Runojen tulkinta on aina enemmän tai vähemmän lukijan varassa ja siten jokaisen lukijan oma tulkinta on se ainoa oikea tulkinta. Koska ei ole yleisesti tiedossa onko Koskenniemi liittänyt tähän runoon jotain symboliikkaa, runoa voidaan tarkastella lähilukutekniikalla, puhtaasti runona ja sen sisältönä. Kertoja selkeästi kaihoaa kesää jossain hänelle tutussa maisemassa, "siell'". Koska hän itse "käy katuja" ja huone "käynyt on ahtahaks", niin todennäköisesti kyseessä on maalta kaupunkiin muuttanut henkilö, joka kaipaa kotimaisemiin. Kesä kaupungissa voi olla ahdistava, jos on tottunut avaraan ja kukkivaan maalaismaisemaan eikä sitä voi olla näkemässä. On tyydyttävä pieniin kaupunki-istutuksiin ja...
Helsingin sanomien uutisen (17.10.1951) uutisen mukaan Niilo Partasen voittorunon nimi oli Veljesliekki, Toivo Lyyn toiseksi tullut runo oli nimeltään Olympiahymni, samoin kolmanneksi tulleen Heikki Asunnan runon. Niilo Partasen runo löytyy tuosta samasta lehtiuutisesta. Hänen runojaan löytyy omakustanteesta Kotoisia lauluja, joka löytyy Kuopion varastokirjastosta sekä useammasta yliopistokirjastosta (Kansalliskirjasto, Kaisa-talon kirjasto, Turun, Jyväskylän, Oulun yliopistokirjastot.) Tämän teoksen sisällysluetteloa en löytänyt, joten en voi varmasti sanoa, onko runo siellä. Voisi kuvitella, että on.
Toivo Lyyn hymniteksti on julkaistu teoksissa XV Olympiakisat Helsingissä 1952 : järjestelytoimikunnan virallinen kertomus. WSOY 1955...
Vanhan, vuosina 1909–1922 julkaistun tietosanakirjan mukaan Petsamon sisämaassa eläimistö oli sama kuin Lapissa tuolloin muutenkin. Majava oli jo ehditty hävittää sukupuuttoon. Artikkelin mukaan myös soopeli oli tuolloin alueelta kadonnut, mutta lienee kyseenalaista onko eläintä koskaan todella esiintynyt Suomessa.
Linnuista tietosanakirja mainitsee eräitä nykyään Suomessa harvemmin esiintyviä merilintuja, mutta ei sellaisia jotka tyystin puuttuisivat nykyisestä eläimistöstämme.
Jäämeren valaista tietosanakirja luettelee Petsamossa harvinaisina uurteis-, silli- ja ryhävalaan. Pienemmistä valaista mainitaan maitovalas, miekkavalas, juoksiainen ja pyöriäinen. Ylen verkkoartikkelin mukaan valaat eksyvät harvoin Suomen aluevesille https://...
Antero Tuomiston teoksessa Suomalaiset sotamuistomerkit (1998) on Ähtärin muistomerkin kohdalla mainittu juuri tämä Viktor Jansson ja paljastuspäivämääränä 26.9.1920. Myös Anna Sirolan teoksessa Puhukoon paatinen pylväs : vuoden 1918 vapaussodan sankarihautojen muistomerkit ja vapaudenpatsaat (2017) vahvistetaan sama tieto. Kirjassa on artikkeli patsaan paljastustilaisuudesta (julkaistu Keskisuomalainen-lehdessä 28.9.1920): "Ähtärin sankaripatsas on -- kivenveistäjä V. Sailon, Tampereelta valmistama ja on se tehty tait. Janssonin piirustusten mukaan Jyväskylän mustasta graniitista."
Vapaussodan perintö -julkaisun numerossa 4/2013 kerrotaan Alpo Sailon osuudesta vapaussotaan. Lehden kannessa on luonnos Vapaudenpatsaasta (vapaussodan...
Kannelmäen kirkossa selvitettiin asiaa. Laulu on Wolfgang Amadeus Mozartin "Ave verum corpus" K 618 (=Köchelin luettelossa no 618). Se alkaa juuri kahdella Ave, ave -sanalla.
Välimeren ruokavaliossa maito on pienemmässä osassa kuin esimerkiksi Pohjois-Euroopassa, mutta maito kyllä kuuluu osana Välimeren ruokavalioon. Pelkän maidon juomisen sijasta Välimeren alueella käytetään maitoa enimmäkseen erilaisiksi tuotteiksi jalostettuna, kuten mm. juustona ja jogurttina.
Lähteet:
https://www.healthline.com/health-news/the-new-improved-mediterranean-d…
https://www.researchgate.net/publication/8647679_Mediterranean_milk_and…
Lisää luettavaa:
Terveellinen Välimeren ruoka (1999), Judith Wills
Lauri Pohjanpään runo Palokärki julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Metsän satuja (1924). Runo on luettavissa myös esimerkiksi teosksesta Kaipuu ylitse ajan : Valitut runot 1910 - 1954 (1962).
Saat runon sähköpostiisi.
Peukutukset ja kommentit kiinnostavat varmasti useimpia vastaajia. Toisaalta luulen, ettei monella meistä ole paljonkaan aikaa niiden tutkailuun.
Kommentteihin näyttää lisätyn kaikenlaista: on kommentoitu vastaajaa, vastausta, kysyjää, kysymystä sekä annettu hyödyllisiä lisätietoja kysytystä asiasta.
Itse olen ajatellut kommentit lisäävän tai korjaavan tiedon paikoiksi.
Vanhin Helmet-kirjastojärjestelmään rekisteröity lainattava kirja on ruotsalaisen runoilijan J. D. Valeriuksen ruotsinkielinen runoteos Visor och sängstycken 1. Kirja on vuodelta 1811, ja se on tämän teoksen toinen painos. Kirja on Helmet-kirjastojen kirjavaraston kokoelmissa.
Haku uudenmaan Nelli-tiedonhakuportaalista antaa mm allaolevan tuloksen. Kirkkonummen kirjastosta ei löydy mitään aiheesta, mutta voimme kaukolainata tänne jos listasta löytyy jotain josta olisi hyötyä.
Tietueet Nellistä:
HALTIA- Haaga-Helian kirjastotietokanta
Bergström, Stefan, Adopting the Rational Unified Process: success with the RUP, Boston : Addison-Wesley, 2004.
Bergström, Stefan, Adopting the Rational Unified Process: success with the RUP, Boston : Addison-Wesley, 2004.
Pollari, Sami, Pre-delivery maintenance activities with Rational Unified Process [Helsinki] : , 2004.
Kälkäjä, Seija, RUP:n mukainen vaatimusten hallinta. [Helsinki] : , 2007.
Software development for small teams: a RUP-centric approach, Pollice, Gary, Augustine,...
Kirja löytyy sekä Kajaanin että Kuhmon kaupunginkirjastosta. Kuhmossa se on lainassa, Kajaanissa hyllyssä.
Varauksen voit tehdä täältä:
http://kirjasto.kainuu.fi/
Suomenkielisiä tieteellisiä lehtiä löytyy seuraavista tietokannoista: ARTO (vapaasti käytettävissä oleva kotimaisten artikkeleiden viitetietokanta); ALEKSI (artikkeliviitetietokanta kotimaisista aikakaus- ja sanomalehdistä, vain kirjastossa käytettävissä); ELEKTRA (kotimaisten tieteellisten aikakauslehtiartikkelien ja väitöskirjojen kokotekstitietokanta, vain kirjastossa käytettävissä); SUOMA (vapaasti käytettävissä oleva suomalaisten verkkolehtien luettelo). Linkit näihin tietokantoihin löytyvät esim. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston sivulta kohdasta palvelut ja tietokannat. Makupalat-linkkikirjastosta kohdasta Taiteet ja Kulttuuri-yleistä löytyy myös linkkejä verkkolehtien sivuille.
Parnasson numeron 1/82 saat kauttamme kaukolainaksi. Voit tayttää lomakkeen täällä: http://www.seinajoki.fi/kirjasto/kaukopalveluhenkiloasiakkaille.html Pyyntö lähtee Seinäjoen kaupunginkirjastoon, ja voit valita kaukolainan noutopaikaksihaluamasi kirjaston. Voit toki tehdä tilauksen myös kirjastossa. Kaukolainamme ovat maksuttomia, mikäli lähettävä kirjasto ei peri maksua. Tämä Parnasson numero löytyy maksuttomana kaukolainana Varastokirjastosta.
Lasipalatsin Kohtaamispaikalla voi siirtää VHS-tallenteita DVD-levylle maksutta. Kohtaamispaikan yhteystiedot löytyvät linkistä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/yhteystiedot/
Vaikea sanoa mistä ongelma johtuu. Olisiko kyseessä jokin tilapäinen häiriö? Tuntuu oudolta, että varaukset eivät päivity, jos kuitenkin pääset omiin tietoihisi varausta tekemään. Kokeilin äsken varauksen tekemistä ja se onnistui hyvin. Kirjaudu siis omiin tietoihisi ja klikkaa varaa/hae. Etsi haluamasi teos ja klikkaa varaa. Tämän jälkeen palvelu tarjoaa sinulle suoraan noutokirjastoksi lähikirjastoasi ja sinun tarvitsee vain klikata painiketta jatka. Tämän jälkeen ruudulle tulee tieto varauksen onnistumisesta. Kun tämän jälkeen menet omiin tietoihisi ja klikkaat kohtaa "x varausta" näet kaikki voimassa olevat varauksesi.
Helmet-palvelun käyttöohjeet: (Katso kohta: "Teknisiä ohjeita")
http://helmet.fi/search~S9*fin/k
Helsingin kaupunginkirjaston historiaa käsittelevästä Sven Hirnin kirjassa Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi: Helsingin kaupunginkirjasto 1860-1940 kerrotaan kirjaston käytön vuonna 1917 olleen lähes puoli miljoona . Tuolloin päätettiin rajata kaunokirjallisuuden osuus vain yhteen teokseen käyntikertaa kohden. 1930-luvulla kirjastoissa havahduttiin kirjojen varastamiseen, tenttikirjojen pitämiseen lainassa yli sallitun ajan ja kirjojen huonoon kohteluun. Vuonna 1933 päädyttiin ankaraan kirjelmään mikäli lainaaja ei palautuskehotuksesta huolimatta palauttanut lainaansa. Vahtimestari kävi asiakkaan luona ja viime kädessä turvauduttiin poliisin apuun. Kirjastot turvautuivat ajoittain myös salapoliiseihin, mutta toiminta todettiin...
En käyttäisi kuvia tai musiikkia elokuvasta esityksessä ilman lupaa. Elokuvien käyttöön opetuksessa tarvitaan aina lupa, koska elokuvan esittäminen oppilaitoksessa on julkista esittämistä, vaikka elokuvasta otettaisiin vain pienikin pätkä. Tässä tapauksessa elokuva ei liity suoraan esitettävään asiaan, joten senkin takia jättäisin nämä elokuvaviitteet pois.
Lisätietoja Tekijänoikeus.fi-sivuston elokuvaosiosta http://www.tekijanoikeus.fi/usein-kysyttya/?q=&order=date&genre=Elokuva
Voisiko ongelma olla tablettisi nettiasetuksissa? Mahdollisesti tabletti pitäisi resetoida. Saattaa olla, että laitteesi uudelleenkäynnistäminen riittää ongelman ratkaisuksi. Voit myös kokeilla toista nettiyhteyttä.
On myös mahdollista, että RB Digitalin sivulla on ollut väliaikainen ongelma, joka on jo korjaantunutkin. Mikäli ongelma jatkuu, voit ottaa yhteyttä ja välitän viestisi e-aineistovastaaville.
Valitettavasti tähän kysymykseen ei löytynyt yksiselitteistä vastausta.
Esimerkiksi näistä kahdesta tietokannasta voi kokeilla sanahakua. Hakusanoilla 'cuckoo' ja 'spring' löytyy useita tuloksia:
www.poetryfoundation.org
www.poetryarchive.org
Lisäksi pelkästään internetistä löytyy google-haulla cuckoo + spring + poem valtavasti runoja. Monet niistä ovat vanhempia, tekijänoikeusvapaita runoja.
