Ei ole luvallista. Kirjastoilla on hyvin rajoitetusti oikeuksia tehdä tekijänoikeuden suojaamista teoksista kopioita omaan kokoelmaan. Kansalliskirjastolla on oikeus tehdä näin, kun sen kokoelmista puuttuvaa teosta ei voi ostaa. Tieteelliset ja maakuntakirjastot voivat turvasyistä tehdä kopioita tuhoutumisalttiista teoksista, mutta vain jos sellaisen kappaletta ei voi ostaa.
Teoksen vapaa lukemisoikeus verkon kautta ei sisällä muiden oikeuksien luovutusta, kuten oikeutta tehdä kopioita. Tekijänoikeuslain 12§ antaa oikeuden tehdä muutaman kopion yksityiseen käyttöön, mutta kirjaston kokoelmaan tehtävä kopio ei ole koskaan yksityistä käyttöä.
Heikki Poroila 27.2.2014
Kukaan ei ole toistaiseksi tunnistanut satua. Lähetän kysymyksesi vielä kirjastolaisten tietolistalle, jos vaikka vastaus löytyisi sitä kautta. Vai muistaako joku lukijoista tämän sadun?
Hei!
Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta ei löydy kokonaista teosta tästä aiheesta. Maailmanhistorian kirjasarjoista löytyy jonkun verran tietoa (esim. Otavan suuri maailmanhistoria 7 ja Maailmanhistorian käännekohtia 2). Matkaopas historiaan -sarjan Englantia käsittelevässä osassa kerrotaan myös anglosakseista. Englanninkielistä aineistoa löytyy muista kirjastoista runsaasti, jos hakee kirjastojen yhteistietokannasta Melindasta (löytyy kirjastot.fi -sivulta)hakusanalla Anglo-Saxon period. Näitä aineistoja voi kaukolainata tekemällä sähköisen kaukolainapyynnön kirjaston sivulla.
Hämeenlinnan kirjastossa (Hattula) on lainattavissa historiallinen dvd-elokuva nimeltään 1066.
Valitettavasti en pysty antamaan varmaa vastausta noiden tietojen perusteella. Vain pieneen osaan tallella olevista ohjelmista on merkitty luotettavasti kuvauspaikat. Esim. vuonna 1974 on tehty ohjelma "Viimeiset uudisraivaajat", joka on kuvattu Pudasjärven Ruuhensuolla, mutta Pärjänsuosta en löytänyt mainintaa.
Outi-kirjastoissa, joihin Pudasjärvenkin kirjasto kuuluu, ei valitettavasti ole Open road -kurssiin kuuluvia äänitteitä. Äänitteet yleensä löytyvät Outi-kirjastojen aineistohausta. Kirjoita hakusanaksi kurssin nimi ja valitse rajaukseksi cd-äänilevy:
https://koha.outikirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-search.pl
Kysele lähikirjastostasi kaukolainausmahdollisuudesta, jos äänitteitä ei oman alueen kirjastoissa ole.
Ainakaan vielä ei novelli ole selvinnyt. Sitä on kyselty kirjastolaisten yhteisen sähköpostilistan kautta, ja jos vastaus löytyy, palaan asiaan. Tunnistaisiko joku lukijoista tämän novellin?
Tiedonantaja-lehden levikki nousi tasaisesti koko 70-luvun. Vuonna 1972 se oli 15 550; huippunsa 27 500 se saavutti vuosina 1978 ja 1979. Vaikka levikkilukuihin sisältyvät myös irtonumerot, ne antavat verrattain hyvän kuvan lehtien tilaajamääristä, sillä Suomessa irtonumeromyynnin osuus sanomalehdistön kokonaisvolyymistä on pysynyt pienenä: vuonna 1970 irtonumeroiden myyntiosuus oli 4,1%, vuonna 1980 5,8%.
Lähteet:
Suomen lehdistön historia. 3, Sanomalehdistö sodan murroksesta 1980-luvulle
Suomen lehdistön historia. 7, Hakuteos Savonlinna-Övermarks tidning
Vaski-kirjastojen sivuilla http://vaski.finna.fi/ voit tehdä tavallisen haun lisäksi tarkennetun haun, jossa haulle voi asettaa rajauksia.
Tarkennetussa haussa voit asettaa aiheen, tekijän, kielen ja aineistotyypin jotka haluat. Esim. Ranskaa käsittelevää kirjallisuutta vuodelta 2010 voit hakea laittamalla aiheeksi Ranska, valitsemalla haluamasi kielen, aineistotyypiksi kirjan tai e-kirjan ja asettamalla vuosiväliksi 2010. Yhteen haluun voi asettaa monta aihetta. Tarkennetun haun kokonaiset ohjeet löytyvät oikeasta yläkulmasta.
Hakutuloksien oikealta puolelta voit halutessasi muokata ja rajata hakua lisää sekä valita hakutulosten kohdistuvan pelkkään kaunokirjallisuuteen.
On tavallisempaa, että suomennos tehdään teoksen alkukielisen julkaisun pohjalta, johon myös suomennoksessa bibliografisesti viitataan (julkaisun nimi, kustantaja ja julkaisuvuosi). Jos tällaista alku- tai muunkielistä julkaisua ei ole käytetty, sekin ilmaistaan kysyjän mainitsemalla tavalla.
Merkintä on tekninen. Itse käännöksen kannalta asialla ei ole välttämättä mitään merkitystä, joskin varsinkin aikaisemmin käsikirjoituksesta kääntäminen saattoi merkitä työskentelyä käsin kirjoitetun tekstin parissa.
Heikki Poroila
Sukunimi "Calamnius" on latinaa matkiva suomalainen sukunimi, joka lausutaan "Kalamnius". Latinankielen c-kirjain lausutaan aina k-kirjaimena.
1500-luvulta peräisin olevan Calamnius-suvun kantaisä oli Kalajoen kirkkoherra, rovasti Petrus Michaelis (Petter) Arctophilacius (1575–1647), alkuperäiseltä nimeltään Pieti Mikonpoika Mattila. "Calamnius" viittaa siis Kalajokeen, jota jotkut suvun myöhemmät edustajat ovatkin käyttäneet. Tunnetuin Calamnius eli Ilmari Kianto otti suomenkielisen sukunimensä suomussalmelaisen järven nimestä Kianta.
Heikki Poroila
Kaikkia tieto tai taitokursseja kannattaa hakea Ilmonetin kautta. Se on Helsingin, Espoon ja vantaan työväenopistojen yhteinen hakusivusto.
Tänä keväänä siellä ei valitettavasti ole tarjolla värjäyskursseja. https://ilmonet.fi/#fi/search/cgt=684
Erilaiset yhdistykset ja monet käsityöliikkeet järjestävät myös kursseja käsityötekniikoista, mutta valitettavasti niistä ei ole muuta yhteistä hakupaikkaa kuin netti. Kannattaa hieman kysellä kaupoissa käydessään.
Solmuvärjäyksen saattaisit oppia myös yksin tai kaveriporukassa. Hyviä ohje ja vinkkisivuja löytyy runsaasti. Aluksi kannattaa käyttää marketistakin saatavia kangasvärejä, joilla voi värjätä sekä sangossa että pesukoneessa. Kiinnitysaineeksi niille käy pelkkä ruokasuola.
Esim....
Pääsylippua ei voi varata. Lippu lainataan Oodin 1. kerroksen kirjastotiskiltä ja lippu palautetaan samaan paikkaan. Lipun saatavuustiedot voi tarkistaa Helmet-haulla hakusanalla kausikortti.
Lisää aiheesta voit lukea täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Keskustakirjasto_Oodi/Juttuja_kirjastosta/Lainaa_Oodista_paasylippu_Kansallisteatt(207794)
Marko Ahon tekemässä ja Tietosanoman vuonna 1999 julkaisemassa nuottikokoelmassa "Vankilalauluja" on kappale nimeltä "Postijuna yössä", joten ainakin tuonniminen laulu on kyllä olemassa
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22postijuna+y%C3%B6ss%C3%A4%22&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FMusicalScore%2F%22&dfApplied=1&limit=20
Valitettavasti Finnan tiedoissa ei ole tarkemmin kappaleen säveltäjää tai laulun alkusanoja, joten ei ole varmaa että kyseessä on sama teos.
Erillistä historiikkia sen enempää Riekon korttelista kuin Merimiehenkatu 29:ssä sijaitsevasta rakennuksestakaan en onnistunut löytämään.
Kaija Ollilan ja Kirsti Topparin teoksessa "Puhvelista Punatulkkuun : Helsingin vanhoja kortteleita" (Helsinki : Helsingin sanomat, 1977) on korttelista kahden sivun mittainen artikkeli.
Merimiehenkatu 29:n rakennuksesta kirjassa on seuraavat tiedot:
"Omistaja Teollisuuskiinteistö Oy. Piirtänyt Jarl Eklund, valmistunut 1924. Teollisuustalo, mm. Minitekstiili Hyppölä Oy, myymälä Marakatti, Käyttövilla, Lehtihanke Oy, Estin Oy, Yleisradion osastoja, pesula Nopeapesu."
"Riekon korttelin Merimiehenkadun puoleiset talot on rakennettu miltei kaikki samaan aikaan 1930-luvun loppuvuosina....
Kannuasi ei löytynyt ainakaan näistä teoksista:
- Keräilijän aarteet : Arabian kannuja / Marjut Kumela, Marja Blåfield
- Arabia : talousposliini ja -fajanssi = hushållsporslin och -fajans = porcelain and faeince
- Kuvasto keramiikkavalmisteista / Kupittaan savi oy
Myöskään nettilähteet eivät tuoneet apua. Lisävinkkiä selvitykseen saa, jos kannun pohjassa on tehtaanmerkki. Alla esim. Arabian tehtaanmerkkejä:
https://arabia.fi/arabiasta/tehtaanmerkit
Voisiko kyseessä olla tanskalaisen Henning Köien säveltämä Nisse-polkka? Suomenkieliset sanat lauluun kirjoitti Saukki (Sauvo Puhtila).
Laulun kertosäkeessä on etsityn kaltaisia riimejä: Hupsis tupsis huppelirupsis / piirissä pyörivät puppelijupsis ... Hupsis tupsis pimpelipompeli / hiiri se kissalle takkia ompeli
Ihan samanlaisen esineen kuvaa ei löytynyt, mutta rakenteensa perusteella esine voisi olla vähän hienompi, pöydällä pidettävä tupakansytytin. Kivinen osa voisi olla polttoainesäiliö, lisäksi esineessä on nappula, jota painetaan ja mekanismi, joka iskee kipinää.
Samankaltaisia esineitä löytää, kun laittaa Googlen kuvahakuun "antique cigarette lighters".
Tässä kirjastoväeltä koottu lista ehdotuksia:
Anna-Liisan Alangon runoteoksessa Sotakesä 44 löytyy ainakin yksi runo heinänteosta, nro 26.
Sirkka-Liisa Rannan Hellettä, heinäpoutaa -kirjassa sivulla 23 runo Niittyjen valitusvirsi. Kirjasta löytyy muutakin mielenkiintoista.
Helinä Siikalan Kesän tultua alan kaivata heinäpellolle teoksessa Kenellä on kotinsa kaukana, 1975
V.A. Koskenniemen runo Heinäväen laulu, esim. kokoelmassa Suomen suvi: runoja ja valokuvia keväästä syksyyn, 1944.
Eino Leinon runo Heinätyössä, löytyy netistäkin Runosto-sivustolta, http://runosto.net/eino-leino/maaliskuun-lauluja/heinatyossa/
Myös Kantelettaren runossa Tavattava tyttö, kehotetaan poikia tarkkailemaan tyttöjä erilaisissa töissä,...
Muistelemasi kirja on Mary Hoganin Ihan kivat kasvot (Karisto 2009).
Muita ulkonäköpaineita käsitteleviä nuortenkirjoja ovat mm.:
Murphy, Julie: Dumplin
Heinonen, Henna Helmi: Lähes täydellinen Miisa
Hulkko, Johanna: Suojaava kerros ilmaa
Van Wagenen, Maya: Suosittu : omaelämäkerta
Teräs, Mila: Perhosen varjo
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmassa demiseksuaalisuutta käsitellään ainakin Meg-John Barkerin kirjassa How to understand your sexuality : a practical guide for exploring who you are, joka on saatavilla e-kirjana OverDrive-palvelussa.
Tutkimistani tietokannoista löytämissäni lehtikirjoituksissa lähinnä vain lyhyesti määriteltiin, mitä demiseksuaalisuus on. Varsinaisia tutkimuksia aiheesta ei vastaani tullut. Kaiken kaikkiaan aiheesta näyttää löytyvän hyvin vähän aineistoa – ainakin sellaista, jossa käytetään tätä nimenomaista termiä.
Ainakin jollain tavalla aihetta lähestyvää tai ainakin sivuavaa materiaalia voisi löytyä sellaisista seksuaalisuutta käsittelevistä kirjoista, joissa pääpaino on vakiintuneessa parisuhteessa ja...
