingistä oivallinen lähde on puolestaan Helsinki 1930 : Helsingin karttakirja (Genimap, 2005). Helsinki : historiallinen kaupunkikartasto sisältää Helsingin kartan 1930-luvun lopusta (s. 43). Verkkoaineistona...
Yleisradiolle voi lähettää palautetta tai toivoa ohjelmaa, yhteystiedot löytyvät linkistä
Ylen perus- ja yhteystiedot – Yleisradio – yle.fi
DVD-tallenteina Hovimäki-sarja on saatavana kirjastoissa. Vaasan kaupunginkirjastosta löytyvät kaudet 2-4, muita kausia voi kysyä kaukolainaksi.
Laulu sisältyy Nanny Rantamäen dramatisoituun leikkiin "Saanatunturin tontut". Se puolestaan sisältyy hänen kirjaansa "Harakan tossut" (Lasten keskus, 1986; laulun melodianuotinnos, sanat ja leikkiohjeet). Kirjan mukaan sävelmä on suomalainen kansansävelmä. Myös kirjassa "Kulkunen" (Sesam, 1982), joka on Suomen nuorisokirjailijat ry:n joulujulkaisu, on laulun sanat ja leikkiohje. Kirjan mukaan laulu lauletaan "Leikissä liehuu lapsukaiset" -laulun sävelmällä. Pelkät laulun sanat sisältyvät "Aapisten lukukirjan" osaan 2 (WSOY, 1995, s. 76-77).
Hei,
patriisit olivat antiikin Rooman asukkaista varakkaimpia ja heillä oli paljon etuoikeuksia. Patriisien ryhmä koostui vanhoista ylimyssuvuista ja suurmaanomistajista. Patriisit olivat suljettu yhteiskuntaluokka ja he menivät naimisiin vain toisten patriisisukujen kanssa. Antiikin roomalaisen, varakkaan patriisin patriisitalo oli kadulle päin suljettu. Taloon pääsi vain yhdestä oviaukosta ja huoneet ja ikkunat avautuivat atriumiin. Atrium on huoneen ja sisäpihan yhdistelmä.
Lähteet:
Roomalainen taide:
5 ROOMALAINEN TAIDE – HI8 TAIDEHISTORIA (turku.fi)
Eriarvoiset roomalaiset:
Eriarvoiset roomalaiset (peda.net)
Kuvapankin kuvia patriisitaloista:
Kuvapankin valokuva otsikolla Renessanssin Patriisitalo – Lataa kuva nyt - Greifswald...
