Suomalainen kansansatu Vastavirran akka inspiroi Larin-Kyöstiä sepittämään runon Vastavirtainen akka. Se löytyy esimerkiksi runoilijan 75-vuotisjuhlan kunniaksi julkaistusta valikoimasta Lausujan runoja (Gummerus, 1948) ja peruskoulun äidinkielen lukukirjasta Kirjallisuuden avain. 7 (Weilin + Göös, 1986). Kaikkia Larin-Kyöstin alkuperäisiä runokokoelmia ei käytettävissäni ollut, joten valitettavasti en pystynyt paikantamaan, missä kokoelmassa runo on alun perin ilmestynyt.
Malmin kirjastossa voit lainata kirjastossa käytettäväksi muistikortinlukijan (SD-, MMC- ja Compact Flash -muistikorttien lukemiseen käytettävä oheislaite).
Helmet-kirjastot, joissa on käytettävissä muistikortinlukija, löydät Helmet-palvelusivuston kohdasta Kirjastot ja palvelut.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Malmin_kirjasto
Leo Pesosen kirjan kaukokuvastin lienee jonkinmoinen tulevaisuuteen heijastava tai tulevaisuutta kuvastava vempele. Aikansa aikakone?
Kimmo Laine kuvailee Hannu Salmelan onnittelukirjassa nimeltä Historian aikakoneessa Kaukokuvastimen tapahtumia seuraavasti:
"Jostakin syystä Puustinen ajautuu tarkemmin määri elemä ömään mu a kaukaiseen tulevaisuuteen. Siellä häntä aluksi luullaan säilötyksi tutkimuskohteeksi, joka on tarkoitettu ”obduseera avaksi” tieteellisistä syistä. Kuulusteluissa ja muissa keskusteluissa Puustinen kertoo omasta ajastaan, kuulustelijat omastaan, molemmat osapuolet yhtä epäuskoisina. Mukana on kuitenkin yksi henkilöhahmo, Majuri Vakio, joka historiaa innokkaasti harrastavana – ja kirjailijan ilmeisenä alter egona –...
Helsingin sanomien uutisen (17.10.1951) uutisen mukaan Niilo Partasen voittorunon nimi oli Veljesliekki, Toivo Lyyn toiseksi tullut runo oli nimeltään Olympiahymni, samoin kolmanneksi tulleen Heikki Asunnan runon. Niilo Partasen runo löytyy tuosta samasta lehtiuutisesta. Hänen runojaan löytyy omakustanteesta Kotoisia lauluja, joka löytyy Kuopion varastokirjastosta sekä useammasta yliopistokirjastosta (Kansalliskirjasto, Kaisa-talon kirjasto, Turun, Jyväskylän, Oulun yliopistokirjastot.) Tämän teoksen sisällysluetteloa en löytänyt, joten en voi varmasti sanoa, onko runo siellä. Voisi kuvitella, että on.
Toivo Lyyn hymniteksti on julkaistu teoksissa XV Olympiakisat Helsingissä 1952 : järjestelytoimikunnan virallinen kertomus. WSOY 1955...
Leppävirran kirjastosta vahvistettiin, että nämä ylimääräiset h-kirjaimet eivät kuulu savolaismurteisiin, eivätkä siis myöskään pohjoissavolaiseen Leppävirran murteeseen. Hirvenliha leppävirtalaisittain lausuttaisiin lähinnä "hirvelliha" ja ja Heikin rukiissa "Heikir rukkiissa".
Sanakirja Svenska Akademiens ordbok selittää sanontaa käytettävän "om mjuka, lättsmälta, behagligt verkande födoämnen, ss. gröt o. d., men äfv. om tilldragelser m. m. som verka behagligt på sinnet" Eli sanontaa on käytetty pehmeästä, helposti sulavasta ruoasta, esim. puurosta, mutta myös helpoista mukavista asioista, jotka kuvainnollisesti asettuvat sydämeen kuin pumpuli. Sanonta on ilmeisen vanha, esimerkit ovat 1700- ja 1800-luvuilta. Sanakirja ja selitys löytyvät alla olevasta linkistä:
https://www.saob.se/artikel/?unik=B_3723-0174.8ic9&pz=3
Muistamasi elokuva voisi olla Eric Toledanon ja Olivier Nakachen ohjaama ranskalainen elokuva Samba. Elokuvassa senegalilaistaustainen maahanmuuttaja Samba ihastuu Aliceen, hermoromahduksen saaneeseen ranskalaiseen liikenaiseen. Elokuva on kylläkin uudempi, vuodelta 2014. Alla linkki elokuvan esittelyyn Elokuvauutiset-sivustolla:
https://www.elokuvauutiset.fi/site/dvd-arvostelut/ulkomaiset/6288-samba…
Song for a dark-haired woman on Seppo "Paroni" Paakkunaisen sävellys. Yleisradion kantanauhoilta löytyvä tallenne kappaleesta on sittemmin julkaistu CD-levyllä Radiojazzia. 1, 1969-1974 (Yleisradio, 1989). Sopraanosaksofonisolisti on Juhani Aaltonen. Säestyksestä vastaa Radion tanssiorkesteri Jukka Kortelaisen johdolla; sähköpianoa soittaa Matti Konttinen.http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=dark-haired&ID=1fed2ce4-5d73-4599-a18a-76e45e778542http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?id=1fed2ce4-5d73-4599-a18a-76e45e778542&culture=fi
Kävin läpi kaikki Pasilan kirjaston kokoelmissa olevat paikannimiä ja slangia käsittelevät kirjat, mutta yhdessäkään ei ollut mainintaa 'kalivieteristä'. On hyvin mahdollista, että sana on peräisin jostakin hupailusta tai vastaavasta (esimerkiksi juuri Pekka Lipposen seikkailuista), mutta me emme ikävä kyllä onnistuneet saamaan asiaan selvyyttä.
Valtaosa Suomen yleisistä kirjastoista kuuluu jo johonkin kirjastokimppaan. Kirjastokimpalla tarkoitetaan kuntarajat ylittävää alueellista yhteistyötä.
https://hakemisto.kirjastot.fi/libraries/by-consortium
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kirjastokimppa
Aineiston kellutus on yleistynyt ainakin suurimpien kaupunkien kirjastoissa. Kelluvassa kokoelmassa niteellä ei ole pysyvää kotiyksikköä, vaan niteet liikkuvat vapaasti järjestelmään kuuluvien kirjastojen välillä. Palautetun niteen sijaintitiedot päivittyvät kirjastojärjestelmään automaattisesti palautuksen jälkeen. Kellutusmalleja on useita, voidaan kelluttaa esimerkiksi vain osaa kokoelmasta.
Kaupunkien keskinäistä aineiston kellutusta...
Sinikka Vuolan ja Tommi Melenderin kirja Maailmojen loput : kirjoituksia romaanitaiteesta on kirja romaanien lopuista. Se sisältää mm. 30 pienoisesseetä. Esseen alusta voi lukea romaanin lopetuksen:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789510428610&…
Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2348073__Smaailmojen%20lo…
Fono.fi-tietokanta sisältää tiedot Yle Arkiston kokoelmiin hankituista musiikkiäänitteistä ja tietokannan tiedot ovat Yleisradion tuottamia. Jos tiedoissa on korjattavaa, voit antaa palautetta Yleisradiolle: https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi .
Yleisradio ei hanki kaikkia kotimaisia äänitteitä, vaan tämä tehtävä kuuluu Kansalliskirjastolle, jonka Viola-tietokantaan on tallennettu tiedot kotimaisista äänitteistä vuodesta 1901 ja nuoteista vuodesta 1977.
Yleisradion Fono-tietokanta fono.fi: http://www.fono.fi/
Fono.fi:n esittely: http://www.fono.fi/Esittely.aspx?
Kansalliskirjaston kansallisbibliografiapalvelut: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut#kansallisbibliografiapalvelut
Kirjastoilla ei ole yhteistä tietokantaa poistettaville kirjoille. Kun kirja on poistettu rekisteristä, se joko laitetaan myytäväksi tai laitetaan paperinkeräykseen riippuen kirjan kunnosta.
Pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta löytyy haulla neljä suomenkielistä jännityskirjaa, joille on annettu asiasanaksi laulajat (listan ensimmäinen kirja on hakutuloksissa siksi, että tekijän nimi on Laulajainen :-)): http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=j%C3%A4nnityskirjal**+laulaja*…
Olisiko joku näistä kysyjän etsimä dekkari? Mikäli ei tärppää, asiaa voi tiedustella Kiiltomato.netin kirjallisuusaiheiselta keskustelufoorumilta: http://www.kiiltomato.fi/keskustelu/viewforum.php?f=2
Tornion kaupunginkirjaston ylläpitämän DekkariNetin sivuilta ja runsaasta dekkarilinkkivalikoimasta ei herunut enempää tietoja: http://www.tornio.fi/DekkariNetti
Pääsääntöisesti otetaan TET-harjoitteluun oman kunnan opiskelijoita. Yritä päästä harjoitteluun Vantaalle, mutta voit kuitenkin kysyä myös Helsingin kirjastoista jos näin toivot.
Meille on tullut tänä vuonna Maija-Riitta Ollilan kirja: Johtajan parempi elämä (Wsoy, 2010). Kirja on tällä hetkellä lainassa, ja siitä on varauksia. Myös muissa Piki-kirjastoissa se on tällä hetkellä lainassa, ja on kovasti varattu. Varauksen voit kyllä tehdä tästä kirjasta.
Mainitsemallasi "Paremman elämän reseptit" nimellä ei löytynyt kirjaa.
Toivottavasti tuo edellä mainittu "Johtajan parempi elämä" on se kirja, jota kysyit.
terveisin Mirja Halsinaho
Ylöjärven kaupunginkirjasto
kirjasto@ylojarvi.fi
Wilhelm Buschin kertomusta Die fromme Helene ei ilmeisesti ole suomennettu. Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista ei teosta löydy, ei myöskään mitään mainintaa Buschin käännöksistä kertovilla saksalaisilla sivuilla.
Varsinaisesti tämän nimistä kirjaa en löytänyt, mutta samanniminen luku sisältyy Lars Westerlundin toimittamaan julkaisuun Ulkomaalaisten sotilaiden lapset Suomessa 1940-1948 Osa II Saksalaisten ja neuvostosotilaiden lapset Suomessa, Norjassa, Tanskassa, Itävallassa, Puolassa ja Itä-Karjalassa.2011. Turun kaupunkirjastossa eikä Vaski-kirjastoissa tätä ei ole, mutta Turun yliopiston kirjastosta sekä Åbo Akademin kirjastosta sitä löytyy.
Se on luettavissa myös internetissä osoitteessa:
http://www.arkisto.fi/uploads/Palvelut/Julkaisut/Ulkomaalaisten_sotilai…
