Äänitearkiston (www.aanitearkisto.fi) mukaan kyseessä on ruotsalainen kansansävelmä nimeltään "Känner du lotta", alkuperää ei siis tiedetä. Suomalaiset sanat on tehnyt Sauvo Puhtila. Ohessa linkki tähän tietoon: http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/kappale.php?Id=Tunnetko+liisukan+h…
Jyväskylän seminaarin historiasta on kirjoitettu varsin paljon, mm. seuraavat teokset:
- Jyväskylän yliopiston historia. Osa 1, Seminaarin ja kasvatusopillisen korkeakoulun aika 1863-1966 (2009)
- Hassinen, Pekka: Oi kuvatuksia ja mielijuohteita : tarinoita Jyväskylän yliopiston ja sen edeltäjien vaiheista (2013)
- Halila, Aimo: Jyväskylän seminaarin historia (1963)
- Harvinaisesta moninaiseksi (2004)
Seminaarinmäen rakennuksia käsittelevät mm. seuraavat elektroniset aineistot:
- Kuhanen, Ilkka: "Se oli pyhä paikka!" : Seminarium-rakennus Jyväskylän seminaarin ja kasvatusopillisen korkeakoulun yhteisöllisyyden keskiössä https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/8099
- Jyväskylän yliopiston tiedemuseon...
Persoonallisuudesta ja piirteistä löytyy tietoa tiivistetysti vaikkapa koulukirjoissa, esim. Skepsis 5. Mielenterveysseuran sivuilla on lyhyesti kerrottu luonteesta, https://mieli.fi/fi/mielenterveys/itsetuntemus/millainen-luonne-olen. Psykoterapiakeskuksen sivulla on myös luonnehdinnat persoonallisuuspiirteistä sekä vähän siitä, miten ne vaikuttavat ihmissuhteisiin, https://www.vastaamo.fi/persoonallisuus/.
Televisiosarjojen henkilöt ovat fiktiivisiä. Sarjan käsikirjoittaja voi painottaa tiettyjä piirteitä tuodakseen esiin ne esiin selvemmin tai tehostaakseen jotakin asetelmaa sarjassa. Kiinnisidottu on Liisamaija Laaksosen käsikirjoitus, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/08/20/kiinnisidottu-on-kuvaus-yhden-…,...
Marko Ahon tekemässä ja Tietosanoman vuonna 1999 julkaisemassa nuottikokoelmassa "Vankilalauluja" on kappale nimeltä "Postijuna yössä", joten ainakin tuonniminen laulu on kyllä olemassa
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22postijuna+y%C3%B6ss%C3%A4%22&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FMusicalScore%2F%22&dfApplied=1&limit=20
Valitettavasti Finnan tiedoissa ei ole tarkemmin kappaleen säveltäjää tai laulun alkusanoja, joten ei ole varmaa että kyseessä on sama teos.
Erillistä historiikkia sen enempää Riekon korttelista kuin Merimiehenkatu 29:ssä sijaitsevasta rakennuksestakaan en onnistunut löytämään.
Kaija Ollilan ja Kirsti Topparin teoksessa "Puhvelista Punatulkkuun : Helsingin vanhoja kortteleita" (Helsinki : Helsingin sanomat, 1977) on korttelista kahden sivun mittainen artikkeli.
Merimiehenkatu 29:n rakennuksesta kirjassa on seuraavat tiedot:
"Omistaja Teollisuuskiinteistö Oy. Piirtänyt Jarl Eklund, valmistunut 1924. Teollisuustalo, mm. Minitekstiili Hyppölä Oy, myymälä Marakatti, Käyttövilla, Lehtihanke Oy, Estin Oy, Yleisradion osastoja, pesula Nopeapesu."
"Riekon korttelin Merimiehenkadun puoleiset talot on rakennettu miltei kaikki samaan aikaan 1930-luvun loppuvuosina....
Kyseiset sanat ovat yhtyeen Twenty One Pilots kappaleesta "Stressed Out". Kappale löytyy heidän levyltään Blurryface (2015)
https://www.youtube.com/watch?v=pXRviuL6vMY
Kyseessä voisi olla kotimaisten novellien antologia Mielen maisemat (Laatusana, 1993). Sen sisältämät novellit näet esim. Kirjasammon sivuilta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aucb1448d9-ca88-4480-8613-8….
Tässä kirjastoväeltä koottu lista ehdotuksia:
Anna-Liisan Alangon runoteoksessa Sotakesä 44 löytyy ainakin yksi runo heinänteosta, nro 26.
Sirkka-Liisa Rannan Hellettä, heinäpoutaa -kirjassa sivulla 23 runo Niittyjen valitusvirsi. Kirjasta löytyy muutakin mielenkiintoista.
Helinä Siikalan Kesän tultua alan kaivata heinäpellolle teoksessa Kenellä on kotinsa kaukana, 1975
V.A. Koskenniemen runo Heinäväen laulu, esim. kokoelmassa Suomen suvi: runoja ja valokuvia keväästä syksyyn, 1944.
Eino Leinon runo Heinätyössä, löytyy netistäkin Runosto-sivustolta, http://runosto.net/eino-leino/maaliskuun-lauluja/heinatyossa/
Myös Kantelettaren runossa Tavattava tyttö, kehotetaan poikia tarkkailemaan tyttöjä erilaisissa töissä,...
Jääkiekkomaalin korkeus on 1,22 metriä ja leveys 1,83 metriä. Maalin sisämitta maaliviivan etureunasta verkon takareunaan on enintään 1,12 m ja vähintään 60 cm.
Lähde: Suomen jääkiekkoliitto: Virallinen sääntökirja.
Korkeus tarkoittaa sivutolpan korkeutta ja leveys ylätolpan pituutta.Esim. Suuri urheilukirja -teoksessa (julk. 1975) olevasta kuvasta ei aivan tarkasti näe, onko mitta otettu tolpan ylä- vai alareunasta.
Kunnan, kaupunkikunnan kiinteistöviraston puoleen voi kääntyä hakiessaan asunnon korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustusta.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (entinen Valtion asuntorahasto) on kuitenkin valtionviranomaisena vastuussa myös kunnille/kuntayhtymille myönnetyistä avustuksista. Kotisivu: www.ara.fi.
Lakiin 1184/2005 on seuraavat asetukset: Asetus 128/2006,221/2006 sekä 115/2008. Laki ja asetukset löytyvät Finlexistä, www.finlex.fi
En löytänyt Estremadura-kappaleesta sovitusta puhallinorkesterille. Työväen sävel -lehdessä (2009:2)oli maininta, että Savonlinnan Ty:n orkesteri soitti 30-vuotisjuhlakonsertissaan 2.5.2009 tämän kappaleen.
Talvi- ja jatkosodan aikaisten kenttäoikeuksien tuottamia asiakirjoja säilytetään Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä Helsingissä, jossa niihin on mahdollista tutustua paikan päällä.
Yhteystiedot ja aukioloajat: http://www.arkisto.fi/fi/yhteystiedot/
Hyödyllinen lisätietopaketti aiheesta Kansallisarkiston sivuilla:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kenttäoikeudet
Päänsäryn monista eri syistä ja hoitokeinoista voit lukea esim. Käypä hoito -sivustolta.
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/etusivu
Henkilön joka kärsii toistuvista ja kovista päänsäryistä kannattaa kuitenkin aina kääntyä lääkärin puoleen apua saadakseen.
Kukaan ei ole toistaiseksi tunnistanut satua. Lähetän kysymyksesi vielä kirjastolaisten tietolistalle, jos vaikka vastaus löytyisi sitä kautta. Vai muistaako joku lukijoista tämän sadun?
Vuoden 1959 Apu-lehteä (,joka vuosina 1933-1968 oli nimeltään Apu: ajanvietelukemisto) ei ole yleisissä kirjastoissa. Se löytyy Kansalliskirjastosta, Varastokirjastosta ja joistakin muista yliopistokirjastoista:
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/6GGQY6UJFRVVJM3C6FLITQHYPGSFPLD4S…
Ainakaan Arto- ja Aleksi-lehtitietokannoista ei tätä pysty hakemaan, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäänee lehtien selaaminen. Sama tilanne on esim. Seura-lehden kanssa.
Ainakaan vielä ei novelli ole selvinnyt. Sitä on kyselty kirjastolaisten yhteisen sähköpostilistan kautta, ja jos vastaus löytyy, palaan asiaan. Tunnistaisiko joku lukijoista tämän novellin?
Vaski-kirjastojen sivuilla http://vaski.finna.fi/ voit tehdä tavallisen haun lisäksi tarkennetun haun, jossa haulle voi asettaa rajauksia.
Tarkennetussa haussa voit asettaa aiheen, tekijän, kielen ja aineistotyypin jotka haluat. Esim. Ranskaa käsittelevää kirjallisuutta vuodelta 2010 voit hakea laittamalla aiheeksi Ranska, valitsemalla haluamasi kielen, aineistotyypiksi kirjan tai e-kirjan ja asettamalla vuosiväliksi 2010. Yhteen haluun voi asettaa monta aihetta. Tarkennetun haun kokonaiset ohjeet löytyvät oikeasta yläkulmasta.
Hakutuloksien oikealta puolelta voit halutessasi muokata ja rajata hakua lisää sekä valita hakutulosten kohdistuvan pelkkään kaunokirjallisuuteen.
On tavallisempaa, että suomennos tehdään teoksen alkukielisen julkaisun pohjalta, johon myös suomennoksessa bibliografisesti viitataan (julkaisun nimi, kustantaja ja julkaisuvuosi). Jos tällaista alku- tai muunkielistä julkaisua ei ole käytetty, sekin ilmaistaan kysyjän mainitsemalla tavalla.
Merkintä on tekninen. Itse käännöksen kannalta asialla ei ole välttämättä mitään merkitystä, joskin varsinkin aikaisemmin käsikirjoituksesta kääntäminen saattoi merkitä työskentelyä käsin kirjoitetun tekstin parissa.
Heikki Poroila
