Valitettavasti menneistä kilpailuista ei löydy nopeasti tietoja enää 30 vuoden jälkeen.
Asiaa voisi selvitellä selaamalla vanhoja lehtiä Kansalliskirjastossa tai
ottamalla yhteyttä A-lehtiin.
Kielitoimiston sanakirjan ja Nykysuomen sanakirjan mukaan asiayhteydestä riippuen molemmat verbit voivat esiintyä sanan tolkku kanssa. Nykysuomen sanakirjasta löytyy esimerkkilauseet: "Jonkun puuhissa ei ole mitään tolkkua" ja "Koettaa saada tolkkua asioiden hoitoon".
Lähteet ja lisätietoa:
Kielitoimiston sanakirja: tolkku https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tolkku?searchMode=all
Sadeniemi, Matti: Nykysuomen sanakirja. Viides osa, S-Tr https://outi.finna.fi/Record/outi.1225846
Lukuvuonna 1966/67 kansakoulun neljännellä luokalla oli 84 605 oppilasta ja viidennellä luokalla 51 712. Oppikoulun ensimmäisellä luokalla oli tuolloin 47 179 oppilasta.
Lähteet: Tilastollinen päätoimisto (eli Tilastokeskus), Kansanopetus 1966/67 ja Oppikoulut 1966/67.
Kansanopetukseen ja kansakouluihin liittyvät tilastojulkaisut on koottu tänne: https://www.doria.fi/handle/10024/90241. Oppikoulutilastot löytyvät täältä: https://www.doria.fi/handle/10024/90243.
Olin kolmannella luokalla 1974-1975 Helsingissä eikä meitä eroteltu eri luokkiin sukupuolen mukaan. En muista kuulleeni, että kenellekään ystävällenikään olisi käynyt nän. Liikuntatunnit olivat erikseen sekä kädentaitotunnit: tytöt tekivät käsitöitä, kun taas pojilla oli veistoa.
Oppikouluvaiheessa (vastaa perruskoulun luokkia 5-9) oli olemassa tyttö- ja poikakouluja, mutta muuten koulua käytiin samoissa kouluissa ja luokissa
Egmond kustannus on julkaissut sarjan 10 ensimmäistä osaa suomeksi. Linkki Wikipedia, Linkki Finna.fi
Englanniksi kirjoja löytyy vain pari kappaletta. Linkki WorldCat
Olisikohan kyseessä ehkä Sång och strid -kokoelmasta löytyvä runo Livsbåten? Kai Laitisen suomennos Elämän vene sisältyy Viljo Kajavan kokoamaan Lagerkvist-valikoimaan Runoja (WSOY, 1953). Jälkimmäisen säkeistön alku vastaa varsin hyvin kysymyksessä annettua kuvausta: "Tyyneksi jää. Lähtöä älä säiky. / Ystävän käsi purjeet järjestää, / ja sinut viedään illan maista päivään."
Karolina Eskelin väitteli ensimmäisenä naisena Suomessa tohtoriksi vuonna 1895. Väitöskirjan nimi oli Studier öfver tarminvagination (suom. Suoliston invaginaatiotutkimukset), aiheena lääketiede ja kirurgia.
Häntä aiemmin tohtoriksi väitteli Lydia Sesemann, mutta ei Suomessa, vaan Zürichin yliopistossa Sveitsissä vuotta 1874.
Lähteet:
https://www.mv.helsinki.fi/home/eisaksso/tiedenaiset/eskelin.html
https://www.naistenaani.fi/lydia-maria-sesemann-1845-1925-ensimmainen-tohtoriksi-vaitellyt-suomalainen-nainen/
Pilaantuvat elintarvikkeet ovat joko kokonaan kiellettyjä tai niiden kuljetuksessa on rajoituksia ja niiden lähetyksestä tulee sopia erikseen Postin kanssa.
https://www.posti.fi/fi/asiakastuki/lahettaminen/vaaralliset-ja-kielletyt-aineet/kielletyt-aineet
Oletan, että etsit suomenkielisiä kirjavinkkejä. Tässä joitakin mahdollisia teoksia, jotka löytyvät Helmet-tietokannasta.
Palestiinalaistaustainen kirjailijaa Susan Abulhawa romaaneja on käännetty suomeksi. Hän on käsitellyt kirjoissaan palestiinalaisten tarinoita vuoden 1947 - 49 Itsenäisyyssodan ja Israelista pakenemisen (naqban) jälkeen.
Jeninin aamut. Like, 2010. Kirjassa kirjailija kertoo palestiinalaisten tarinaa vuoden 1947-49 Itsenäisyyssodan jälkeen. Perhe on paennut ja Jeninin pakolaisleirillä syntyy tytär, joka aikuiseksi kasvettuaan tapaa veljensä. Veli oli joutunut eroon perheestään ja juutalainen perhe oli kasvattanut hänet poikanaan.
Sininen välissä taivaan ja veden. Like, 2015. - Palestiinalainen perhe...
Kaukokirjoitin eli telex kehitettiin Yhdysvalloissa vuosina 1914–18. Kansainvälinen lennätinkomitea CCIT hyväksyi kirjoittimen kansainväliseksi lennätinpäätteeksi vuonna 1929 ja alkoi laatia suosituksia lennätinliikennettä varten. Suomessa seurattiin alan kehitystä tiiviisti: jo vuonna 1931 Suomen Tietotoimisto otti kaukokirjoittimet käyttöönsä kotimaan toimistojen välillä ja Posti- ja lennätinlaitoksen käyttöön niitä alkoi tulla vuodesta 1933 alkaen.
Ensimmäinen käsivälitteinen telex-keskus otettiin Suomessa käyttöön vuonna 1940. Keskus toimi Helsingissä pääpostitalon kellarissa. Laitteisto oli alun perin tuotu maahan vuoden 1940 olympialaisia varten, mutta sotien takia sen otti käyttöönsä pääesikunta, ja yleinen telex-verkko päästiin...
Hakukone Finna kokoaa yhteen paikkaan satojen kotimaisten museoiden, kirjastojen ja arkistojen aineistot, minkä vuoksi se on hyvä paikka tarkistaa teoksen saatavuus Suomen kirjastoista. Tämän linkin kautta pääset teoksen "Johan myrkyn lykkäs!" -teoksen tietoihin Finnassa. Linkin takaa selviää, että teosta löytyy yli kymmenestä kirjastosta, kuten Pasilan kirjastosta, Työväenliikkeen kirjastosta, Kotkan pääkirjastosta sekä Juvan kirjastosta. On syytä huomata, että joissain kirjastoissa teoksen käyttö on rajoitettu kirjaston omiin tiloihin, joten kaikista kirjastoista sitä ei voi lainata. Mikäli sinun on vaikeaa päästä itse käymään missään kirjastossa, josta teos löytyisi, voit olla yhteydessä myös paikalliseen kirjastoosi, joka voi...
"Hyvän muurin oli tehnyt hiljainen mies, vaikka tälle olikin pitänyt sauhuviinat varata kuten muurarille ainakin, ei kuulemma korsteeni vedä jos ei muurari saa sauhuviinaa."(Tapio Koivukari, Luodetuulen maa)Paloviina oli monessa mielessä arvokas aine. Sosiaalisessa kanssakäymisessä talonpojat osoittivat sillä kunnioitusta taloon tuleville tai talolle töitä tekeville spesialisteille. Näitä olivat käsityöläiset (seppä, muurari) sekä pelimanni, kuppari ja tietäjä. Spesialistin kerrotaan myös vaatineen viinakestitystä. Mestari korosti arvoaan ja erottautui ei-spesialisteista parhaalla juomalla ja ruoalla. Jos mestari ei saanut riittävän hyvää kohtelua, hän kosti tekemällä työnsä huonosti: uunit eivät vetäneet eivätkä viikatteet leikanneet...
E-kirjastoa ei tällä hetkellä voi käyttää lukulaitteilla, koska sen käyttöliittymä on mobiilisovellus. E-kirjasto julkaistiin ensin mobiilisovelluksena, koska tilastojen mukaan suurin osa käyttäjistä käyttää e- ja äänikirjoja mobiililaitteilla. Tällä hetkellä E-kirjastoa voi käyttää vain puhelimella tai tabletilla. Sisältöjen saavutettavuusedellytysten vuoksi E-kirjastossa käytetään aineistojen suojaamiseen Readium LCP -teknologiaa. Toistaiseksi mitkään perinteiset lukulaitteet eivät tue Readium LCP:tä.Lähde: E-kirjaston usein kysytyt kysymyksetLisätietoa: E-kirjojen saavutettavuusvaatimukset asettavat haasteita lukulaitteille
Mors lilla Olle on suomenkieliseltä nimeltään Ollin marjamatka. Se löytyy teoksesta Suuri lastenlaulukirja / Toimittaneet Olli Heikkilä, Virpi Kari ; Nuottipiirrokset Maija Ödner.
Kyseessä on todennäköisesti Aleksanteri II ajalta oleva kupariraha. Vuonna 1875 kyseistä 5 pennin kuparikolikkoa lyötiin 1,000,189 kappaletta.
Rahan fyysiset tiedot:
Paino: 6,40 g
Läpimitta: 25,0 mm
Syrjä: sileä
Metalli: kupari
(http://www.kolumbus.fi/terho.vainio/raha/katalogi.htm sekä kirja: Suomessa käytetyt rahat)-
Helsingin Numismaattisen yhdistyksen joulukuussa 2006 pidetyssä huutokaupassa oli Suurruhtinaskunnan ajalta oleva 5p kolikko vuodelta 1875 ja hinnaksi oli arvioitu 10 euroa(olettaisin, että kyse euroista). (http://www.hnynumis.org/auction/hny_2_2006.pdf)- Rahan arvohan on riippuvainen rahan kunnosta,lyöntimäärästä, mahdollisista poikkeamista rahassa ym. eli kannattaa käydä kysymässä tarkempi hinta alaan erikoistuneelta...
Ei löydy bänditranskriptiota, mutta yksinkertaisemmat nuotit kyllä kokoelmista The real book of dance (2000) ja Back to school : 70s hits (2007). Molemmat löytyvät jostain HelMet-kirjastosta hyllystä eli varauksen voi helposti tehdä.
Toki voit käyttää Lahden kaupunginkirjaston (ja minkä tahansa kirjaston!) palveluja jatkossakin. Jos viime käynnistäsi on aikaa, pyydä virkailijoita tarkistamaan asiakastietosi ajantasalle.
L. Karpista ei löytynyt tietoa taiteilijamatrikkeleista. Glorian Antiikki –lehdellä on asiantuntijapalvelu, josta hänestä voisi kysellä. Palvelun postiosoite on Glorian Antiikki, Mikä/Missä/Milloin PL 100, 00040 Sanoma Magazines.
