Etsimäsi kirja on Nans van Leeuwenin kuvittama "Kääpiöt sateessa" (Kynäbaari, 1965). Alkuteos on hollantilainen lastenkirja "Bij kabouter Pim" (1951).
Kirjassa Nikki-kääpiö saa öiseen aikaan tuntemattoman vieraan, Matin, jonka ottaa kotinsa lämpimään.
Kirjaa ei näytä löytyvän Suomen yleisistä kirjastoista, mutta Lastenkirjainstituutin kirjastossa on lainattava kappale. Voit siis halutessasi pyytää kirjan sieltä kaukolainaksi.
http://www.lastenkirjainstituutti.fi/tietokannat/
https://finna.fi
Voit itse vaihtaa jo tehtyjen, avointen varausten noutokirjaston, mutta se pitää tehdä jokaiseen varaukseen erikseen. Vaihtamalla väliaikaisesti "kotikirjaston" toiseksi, varauksesi menevät jatkossa uuteen noutopaikkaan. Kotikirjaston vaihdolla ei siis voi kerralla vaihtaa kaikkien jo tehtyjen varausten noutopaikkaa.
Jo matkalla olevan varauksen noutopaikkaa ei voi enää vaihtaa.
Varaushyllyn noutamattomat ja avoimet varaukset siirretään remontin ajaksi Oulunkylän kirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Malmin_kirjasto
Kärkölän kirjasto kuuluu Päijät-Hämeen kirjastoihin, ja kaikilla alueen kirjastoilla on yhteinen kirjastokortti. Voit täyttää ilmoittautumislomakkeen valmiiksi, mutta saat kortin kirjastosta. Ota mukaan kuvallinen henkilökortti.
Alla lisää tietoa kirjastokortista:
http://lastukirjastot.fi/kirjastokortti
Tikkuparkin pysäköintilaitoksen seinässä oleva teksti on peräisin kotiseutuneuvos Lauri Leppäsen (1923-2015) kynästä. Häneltä on muitakin lainauksia Tikkurilan uudella torilla ja sen lähiympäristössä.
Tilastokeskuksesta vastattiin näin:
"Jos luovutetun Karjalan alueella syntyneet ovat tulleet Suomeen sodan aikana tai heti sodan jälkeen ns. evakkoina, heidät on tilastoitu suomalaisina, koska he ovat olleet aina Suomen kansalaisia eli heidän jälkeläisensä eivät ole toisen polven maahanmuuttajia.
Sen sijaan 1990-luvulla tulleet ns. inkeriläiset ja muut Karjalassa syntyneet, jotka ovat olleet välillä Neuvostoliiton kansalaisia, niin heidän Suomessa syntyneet jälkeläisensä tilastoidaan toisen polven maahanmuuttajiksi. Mutta heitä on hyvin vähän, koska lähes kaikki luovutetuilla alueilla asuneet evakuoitiin Suomeen."
Useimpien nisäkkäiden ruumiinlämpö on noin 37°C, eikä yksikään tutkimistani eläinkirjoista maininnut päästäistä poikkeukseksi tästä säännöstä muuten kuin siinä suhteessa, että monet Crocidurinae-alaheimon päästäiset - esimerkiksi aavikkopäästäiset - pystyvät alentamaan ruumiinlämpöään silloin kun ruokaa on vähän. Päästäisten kyky ruumiinlämmön alentamiseen on ilmeisesti seurausta pääasiassa niiden pienestä koosta.
Lähteet:
Kodin uusi eläinkirja. Eläinten biologia
Maailman eläimet. Nisäkkäät 2
Kauppias Ertmanista löytyy tietoa digitoidusta aineistosta https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu .
Sanomalehdissä on esimerkiksi seuraava artikkeli https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1226036?term=Euge… ja lisätietoja löytyy hakusanalla Eugen Ertman.
Aikakauslehdistä haettaessa löytyy Oulun osoitekalenteri vuodelta 1912, jossa on puhelinnumero 305 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1226036?term=Euge…
Teoksessa Hautala Kustaa: Oulun kaupungin historia 1918-1945 on maininta Nuorten naisten kristillisestä yhdistyksestä. Yhdistys on ostanut vuonna 1928 kauppias Ertmanilta talon Asemakadun ja Isonkadun kulmasta.
Kirjassa Snellman P.W.: Kertomus Oulun kauppaseuran ja Oulun kauppaiden eläkelaitoksen...
Kyseessä lienee nimimerkillä Michael Mortimer kirjailevan ruotsalaiskaksikon Daniel Sjölin ja Jerker Virdborg kuusiosaiseksi suunniteltu seikkailua ja tiedettä yhdistävä jännityssarja. Toistaiseksi siitä on julkaistu kolme osaa (Jungfrustenen, Fossildrottningen ja Blodssystrarna), joista kaksi ensimmäistä on suomennettu (Neitsytkivi, Fossiilivaltiatar).
Lukemasi kirja taitaa olla Tiku ja Taku : Helmeri Haisunäätä (Lasten oma kirjakerho, 1998). Siinä käytetään homejuuston hirveää löyhkää karhun karkottamiseen.
Tarinassa Tiku ja Taku tutustuvat Helmeriin, maailman ainoaan haisunäätään, joka ei haise. Kun oravat löytävät retkeilijöiden jälkeensä jättämien jätteiden joukosta pahanhajuisen juuston, he ehdottavat Helmerille, että tämä voisi hieroa sitä itseensä haistakseen yhtä pahalta kuin kaikki muutkin haisunäädät. Helmeri hylkää oravien idean, mutta tulee toisiin ajatuksiin, kun näkee karhun ahdistelevan uusia ystäviään. Se hieroo juustoa turkkiinsa ja kiiruhtaa apuun. Kun karhu haistaa homejuuston kammottavan lemun, se jättää oravat rauhaan ja pakenee.
Kirjastossa ei ole sopivia apuvälineitä tuohon asiaan eikä luultavasti riittävästi teknistä osaamistakaan. Osoitteessa https://www.matkapuhelinfoorumi.fi/threads/tekstiviestit-paperille.69465/ annetaan joitakin ehdotuksia, miten tekstiviestejä ehkä voisi saada ulos, mutta mahdolliset toiminnot riippuvat kovasti puhelinmallista. Asiaa voisi ehkä tiedustella myös puhelinliittymän operaattorilta, etenkin jos tekstiviestit ovat tallentuneet sim-kortille.
Runoilija Viljo Kajava on kirjoittanut Vallilasta runokokoelman nimeltä Vallilan rapsodia (1972). Vuonna 1973 Tuulikki Eloranta lauloi kappaleen Vallilan puutalot, joka on julkaistu levyllä Kinaporin humppa. Se löytyy myös levyltä Love Records : kaikki singlet. 2 (2016). Joitakin muitakin lauluja, joissa Vallila esiintyy ainakin kappaleen nimessä, löytyy myös. Alla linkki luetteloon Suomen kansallisdiskografia Violan sivulle:
https://finna.fi
Muitakin runoja ja lauluja Vallilasta tai Pasilan konepajan alueesta varmasti on, mutta runoja tai runokokoelmia on harvoin asiasanoitettu, ja niiden aihe selviää vain lukemalla tai kuuntelemalla.
Paljon tietoa, kuvia ym. Pasilan konepajasta löytyy Suomen museoiden, arkistojen ja...
Keski-kirjastojen kirjastokortin saaminen ei edellytä, että asuu kirjastojen alueella. Osoitteen on kuitenkin oltava Suomessa.Kirjastokortin saa kaikista Keski-kirjastojen toimipisteistä. Samaa korttia voi käyttää kaikissa Jyväskylän kaupunginkirjaston toimipisteissä sekä muissa Keski-kirjastoverkon kirjastoissa.
Lisää Keski-kirjastojen kirjastokortista ja palveluista voit lukea alla olevista linkeistä.
https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/palvelut
https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/palvelut/asiakkaana-kirjastossa
https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kirjastot?jyvaskylan-paakirjasto
Kilvissä irvistelevät ja kieltä näyttävät kasvot kuuluvat gorgoille, kreikkalaisen mytologian kolmelle hirviösisarukselle: Stheinolle, Euryalelle ja Medusalle. Huolimatta siitä, että hahmot kuvattiin toisinaan parrakkaina, ne olivat siis naispuolisia. Gorgojen ulkomuotoon kuuluivat myös siivet, torahampaat, raatelukynnet ja suomujen peittämä iho. Ajan myötä Medusan hahmo muuttui vähemmän hirviömäiseksi ja lopulta selvästi naiselliseksi. Käärmeistä koostuvan tukkansa hän kuitenkin säilytti.
Gorgot olivat pelottavia hahmoja, jotka muuttivat kiveksi sen, joka katsoi niitä silmiin. Sekä soturijumalatar Athenella että tarukuningas Agamemnonilla oli Homeroksen mukaan kilvessään gorgon kuva. Sen tehtävä oli suojata...
Pollock and the porroh man sijoittuu Sierra Leoneen. "Porroh" on nimitys paikallisten alkuasukasheimojen keskuudessa vaikuttavalle uskonnolliselle ja poliittiselle "organisaatiolle". "Porroh man" on yksinkertaisesti Porrohin jäseneksi vihitty mies.
Selkein löytämäni kuvaus Porroh-järjestelmästä löytyy vuonna 1887 Journal of the Royal Anthropological Institute of Great Britain and Irelandin numerossa 16 julkaistusta T. R. Griffithin artikkelista 'On the races inhabiting Sierra Leone':
"Of kindred character is the institution of Porroh among the men. There are two kinds, the religious and the political. No one is admitted to Porroh without being circumsised. He must live in the Porroh Bush for a time strictly secluded, especially from...
Kyseessä on Heikki Asunnan runo Marraskuun ilta. Runo on Asunnan kokoelmasta Ruuhen veistäjä (1946), mutta on luettavissa myös Heikki Asunnan Valituista runoista (1948) sekä runoantologiasta Tämän runon haluaisin kuulla 3. (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, Tammi 2000).
Tarkoitatko nimenomaan kotimaista nykykirjallisuutta? Kysymyksesi on varsin laaja, emmekä onnistuneet löytämään mitään tutkimuksia aiheesta. Naiskirjailijan asemasta historian saatossa sen sijaan löytyy enemmän tutkimustietoa ja kirjallisuutta, mutta nykypäivä on vielä niin lähellä, että kenties ajallisesti vaaditaan pidempi etäisyys, jotta sitä voitaisiin tarkastella tutkimuksen valossa. Medioita sen sijaan jos on uskominen, niin naisten on hehkutettu jopa olevan kotimaisen nykykirjallisuuden kärjessä tällä hetkellä, eivätkä naiskirjailijat kaihda vaikeita ja rankkojakaan aiheita.
Lähteet:
https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/2012092516117749
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalaiset-naiskirjailijat-eivat-...
Tamperelaisen seurakuntalehti Sillan haastattelun (5.4.2017) mukaan Ida Elinan konserttikanteleessa on 40 kieltä:
https://www.siltalehti.fi/sivustot/silta/juttusilta/arkisto/kantelepopin_uranuurtaja_uskaltaa_elaa.35916.blog
Helmet-kirjastoista löytyy yksi suurkanteleen opas: Ismo Sopanen, Suomalaisen suurkanteleen opas. Sen tosin sanotaan olevan 34-kielisen kanteleen soitonopas, eikä se ilmeisesti ole aloittelijan opas:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssuurkanteleen%20opas__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Ehkäpä Kanteleliitosta löytyisi lisää tietoa:
https://www.kantele.net/kanteleliitto
Mamurovka on mesimarjoista (maamuuraimista) tai hilloista (suomuuraimista) valmistettu marjalikööri. Juoman nimi tulee venäjän mamura-sanasta, joka tarkoittaa mesimarjaa.
Sana mamura tavataan Venäjän pohjoisosissa ja on mahdollisesti suomalaisugrilainen laina (vrt. maamuurain).
http://digitool.library.mcgill.ca/webclient/StreamGate?folder_id=0&dvs=1580480291406~925
http://www.inslov.ru/html-komlev/m/mamurovka.html
