Yliopistojen rakennukset ovat julkisia tiloja, ja niiden avoimissa osissa voi vierailla aukioloaikojen mukaan. Helsingin yliopiston rakennusten aukioloajat löytyvät täältä: https://www.helsinki.fi/fi/tutustu-meihin/tama-helsingin-yliopisto/ylio…. Kuvaamisesta löytyy tietoa tältä sivulta: https://www.helsinki.fi/fi/ajankohtaista/medialle/valo-ja-videokuvaamin….
Senaatintorin ympärillä olevista rakennuksista avoimia vierailukohteita ovat myös Kansalliskirjasto (https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/vierailu-kirjastossa), tuomiokirkko (https://helsingintuomiokirkko.fi/index/info.html#) ja Sederholmin talossa sijaitseva Helsingin kaupunginmuseo, johon on maksuton pääsy (https://www.helsinginkaupunginmuseo.fi/). Tuomiokirkon kivijalassa...
Näin selvitti rintasokerin käyttöä ja lääkinnällistä merkitystä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen erikoistutkija Matti Punttila Hiidenkivi-lehden numerossa 5/1996:"Rintasokeri eli (ruskea) kandisokeri on suurina kiteinä esiintyvä ruokosokerilaji, jota valmistetaan aromaattisesta ruokosokerisiirapista. Se oli karamellittoman ajan harvoja makeisia.""Rintasokeria käytettiin toisaalta lieventävänä lääkkeenä joihinkin sairauksiin, etenkin rintatautiin, mistä se ilmeisesti on saanut nimensäkin. Rintatauti näyttää olleen yleisnimitys rinnassa tuntuville hengityselinsairauksille yskästä keuhkotautiin saakka. Rintasokerin lääketieteellinen merkitys lienee rajoittunut siihen, että se vähensi ärsytystä ja näin helpotti oloa."
Nimi löytyy taiteilijoita ja oikeudenhaltijoita edustavan Kuvaston tuntemattomien taitelijoiden listalta, jolla pyritään tavoittamaan taiteilijoita/ taiteilijan perikuntaa korvausasioihin liittyvissä asioissa. https://kuvasto.fi/taiteilijat/tuntemattomat-taiteilijat/Kansallisgallerian kirjastosta löytyy seuraavat aineistot:Aleksanteri Suutarinen : ateljeerissäni Mannerheimintie 106 A 3, huhtikuun 28 - toukokuun 8 välisinä päivinä klo 11-18 [ 1945 ]. - Helsinki, 1945. - 1 lehti ; 30 cmJulkaisemattomasta kirjasta ["Maalaustaiteen kohtalo"] / A. Suutarinen. - Helsinki : Tekijä, 1955. - 45 s.Kovin tarkkoja päätelmiä henkilötiedoista ei näillä tiedoilla pysty tekemään, mutta nämä viittaavat siihen, että taiteilija on työskennellyt...
Kyseisiin tuntomerkkeihin voisi sopia esimerkiksi Juliusz Machulskin ohjaama satiirinen elokuva "Sulatetut miehet" (alkup. Seksmisja, engl. Sexmission) vuodelta 1984.
Kyseinen elokuva on näytetty Suomessa (Yle TV2) helmikuussa 1986.
Muita kuvaukseen ainakin osittain sopivia puolalaisia elokuvia voisivat olla esimerkiksi "Venus on vaiti" (1960) sekä "On the Silver Globe" (Na srebrnym globie, 1988).
Puolalaiset scifi-elokuvat sisälsivät toisinaan neuvostojärjestelmän kritiikkiä, minkä johdosta ne saattoivat herättää huomiota myös länsimaissa.
Zweigiltä on suomennettu seuraavat teokset (suluissa suomenkielisen laitoksen julkaisuvuosi, hakasuluissa alkuperäinen saksankielinen nimi):
Amok (2017) [Der Amokläufer]
Balzac : suuren kirjailijan elämä (1948) [Balzac : der Roman seines Lebens]
Eilispäivän maailma : erään eurooppalaisen muistelmia (1945) [Die Welt von gestern : Erinnerungen eines Europäers]
Hairahduksen hetki (1929) [Vierundzwanzig Stunden aus dem Leben einer Frau]
Ihmiskunnan tähtihetkiä : yksitoista historiallista pienoiskuvaa (1953) [Sternstunden der Menschheit]
Maghellanes : historian rohkein purjehdus (1938) [Magellan : der Mann und seine Tat]
Malttamaton sydän (1965) [Ungeduld des Herzens]
Maria Stuart : elämäkertaromaani (1954)
Marie Antoinette (1952)...
Helmet-lukuhaasteen Facebook-ryhmästä katselin tähän kohtaan tarjottuja vinkkejä, jotka kävisivät reunaehtoihisi:
Michelle ja Barack Obama
Mark Levengood ja Jonas Gardell
Inga Magga ja Siiri Magga-Miettunen
Alice ja Rebecca Walker
Nicola ja David Yoon
Attica ja Tembi Locke
Lisäksi ainakin Anita ja Kiran Desai.
Ollilta löytyi ainakin kolme jouluaiheista tekstiä, jotka on julkaistu kokoelmateoksissa.
"Rauhallista joulua": julkaistu teoksessa Suomalaiset kertojat : valikoima suomalaista kertomakirjallisuutta (WSOY 1937, 2. p. 1955) sekä Erilaista joulua : kertomuksia ja kuvauksia (Otava 1998)
"Jouluaattona": julkaistu teoksessa Olli, Ystäväni ja huonetoverini Kalle Niemeläinen : 25 niemeläisjuttua (Otava 1958)
"Miksi ei joulupukki jo tule": julkaistu teoksessa Olli, Valitut tekoset. 1 (Otava 1964)
Näin vanhan aineiston ollessa kyseessä en lähtisi kopioimaan sitä tavallisella kopiokoneella tai skannerilla, vaan kysyisin tarjouksia digitointia tekeviltä yrityksiltä. Lämpö voi vahingoittaa paperia ja haalistaa mustetta.
Kotikonstina vihkon sivut voi myös kuvata älypuhelimella tai tabletilla. Halutessaan voi asentaa jonkin skannausohjelman.
Digitoidusta aineistosta voi sitten tulostaa haluamansa määrän kopioita.
Sanojen taivutukset johtuvat niiden etymologiasta. Wiktionarysta löytyy kantasuomen etymologinen tietokanta:
https://en.wiktionary.org/wiki/amme#Finnish
Sen mukaan lumme on rekonstruoitu muotoon lumbeh, ja amme muotoon ammeh kantasuomen kielessä.
Kuntaliiton mukaan
https://www.kuntaliitto.fi/
Suomessa on tällä hetkellä 309 kuntaa, joista 108:sta käytetään nimitystä kaupunki, ja 201:stä nimitystä kunta.
Paljon toistettu "If you live to be a hundred, I want to live to be a hundred minus one day, so I never have to live without you" on yksi niistä Nalle Puh -sitaateista, jotka eivät ole A. A. Milnen kirjoittamia, vaan ainoastaan hänen kirjojensa ja hahmojensa inspiroimia. Se ei ole peräisin Milnen teoksista, vaan Joan Powersin kirjasta Pooh's little instruction book.
Sitaatin inspiraationlähteenä lienee ollut Risto Reippaan ja Nalle Puhin välinen loppukohtaus kirjasta Nalle Puh rakentaa talon (Annikki Saarikiven suomennos):
– Ja Puh, lupaa ettet unohda minua. Et koskaan. Et vaikka minä olisin satavuotias.
Puh mietti hetken.
– Kuinka vanha minä olen silloin?
– Yhdeksänkymmentäyhdeksän.
Puh nyökkäsi.
– Minä lupaan, sanoi hän...
Ns. kokemuslukeminen on vielä siinä määrin uusi ilmiö, ettei sen vaikutuksia tai mahdollista laajuutta meillä tarjolla olevaan kirjallisuuteen voi vielä arvioida. Yleisintä kokemuslukemisen pohjalta tehty vanhojen teosten muuttaminen on lastenkirjallisuudessa: mitä nuorempia lukijat ovat, sitä tärkeämmäksi myös taaksepäin katsova kokemuslukeminen on ymmärretty. Jonkin verran tällaista uudistustyötä on jo tehty meilläkin: esimerkiksi Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu -kirjoista on poistettu rasistisiksi tulkittuja ilmauksia. Samasta syystä tosin on uusittu myös Agatha Christietä, mutta ainakin toistaiseksi kustannusmaailman kanta tuntuu olevan se, ettei aikuisille suunnattua kirjallisuutta ole tarpeen lähteä tarkistamaan:
"...
Hei!
Kyseiset sanat ovat Matin ja Tepon kappaleesta Lopputili. Ensimmäisen kerran kappale on julkaistu Matin ja Tepon vuoden 1982 albumilla Pidä itsestäsi huolta. Kappale esiintyy myös ainakin Matin ja Tepon kokoelmalevyillä 20 suosikkia : Kaiken takana on nainen sekä Parhaat 2.
Kappaleen on säveltänyt Matti Puurtinen, sanoittanut Veli-Pekka Lehto ja sovittanut Antti Hyvärinen. Kappaleen on levyttänyt myös Jukka Raitanen.
Kappaleen tekijätiedot äänitetietokannassa (Fono.fi): http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=ce405c7c-a2e6-4359-98da-e0b7…
Kälkäjästää tarkoittaa kuljeskelemista. Sanaa esiintyy Kainuun alueen murteessa. Sukunimi Kälkäjä on peräisin talonnimestä. Nimi juontuu mahdollisesti lapin sanasta 'kielga', joka tarkoittaa tasaista jäkäläkangasta.
Lähteet
Suomen murteiden sanakirja, kälkäjästää: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_7ebc592060a0c1a8101…
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Maljakko näyttäisi olevan Kumelan tuotantoa 1940-luvulta. Jos näin on, se on tosiaan käsinmaalattua lasia. Tarkempia tietoja ja varmistuksen asiaan saisi antiikin asiantuntijoilta.
Kumelan tuotannosta ja historiasta löytyy kirjakin, jossa on kuvia saman näköisistä maljakoista. Kirjan nimi on: Oy Kumela : lasimaalaamosta tehtaaksi 1937-1985. Sivuilla 29-38 on Marjut Kumelan artikkeli Käsinmaalattua lasia. Kirjan lopusta löytyy tuotekuvasto.
Tämä tarina on Astrid Lindgrenin Mio, poikani Mio (1954).
Lisää tietoa tarinan juonesta: https://www.xn--luemeilleitikulta-yqb.fi/2018/08/viikon-kirja-mio-poika…
Etsinnän kannalta tärkeä tieto on, millä vuosikymmenellä koulua on käyty.
J. N. Lahtisen säveltämä ja Siiri L:n (eli Siiri Lamerin) sanoittama laulu "Sisään tullessani" alkaa: "Portahissa hiljaa kuljen, ovet myös mä hiljaa suljen". Laulu sisältyy J. N. Lahtisen toimittamaan nuottiin "Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjan säestykset" (Valistus, 1932, s. 75).
Kanto - kansalliset toimijatiedot: J. N. Lahtinen:
https://finto.fi/finaf/fi/page/000123051
Kanto - kansalliset toimijatiedot: Siiri Lameri:
https://finto.fi/finaf/fi/page/000198976
Erakko-niminen runo löytyy useammaltakin suomalaiselta naiskirjailijalta seuraavista teoksista:
L. Onerva, Etsin suurta tulta
Anna-Maija Raittila, Valitut runot
Mirkka Rekola, Virran molemmin puolin
Kirjoja on suomennettu 8 kappaletta. Englanniksi niitä on ilmestynyt yli 60. Gummerus ei suunnittele uusia suomennoksia Risingshadow-sivuston mukaan. Linkki sivustolle.Kirjat ovat: Alaston kuolema, Maineikas kuolema, Kuoleman ikuistama, Kuoleman hurmio, Kuoleman riitit, Kuoleman enkeli, Kuolema ovella ja Kuoleman salaliitto.
Suoraa yhteyttä yhteenkään The Creamin kappaleeseen ei löytynyt. Sen sijaan sävellyksessä on havaittu yhtäläisyyksiä The Doorsin kappaleeseen "L'America". Alun kitara ja laulusäkeistöjen riffi ovat ainakin hyvin samanlaiset, vaikka laulumelodia ja muut osat ovatkin erilaisia.
Kysymys on ilmeisesti Tapio Rautavaaran tunnetuksi tekemästä laulusta "Juokse sinä humma", jonka melodia on kansansävelmä ja jonka sanoituksen Rautavaara on muokannut. Olavi Virta ei ole tätä kappaletta levyttänyt.Muistelemiasi "alkuperäisiä" sanoja en löytänyt. Lasse Erolan mukaan sanoituksen pohjana on ollut rekilaulu, joka sisältyy Erkki Ala-Könnin kokoamaan ”Härmän laulukirjaan”. Laulu on laulukirjassa nimellä ”Eihän se oo kumma : Kujanpään Kaappoo-kräätärin laulu”. Laulu alkaa: ”Eihän se oo kumma, kun poika on tumma”. Erolan mukaan Rautavaara muokkasi sanoitusta pitkään.Aiempi vastaus lähdeviitteineen tätä laulua koskevaan kysymykseen löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta:https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-loytyisi-...
